- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1549-1550

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sofia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1549

Sofia—Sofian kirkko

1550

sossa (550 m yi. merenp.), monen tärkeän
lii-kennetien, m. m. Wienin-Konstantinopolin radan
risteyksessä, parin pienen, Iskeriin laskevan joen
varrella; 102,812 as. (1910; 1881: 20,501 as.,
1905: 82,187 as.), joista n. 6,000 esp.
juutalaista. — S. on parissa vuosikymmenessä
rakennettu kokonaan uudelleen länsi-euroopp.
kaupungiksi. Vanhoja, huomattavia rakennuksia:
Pyhän Yrjön kappeli (ehkä roomal.-aikainen),
Bö-zyk Dzamia-moskeia (nyk. kansallismuseona),
Tserua Dzamia (ennen moskeia, nyk. kirkkona),
Banjabasi Dzamia-moskeia, maanjäristyksen
osittain liävittämä Sofian-kirkko (1300-luvulta; siitä
S:n nimi). Uusia: Pyhän Kuninkaan
tuomiokirkko, Aleksanteri Nevskijn uusi
tuomiokirkko, kuninkaan, sabranien, sota- ja
kauppa-ministeriön palatsit, yliopistorakennus,
teatteritalo (Ivaakkois-Euroopan suurin) y. m. Prinssi
Aleksanterin mausoleumi, Aleksanteri II :n
muistopatsas. Suuri kylpylaitos, jossa kuumia
rikkilähteitä. Sivistys- ja oppilaitoksia:
yliopisto (hist.-kielit., matern.-luonnont. ja
lainopillinen tiedekunta; 2,260 yliopp. ja 70 opettajaa
lukuv. 1911-12), kansalliskirjasto, kansallismuseo,
ilmat, observatori, sotakoulu, maanviljelyskoulu,
lukioita y. m. Kuninkaan, hallituksen ja
keskusvirastojen, eksarkin (bulg. kirkon ylimmän
päämiehen), metropoliitan, roomal.-katolisen
arkkipiispan asunto, sobranjan kokoontumispaikka. —
Harjoitetaan kangas-, juomatavara-, sokeri-,
saippua- y. m. teollisuutta, melkoista vuota-,
vilja-y. m. s. kauppaa. Sähköraitiotie. Bulgaarian
rautatieverkon keskus. — Historia. Keisari
Trajanus perusti S:n nyk. paikalle Serdica
(> bulgaar. Sredets ja kreik. SardiJcë’)
nimisen roomal. siirtolan; 200-300-luvuilla j. Kr. se
saavutti melkoisen merkityksen, ollen m. m.
Konstantinus Suuren mielioleskelupaikkoja.
Hunnit polttivat sen 447, bulgaarialaiset valloittivat
sen 809 ja turkkilaiset 1382; 1443 se oli lyhyen
aikaa unkarilaisten hallussa. Turkkilaisvallan
aikana S. oli beilerbein 1. kenraalikuvernöörin
(alueenaan melkein koko Balkanin niemimaa)
asuntopaikkana. Väestö muuttui turkkilaiseksi.
V. 1553 S:ssa oli 11 isoa ja 100 pienempää
mos-keiaa. Venäläiset kenraali Gurkon johdolla
miehittivät S:n 1878, jota ennen suurin osa turk.
asukkaista oli lähtenyt pakosalle. Mainion
liikenneasemansa vuoksi S. valittiin Bulgaarian
ruhtinaskunnan pääkaupungiksi. E. E. K.

Sofia, Ruotsin ruhtinattaria.

1. S. Magdalena (1746-1813), Ruotsin
kuningatar, Tanskan Fredrik V:n tytär. Kihlattiin
jo nuorena Ruotsin perintöprinssille Kustaalle
(kuninkaana Kustaa III) hyvän suhteen
aikaansaamiseksi valtakuntien välillä; meni naimisiin
1766; Kustaa IV Aadolfin äiti. Luonteeltaan
ujo ja arka S. Magdalena ei suuresti
miellyttänyt vilkasta puolisoansa, ja ollen vakava ja
uskonnollinen katsantotavaltaan hän paheksui
Ruotsin hovin huvinhaluista elämää. S.
Magdalenan avio-onnea häiritsi myös hänen anoppinsa
Loviisa Ulriikan vihamielisyys.

