- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1557-1558

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sointula ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1557

Sointula—Soittorasia

155S

(ks. n.). Sitäpaitsi s:t ovat joko tasasointuisia 1.
„konsonansseja" tahi riitasointuisia 1.
dissonansseja". Edellisiin kuuluvat enimmät kolmi-s:t,
jälkimäisiin kaikki neli-s :t. vrt. II a r m o n i a.

I. K.

Sointula ks. P o h j o i s-A m e r i i k k a, palsta
740.

Sointuoppi, mus., selittää sointujen laadun
sekä ne musiikilliset lait, joita noudattamalla
sävellyksen sointukulku muodostuu sujuvaksi ja
luontevaksi. I. K.

Soirée /suarc’] (ransk. < soir = ilta), iltama,
iltaseura.

Soiro ks. Puutavaralajit, sahatavara.

Soisalo (1. Soidin sai o), Kallaveden,
Suvas-veden, Kermajärven, Ruokoveden, Joutsenveden,
Haukiveden, Unnukkaveden yunä näiden välisten
pienempien vesien, salmien ja koskien rajoittama
suuri, vesien pirstoma saari Savossa, pääosa
Kuopion, pienempi osa Mikkelin läänin alueella,
jakautuneena 4:n pitäjän kesken, nimittäin
Leppävirran, Heinäveden, Kangaslammin ja
Kuopion (tulevan Vehmersalmen osan); pinta-ala
1,635 km2. L. Il-nen.

Soisalon-Soininen, Johan Mårten Eliel
(1856-1905), prokuraattori, alkup. nimi
Johnsson, v:sta 1898 Äyräpään tuomiokunnan
tuomarina, v:sta 1900 senaattorina (oikeusosastossa)
ja v:sta 1901 prokuraattorina. Aatelissäätyyn
korotettuna (1904) otti nimen S.-S. Joutui
helmikuussa 1905 valtiollisen murhan uhriksi.

Soissons /suasö’], arrondissemeutin linnoitettu
pääkaupunki Pohjois-Ranskassa, Aisnen
departementissa, kauniilla paikalla Aisne-joen vas.
rannalla (vastapäätä St.-Vaasfin ja St.-Médard’iu
esikaupungit), Pohjois- ja Itäradan risteyksessä,
rautateitse 109 km Pariisista; 11,586 as. (1906;
vähemmän kuin 1901). — Muutamia roomal.-ajan
rakennusten jätteitä, useita huomattavia
keskiaikaisia rakennuksia: Notre-Damen
tuomiokirkko (1100- ja 1200-luvuilta; torni Pariisin
Notre-Damen tornin jäljennös), ent.
luostarin-kirkko St.-Léger (1200-luvulta).
St.-Jean-des-Vignes nimisen luostarin rauniot. Aikoinaan
mahtavasta, liist. muistorikkaasta, jo 560
perustetusta St.-Médard’in luostarista (jonka apotti
esim. Bouvines’in taistelussa johti 150 vasallia
ja jossa esim. 1530 kävi 300,000 pyhiinvaeltajaa)
on jäljellä vain luostarinkirkon krypta. — Pari
seminaaria, lukio, kasvit, puutarha, piispanistuin.
Harjoitetaan maanviljelystä, rauta-, vaski-,
kone-, lasi- y. m. teollisuutta, viljakauppaa. —
S., Cæsarin Noviodunum, oli suessionien
pääkaupunki, sitten Augusta Suessionum (>
Sues-siona > S.) nimisenä Gallia Belgiean toinen
pääkaupunki. Suuren sotilaallisen merkityksensä
vuoksi tärkeiden liikenneteiden risteyksessä S.
on näytellyt sangen tärkeätä osaa sekä
sisälli-sissä sodissa että taisteluissa ulkomaisia
vihollisia vastaan, ollen monta kertaa piiritettynä,
valloitettuna ja hävitettynä. Moni Ranskan
historiassa muistettava kokous tai päätös liittyy
S:n nimeen. — Ranskaan hyökänneet liittolaiset
valloittivat S:n 1814 ja 1815, saksalaiset saivat
1870 sen haltuunsa kolmipäiväisen pommituksen
jälkeen, 1 p. syysk. 1914 sen niinikään
miehittivät von Kluckin johtamat saksalaiset, mutta
menettivät sen jälleen 12 p. sam. k. kiivaiden
taisteluiden jälkeen, joita käytiin itse kau-

pungissa. Saksalaisten rintama jäi kuitenkin
kulkemaan niin läheltä S:ia, että he saattoivat
pommittaa kaupunkia. Tammik:ssa 1915 saksalaiset
tekivät tulisen, mutta onnistumattoman
hyökkäyksen S:ia suojelevaa ransk. rintamanosaa
vastaan. E. E. K.

