Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sofokles ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1555
Soikioharppi—Sointu
1556
Soikioharppi 1. ellipsografi, laite, jolla
voidaan piirtää eksentrisyydelleen
mielivaltaisesti määrättyjä
ellipsejä. Kuva esittää
tavallisimman s: n.
Levyn P
keskipisteen kautta kulkee
kaksi toisiaan
koliti-suorasti leikkaavaa
kuurnaa, joissa kaksi
tankoon CD
kiinnitettyä olijauskappa-letta A ja B voi
vapaasti liikkua edes
takaisin. C pisteessä
on ellipsiä piirtävä
kynä. Merkitään E AC kulmaa ra :ksi ja otetaan
kuurnien keskitse kulkevat suorat
koordinaatti-akseleiksi (AE ordinaatta-akseliksi). C pisteen
koordinaatteja merkitään a;:ksi ja y :ksi.
Saadaan siis: ~t7x - sina. ja ^ = cosra, sekä
korotta-AC J HV
x2 , y-
malla neliöksi ja yhteenlaskemalla = 1
(koska sinra2-j-cosra2 = 1). Yhtälö esittää ellipsiä,
jonka akselit ovat AC ja BC. Näiden keskinäistä
suuruutta muuttamalla voidaan piirtää erilaisia
soikioita. (U. S :n.)
Soikkola, suom. seurakunta Inkerinmaalla
Suomenlahden rannalla Soikkolan niemellä. S.
kuuluu Länsi-Inkerin rovastikuntaan ja muodostaa
yhteisen kirkkoherrakunnan kauempana
sisämaassa olevien Kattilan ja Novasolkan
seurakuntien kanssa. Ne olivat kaikki olemassa
jo Ruotsin vallan aikana. Kattila ja S.
yhdistettiin 1600-luvun lopulla, Novasolkka liitettiin
niihin 1834. Yhteinen pappila on lähellä
Kattilan emäkirkkoa. Seurakunnat ovat pieniä. Väestö
asuu useassa kylässä sekaisin venäläisten,
vatjalaisten y. m. kanssa. Viime vuosikymmeninä on
näihin seurakuntiin siirtynyt myöskin virolaisia.
Suomalaisten asumia kyliä on Kattilassa 10,
S :ssa 11 ja Novasolkassa 17. Yhteinen väkiluku
(1916) 2,396 henkeä, joista suomalaisia 1,635,
muut siirtolaisia. Kirkot ovat myös pienet,
kukin vain 150 istumapaikalla varustettuja. Aika
ajoin ovat nämä vähätuloiset seurakunnat
saaneet. olla papittakin. Papin valitsevat seurakunnat
yhteisesti, ja vaalin vahvistaa läänin kuvernööri.
P. T.
Soima 1. s a i m a, eräänlainen iso, lastia
kuljettava purjevene.
Soimen pureksiminen, eläinl., joka etupäässä
vaivaa hevosta, on aluksi leikittelyä, mutta
muuttuu lopulta pahaksi tavaksi, joka alentaa
hevosen arvoa ja haittaa joskus sen terveyttäkin.
Tapaa harjoittaessaan eläimet painavat
etuliam-paansa tav. jotakin esinettä vastaan ja
taivuttavat kaulansa, jonka lihakset pingoittuvat.
Tällöin virtaa ilmaa äkisti kurkunpääliän ja
ruokatorveen, josta syntyy omituinen ääni. Tämän
tehtyään hevonen irroittaa hampaansa ja jonkun
ajan kuluttua uusiintuu temppu uudelleen. Vika
on yleensä parantumaton. Leikkauksella on viime
aikoina päästy suotuisiin tuloksiin. Kp.
Soini (ruots. ennen Konungsåby). 1.
Kunta, Vaasan 1., Kuortaneen kililak.,
Ala-järven-Soinin-Lelitimäen nimisniiesp.: kirkolle
Inhan asemalta 44 km, Tuurin asemalta 49 km.
Pinta-ala 567 km2, josta viljeltyä maata (1910)
2,846 ha (siinä luvussa luonnonniityt 1,051 ha).
