- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1545-1546

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Société anonyme ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1545

Société anonyme—Sodaliitti

1546

voitiin jäsenmaksut ja erinäiset rahalahjat koota
pysyväksi rahastoksi, joka 1829 oli 300 talaria
valtionvelkaseteleitä, 1871 12,000 mk. ja 1894
28,000 mk., minkä suuruisena rahasto sitten on
pysynyt. Vain rahaston korot (samoin eräiden
pienempien rahastojen korot) ovat käytettävissä.
Vuotuista valtioapua seura on nauttinut v:sta 1861,
aluksi 800 mk. painatustöitä varten; valtioapu
korotettiin 1871 1.500 mk:ksi, oli 1890-luvun
lopulla 3,000 mk., 1906 6,000 ja 1907 8,000 mk.
(1915 alennettu 6,000 mk:ksi). Ylim. apurahoja
on eri kertoja saatu Längmanin
lahjoitusrahastosta. — Retkeilijöitä Suomen luonnont. alueelle
eri tehtäviä ratkaisemaan seura on lähettänyt
v :sta 1838 lähtien, vv. 1838-65 hiukan
useammin kuin joka toinen vuosi, v:sta 1866 lähtien
joka vuosi. Suurimpia yrityksiä yliopisto on
avustanut (1867 retkikunta Suomen Lappiin, 1887
Kuollan niemimaalle). — V. 1846 Nylander
ehdotti, että seura ryhtyisi julkaisemaan
saavutettuja tuloksia. Varojen puutteessa ensimäiset
3 vihkoa (1848-57) seuran „Notiser"-sar jaa
julkaistiin Suomen tiedeseuran „Acta"-sarjan
liitteenä ja neljäskin vihko (1859) ilmestyi viimein,
seuran julkaisuissa, mutta v:sta 1861 on seura
itse ne julkaissut („Ny Serie", I-XI). V. 1876
julkaisut jaettiin kahdeksi sarjaksi:
vuotuiset keskustelemukset (1876-1915) muodostavat
,,Meddelanden"-sar jan (niteet 1-41 ilmestyneet),
laajemmat ja tärkeämmät tutkimukset taas
liitetään ,,Acta"-sarjaan, jota on painettu 43 nidettä.
Sarjat ovat päälähteitä Suomen eläimistön ja
kasviston tuntemiseksi. Lisäksi on julkaistu
2 painosta (1859 ja 1884, 1894) luetteloa „H e
r-barium Musei F e n n i c i", joista
jälkimäinen sisältää eri vihkoina putkilokasvit ja
sammalet, sekä eräitä käsikirjoja. Julkaisujen
vaihdossa seura on n. 350 koti- ja, ulkomaisen,
etupäässä luonnonhistoriallisen yhdistyksen kanssa.
Sen kirjasto ja varastot säilytetään tieteellisten
seurain talossa Helsingissä. — Seuran viimeiset
puheenjohtajat ovat olleet S. O. Lindberg
(1866-89), Th. Sælan (1889-92) ja J. A. Palmén
(vista 1892). J. A. P.

Société anonyme ks. Osakeyhtiö.

Socii ks. S o c i u s.

Socin [zotsi’n], Albert (1844-99), saks.
orientalisti, matkusti itämailla 1868-70 ja 1873, prof.
Ttibingenissä 1876, Leipzigissä 1890. Julkaisuja:
„Arabisclie Spriehwörter" (1878), ,,Der
neuara-mäische Dialekt des Tflr AbdTu" (Prymin kanssa,
1881), ,,Die neuaramäischen Dialekte von Urmia"
(1882), „Arabische Grammatik" (4 :s pain. 1899;
myöhemmät pain. toim. Brockelmann), ,,Kurdische
Sammlungen" 1887-90), ,,Diwan aus
Zentralara-bien" (toim. Stumme, 1900-01) y. m. K. T-t.

Sociniaanit ks. Sociniolaiset.