Soitanto, mus., musiikki. —
Soitannollinen, musiikillinen, esim. s:t lahjat: musiikin
esittämiseen tahi ymmärtämiseen tarvittava
ky-vykkäisyys. I. K.

Soitantojuhlat 1. soittojuhlat, mus.,
tulivat säännölliseen käytäntöön Englannissa
18:nnen vuosis. ja Saksassa ja Yhdysvalloissa
19:nnen vuosis. alussa. Niissä esitetään suuria
kuoro- ja orkesteriteoksia, joiden suoritusta
varten yhdistetään eri paikkakuntien laulu- ja
soittokuntia (vrt. Laulujuhla). I. K.

Soitantokausi, mus., se osa vuodesta, jonka
ajalla kussakin kaupungissa (tahi maassa)
toimeenpannaan lukuisimmat, tärkeimmät ja
sääu-nöllisimmät musiikkitilaisuudet. I. K.

Soitinmusiikki ks.
Instrumentaalimusiikki.

Soitinnus, mus., ks.
Instrumentat-s i o n i.

Soittimet, mus., ovat välineitä, joiden avulla
aikaansaadaan joko säveliä tahi sävelten rytmiä
ja sointia värittäviä hälyjä. Laadultaan ja
soittotavaltaan s. jakautuvat kolmeen
pääryhmään: 1 y ö m ä-, puhallus- ja k i el i-s.
(ks. n.). Kussakin ryhmässä on kaksi
alaryhmää (esim. puhallus-s :ssa puu- ja
vaskipulial-timet). Mutta on sellaisiakin s:ia, joita on
vaikea ryhmitellä, koska niissä tavataan eri
ryhmien ominaisuuksia yhtyneinä. Niinpä esim.
piano on kielisoitin, jota soitetaan lyömällä sen
koskettimia. — Vanhimmat kaikista ovat
arvattavasti lyömä-s. Senjälkeen kehittyivät
puupuhaltimet ja näppäämällä soitettavat kieli-s.
Viimeiseksi tulivat käytäntöön jousi-s.; mutta
vieläkin myöhemmin kehittyivät vaskipuhaltimet
siihen teknilliseen kuntoon, että niitä voitiin
käyttää taidetarkoituksiin. I. K.

Soittojuhlat ks. Soitantojuhlat.

Soittokoneet, mus. 1. ks. Soittimet, —
2. Oikeastaan olisi tämä nimitys rajoitettava
yksinomaan sellaisiin soittoneuvoihin, joissa
sävelkulku aikaansaadaan koneellisesti, niin
että niillä kykenee soittamaan ken tahansa, joka
vain saa koneiston käymään. Tämänlaisia s:ita
ovat: posetiivi, orkestrion, pianola, phonola,
or-ganola, kellosoitto y. m. /. A*.

Soittokunta, mus., ryhmä soittajia, jotka
käsittelevät toisiaan täydentäviä soittimia ja
toimeenpannen säännöllisiä yhteisharjoituksia
kykenevät huvi- t. taidetilaisuuksissa esittämään
yhteissoittoa vaativia sävellyksiä. Kokoonpanon
ja soittajien lukumäärän puolesta on s:ia
sangen monenlaatuisia. ks. Orkesteri.
Torvisoittokunta. I. K.

Soittoneuvot, mus., yhteisnimitys soittimille
ja soittokoneille (ks. n.). I. K.

Soittorasia 1. ,,p e 1 i t o o s a" (ruots.
spcl-dosa), mus., kellontapainen, rasiaan suljettu
soittokoneisto. Koneistoja 011 useita lajeja, esim.
seuraavanlainen: pyörivään silinteriin on
kiinnitetty metallineulasia, jotka koneen käydessä
koskettavat pieniä vasaroita ja panevat nämä
määrä-tahdissa lyömään viritettyjä pikku kelloja. I. K.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0809.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free