Manttaalimäärä 13 41/48, talonsavuja 173,
torpan-savuja 129 ja muita savuja 79 (1907). 3,835 as.
(1914); 578 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 361 :llä (1901). 335 hevosta, 1,344
nautaa (1913). — Kansakouluja 4 (1915).
Säästöpankki. Kunnanlääkäri yhteinen Alajärven ja
Lehtimäen kuntien kanssa. Haara-apteekki
(Alajärven pääapteekin). — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Turun arkkihiippak., Lapuan rovastik.;
perust. 1784 Lappajärveen kuuluvaksi
rukoushuonekunnaksi, tehtiin Alajärveen kuuluvaksi
kappeliksi sen. päät. 10 p:ltä lokak. 1859,
määrättiin erotettavaksi omaksi khrakunnaksi sen.
päät. 15 p:Itä helmik. 1895 (ensimäinen
vakinainen khra v:sta 1906). — Kirkko puusta, rak.
1793, korj. perinpohjin 1885. L. Fl-nen.
Soini, Vilho (s. 1854), kirjailija, yliopp.
1872, fil. kand. 1876, „Uuden Suomettaren"
toimittaja 1876-1903, taloudenhoitaja 1890-1903,
Ivansallis-osakepankin johtokunnan jäsen v.sta
1904. S. julkaisi 1870- ja 1880-luvuilla joukon
pieniä novelleja ja näytelmiä, esim. »Kirjavia
kuvia pölkkyjen historiasta" (1877) ja »Kaarlo
Tiira" (1888).
Soininen, August Mikael (s. 1860),
kas-vatusopintutkija, yliopp. 1879, fil. lis. 1887, tuli
kasvatus- ja opetusopin dosentiksi 1891,
Helsingin suom. yhteiskoulun johtajana 1891-97.
Hämeenlinnan piirin kansakoulujentarkastajana
1897-99, Heinolan seminaarin johtajana
1899-1907, tuli kasvatusopin ylini. professoriksi 1907,
jossa toimessa on ollut kansakoulunopettajain
yliopistollisten jatkokurssien johtajana;
eduskunnassa 1907, 1908, 1909, 1910; toiminut
suoje-luskasvatus-, oppivelvollisuus- sekä
kansakoulujen opetussuunnitelmakomiteain
puheenjohtajana. Raittiuden ystäväin puheenjohtajana
1913-15. S:n julkaisuista, joissa hän yleensä
edustaa uudenaikaisia sielutieteellis-kasvatusopillisia
periaatteita, mainittakoon: ,,0m induktiv metod
i undervisningen" (1891), »Yleinen
kasvatusoppi" (3 :s pain. 1908), »Opetusoppi" (I. 2:nen
pain. 1907, II, 2:nen pain. 1911),
»Maalaiskansa-koulun uudistuksesta" (1916). Toimittanut useita
oppikirjoja kansakouluja varten sekä lukukirjoja
oppi- ja kansakouluja varten.
Soinninsävy ks. Sointi.
Soinnuttaa, mus., varustaa 1-ääninen sävelmä
siihen soveltuvalla sointusäestyksellä. —
Soinnutus, sävellvksen harmoninen kokoonpano.
/. K.
Sointi, mus.. on sävelen laulullinen tahi
soitti-mellinen erikoisväritys. S:n laatu johtuu n. s.
osa- 1. yläsävelistä. Nämä ovat eri soittiniissa ja
ihmisäänissä yleensä kyllä aina samat, mutta
niiden suhteellinen vahvuus on erilainen. Siitä
johtuu s:n sävv (terävyys, pehmeys j. n. e.)
kussakin tapauksessa. Yläsävelten voimasuhteet taas
riippuvat soittimen aineksista ja muodosta tahi
laulajan äänielimien rakenteesta (vrt. Y1
ä-sävelet). vrt. Ääni. I. K.
Sointikuvio ks. C h 1 a d n i n s o i n t i k
u-v i o t.
Sointiväri ks. Sointi.
Sointu, mus., on kolmen tahi useamman
sävelen yhteensoimisesta syntyvä kokonaisvaikutus.
S:uja on kahta lajia: kolmi- ja neli-s:uja
(S.H) Soikioharppi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