Sociniolaiset 1. sociniaanit, renesanssin
ja uskonpuhdistuksen vaikutuksen alaisena
syntynyt unitaarinen uskonnollinen liike, joka on
saanut nimensä perustajistaan Lelio S o z
i-n i’sta (1525-62), ja hänen veljenpojastaan,
liikkeen varsinaisesta oppi-isästä F a u s t u s S o z
i-n i’sta (1539-1604). Faustusta elähdytti voimakas
uskonnollinen harrastus ja hän väitti nojaavansa
vain Raamattuun ja sedältään Leliolta
saamiinsa vaikutuksiin. Oleskeltuaan jonkun aikaa
Firenzessä Medici’en hovissa hän asui muutamia
vuosia (1574-78) Baselissa, missä hän koetti

sulattaa uskonnollisia ajatuksiaan järjestelmäksi
ja missä hän julkaisi useita kirjoitelmia. Oltuaan
jonkun aikaa Siebenbiirgenissä hän muutti
Puolaan, jossa hänen setänsä jo oli oleskellut ja
jossa Faustus vietti loput elämästään
innokkaasti toimien seurakunnan muodostamiseksi.
Hän sai Puolassa paljon kannattajia, mutta sai
myös kärsiä vainoa. Hänen kuolemansa jälkeen
julkaistiin s:n tunnustuskirja „Rakowin
katekismus". S:n pääpaikkana oli Rakowin
kaupunki, jonne jo Faustuksen eläessä perustettiin
akatemian arvoinen oppilaitos, joka humanistisen
opin edustajana oli melkoisessa suosiossa
toistenkin tunnustusten keskuudessa. —
Koossapitävänä elimenä oli Rakowiin vuosittain
kokoontuva yleissynodi. Puolasta liike 17:nnen vuosis.
alussa levisi muihin maihin, kunnes katolinen
reaktsioni sai levenemisen ehkäistyksi. Rakowin
koulu lakkautettiin 1638; s. karkoitettiin
Puolasta 1658. S:ia oli sittemmin Saksassa 19
:n-teen vuosis. saakka, Alankomaissa, missä he
kuitenkin sulautuivat muihin uskonnollisiin
yhdyskuntiin, eritoten Siebenbiirgenissä, missä
heitä vieläkin on melkoinen määrä, sekä yhä
Englannissa ja Pohjois-Ameriikassa. S:ia
nimitetään nyk. unitaareiksi.

S:n opissa on eri kerrostumia. Opin lähteenä
pidetään vain Uutta testamenttia; uskonnon
sisällyksen määräämisessä tunnustetaan
ihmisjärjelle melkoinen sija, joten ratsionalismi on
vallitsevana piirteenä uskonopissa; uudemmalla
ajalla on lisäksi tullut panteistisiä käsityksiä.
Kolminaisuusoppi hylätään, samoin kirkollinen
kristologia. Jumala on yksi, Jeesus on vain
ihminen, joskin ainoa laatuaan. Hän on
Jumalalta saanut erikoisella korotuksen hetkellä
valistuksensa valistaakseen ihmisiä ja on korotettu
jumalalliseen kunniaan. Jeesuksen kuolema oli
vain hänen elämäntehtävänsä vahvistus.
Sakramentit, oppi ruumiin ylösnousemisesta ja
perisynnistä hylätään. Pelastuksen omaksumiseen
nähden s. ovat pelagiolaisella kannalla. [O. Fock,
,,Der Sociniani.smus" (1847) : Th. Watschke, ,,Gesch.
der Reformation in Polen" (,,Altpreussische
Monatsschrift", siv. 194-227, 1912).]

Socinus (Sozini), Faustus ks.
Sociniolaiset.

Socius (lat.), toveri, osakas, liittolainen,
kumppani. S. (mon. socii) pop u li Romani,
Rooman valtion suuremmassa tai vähemmässä
määrässä itsenäiset liittolaisruhtinaat, -valtiot ja
-kansat, vrt. Rooma. K. J. H.

Sockenbacka [sukkenbakka], rautatieasema
(V 1.) Helsingin-Karjan rataosalla, Huopalahden
ja Albergan pysäkkien välillä, 8 km
Helsingistä. Huvila-asutusta. Seudun suom. nimitys
Pitäjänmäki. — Helsingin höyrymylly
(N. Istomin) ; G. F. Strömberg o.-y:n tehdas.

Soda ks. Sooda.

Sodaliitti, regulaarisesti kiteytyvä, väritön,
kellertävä, vihertävä t. sininen
vuorilajimine-raali, jota tavataan kvartsittomissa
magma-vuorilajeissa. S:n kemiallinen kokoomus on
NaC1.3NaAlSi04. Läheistä sukua s:lle ovat n
o-seaani (NaS04.3NaAlSi04), haüyn (kuten
ed., mutta kalsiuminpitoiuen) ja
lasuuri-kivi (natriumsulfidinpitoinen). Kaikki nämä
ovat helposti hajaantuvia ja happoihin
liukenevia aineita. P. E.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0803.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free