2. S. Albertina (1753-1829), prinsessa,
Aadolf Fredrikin ja Loviisa Ulriikan tytär. Pääsi
enonsa. Preussin Fredrik II :n toimesta
Qued-linburgin abbedissan apulaiseksi; myöhemmin
abbedissana 1787-1803 (vaikka oleskeli
Ruotsissa). Hänen veljensä Kustaa III teki tyhjäksi

S. Albertinan aikomuksen mennä naimisiin
ruhtinas Hessensteinin, Fredrik I:n aviottoman
pojan kanssa. S. Albertina eli loput ikäänsä
yksinäisyydessä harjoittaen hyväntekeväisyyttä.

3. S. Vilhelmiina Mariana
Henrietta (1836-1913), Ruotsin ja (v:een 1905)
Norjan kuningatar, Nassaun herttuan Vilhelmin
tytär. Sai huolellisen kasvatuksen; meni 1857
naimisiin silloisen Itä-Göötanmaan herttuan
Oskarin (kuninkaana Oskar II) kanssa.
Avioliitosta syntyi neljä poikaa (vanhin kuningas
Kustaa V). Edisti tehokkaasti hyväntekeväisyyttä
(hänen perustamansa on m. m. Sofiahemmet,
sairaanhoitajattarien oppilaitos sekä sairaala,
perustettu Tukholmaan 1889). Saavutti
persoonallisilla ominaisuuksillaan alamaistensa rakkauden
ja kunnioituksen. G. R.

Sofia (saks. Sophie), Saksan ruhtinattaria.

1. S. Dorothea (1666-1726), Hannoverin
vaaliruhtinatar, tunnettu Ahldenin prinsessan nimellä ;
Braunschweig-Lüneburg-Cellen herttuan Yrjö
Vilhelmin tytär, meni naimisiin Hannoverin
vaali-prinssin Yrjö Ludvikin (Englannin kuninkaana
Yrjö I) kanssa; Yrjö II :n äiti. Miehensä
kohteli häntä huonosti, ja kun S. Dorothea aikoi
kreivi Filip Ivristoffer Königsmarckin (ks. t.)
avulla paeta maasta, syytettiin häntä
aviorikoksesta. Königsmarck sai surmansa
salaperäisellä tavalla; S. Dorothean avioliitto purettiin
(1694) ja häntä pidettiin Ahldenin linnassa
vangittuna kuolemaansa asti.

2. S. Charlotta (1668-1705), Preussin
kuningatar, Hannoverin vaaliruhtinaan Ernst
Augustin tytär, meni 1684 naimisiin
Brandenburgin vaaliprinssin Fredrikin (Preussin
kuninkaana Fredrik I) kanssa; Fredrik Vilhelm I:n
äiti. Oli saanut huolellisen kasvatuksen, suosi
tieteitä ja taiteita; kutsui Leibnizin Berliiniin
tiedeakatemiaa perustamaan; rakensi hänestä
nimensä saaneen Cliarlottenburgin linnan.

G. R.

Sofia Aleksejevna (1657-17041, ven.
suuriruhtinatar, tsaari Aleksej Mihailovitsin tytär hänen
ensimäisestä aviostaan; Pietari Suuren
sisarpuoli. S. pääsi tsaari Fedor III:n kuoltua
streltsien kapinan avulla veljiensä,
heikkomielisen Iivanan ja alaikäisen Pietarin, holhoojaksi.
Hänen hallituksensa kesti 1682-89; sen
loppupuolella hän omaksui itsevaltiaan ruhtinattaren
arvonimen. V. 1689 Pietari syöksi hänet
vallasta ja sulki hänet elinkaudeksi luostariin.

G. R.

Sofian kirkko. Hagia S o p h i a,
Konstantinopolissa on bysanttilaisen tyylin tyypillisin
muistomerkki, kaikkien aikain suurenmoisimpia
rakennusluomia. Keisari Konstantinuksen
korkealle, jumalalliselle viisaudelle pyhittämän,
aikaisemman, nika-kapinan aikana poltetun
punkat-toisen tilalle keisari Justinianuksen toimesta
arkkitehtien Anthemios Trallesilaisen ja Isidoros
Miletolaisen 532-37 pystyttämän „Suuren kirkon"
piti loistollaan ja rikkaudellaan voittaa
Jerusalemin temppeli, jonnepäin se suunnattiin.
Rakennuksen keskustana kohoaa n. 33 m:n
läpimitalla, lattiapinnasta 56 1/2 m:n korkeudelle
nerokkaasti sommiteltu ja tuettu kupoli, jonka
40-ikkunainen valokehä sekä kilpimuurien,
puoli-kupolien ja seinäin suhteellisen pienet valoaukot
kumminkin riittävät luomaan sisähuonoeseen run-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0805.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free