Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sointula ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1559
Soja—Sokeain kirjoitus
1560
Soja ks. Soijakasvi.
Sokaljskij [-a’-], Petr Petrovits
(1832-87), ven. säveltäjä. Toimi Vähä-Venäjällä
kou-lunopettajana ja kokosi kansansävelmiä, joista
julkaisi erittelevän ja vertailevan tutkimuksen
Russkaja narodnaja muzyka" (1888). Asettui
1860 Odessaan sanomalehden toimittajaksi (v :een
1876) ja perusti sikäläisen filharmonisen seuran.
Sävelsi 3 oopperaa, lauluja y. m. 7. K.
Sokeahiiri (Spalaæ typhlusj on pieni,
elämäntavoiltaan maamyyrän kaltainen jyrsijä, jonka
silmät ovat surkastuneet, ihon peittämät ja
sokeat. Pää suuri ja typäkkä; korvat pienet;
hän-nätön. Pituus 20-22 cm. Elää
Kaakkois-Euroo-pan ja Länsi-Aasian aromailla. P. Ii.
Sokeainkirjoitus, kirjoitus, jota sokeat
kykenevät sekä lukemaan että kirjoittamaan, on
sormin tunnettava kohokirjoitus, varsinaisessa
merkityksessä pistekirjoitus. Jo ennen
varsinaisen sokeainopetuksen alkamista on ollut
yksityisiä, lahjakkaita sokeita, jotka ovat käyttäneet
hyväkseen kirjoitustaitoa. . Niiden samoinkuin
alussa sokeainkoulujenkin on täytynyt
turvautua näkeväin kirjoitukseen. Kirjainten muoto
opittiin tunnustelemalla sopivilla keinoilla
sormin tunnettaviksi tehtyjä tai, Valentin Haiiyn
(ks. Sokeainkoulut) keksittyä 1780-luvulla
sokeille kohopainon, sen avulla paperille
painettu ja kirjaimia. Kirjoitusvälineinä käytettiin
lyijykynää t. raudasta t. muusta kovasta aineesta
tehtyä piirrintä ja hiilipaperia ynnä erilaisia
tauluja tarkoituksenmukaisille kehyksilleen ja
vii-voittimiueen. Viivoitin ohjasi kättä kirjoittamaan
suoraan ja, milloin se oli varustettu pitkin sen
koko pituutta ulottuvalla suorakaiteen muotoisella
aukolla, myös kirjainten korkeuden määräämiseen.
Sittemmin varustettiin itse viivoitin rei’illä tai
sitä pitkin liikkuva erityinen kappale sopivilla
laitteilla kirjainten muodostamisen helpoittamiseksi.
Näin voi sokea kirjoittaa silmin luettavaa
kirjoitusta. Sormin tunnettava kirjoitus
aikaansaatiin eri menettelytavoilla, niinkuin pistelemällä
kirjaimet terävällä pistimellä pinnoitettuun tai
piirtämällä kovalla piirtimellä pehmeää alusta
vasten asetettuun paperiin, jolloin kirjainten
ääriviivat tulivat nurjalle puolelle sormin
tunnettaviksi. Kohokirjoituksen aikaansaamiseksi
on myös koetettu käyttää sakeaa, pian
jähmettyvää mustetta tai muuta ainetta, mutta ne keinot
ovat osoittautuneet epäkäytännöllisiksi. Vasta
pistekirjoituksen keksiminen sai aikaan
käänteen s:ssa. 19:nnen vuosis. alussa huomasi ransk.
Josef Julius Barbie r, että koliopiste 011
sormin helpommin tunnettavissa kuin kohoviiva
ja että siis pisteistä muodostettu kirjain 011
sokean helpompi lukea kuin viivoista muodostettu
kirjain. Barbier sommitteli kuuden kahdessa
rivissä olevan pisteen avulla foneettiset 1. äänteel-
b ien f ait (= è)
•• •• •• ••
liset aakkoset (I ’.). V:sta 1821 ruvet-
tiin Barbier’n järjestelmää käyttämään Pariisin
sokeainkoulussa. Mainitun koulun oppilas ja
v:sta 1828 opettaja Louis B r a i 11 e.
esitet-tyään useita nerokkaita parannuksia Barbier’n
järjestelmään, laati tykkänään uuden
pistekirjoituksen, joka tarkoituksenmukaisuutensa tähden,
ja koska se hyvin soveltuu eri kieliin, on tullut
yleensä käytäntöön. Braille otti Barbier’n
keksinnöstä vain aatteen käyttää s:een pisteitä;
muutoin hänen järjestelmänsä on toinen. Hän
muodosti ortografiset eli kirjainaakkoset.
Alempana olevissa taulukoissa, jotka esittävät
Brail-len järjestelmän mukaisen ransk. kirjaimiston,
merkitsevät lihavat pisteet kirjaimia. Muut
pisteet ovat merkityt vain kuhunkin kirjaimeen
kuuluvien pisteiden aseman havainnolliseksi
tekemistä varten. Suom. aakkosiin kuulumattomat
kirjaimet ovat asetetut sulkujen sisään.
a
b
f\ g
C
h
d
J
Lisäämällä edelläolevan rivin
kirjainmerkkei-hin yksi piste vasemmalle alas saadaan
k l m n o V f Q \ R s t
Liittämällä ensi rivin merkkeihin kaksi
pistettä, toinen vasemmalle ja toinen oikealle alas,
saadaan
u
• •
x
Y
C
É
a
( E \ ( ü 1
• s •
z
u \
Lisäämällä ensi rivin merkkeihin yksi piste
oikealle alas saadaan
f A \ f e \ f i \ f o \ f XJ
f i \ f tn (ce)ö w
Järjestelmän ulkopuolella ovat apumerkit:
Num
merkki
i\ (Æ)Ä rö^ Numero’
Ensi rivin merkit asetettuina yhtä astetta
alemmas muodostavat välimerkit:
! O „
H: (<
• • •
Kun ensi rivin merkkien eteen pannaan
numeromerkki, ovat ne luettavat numeroiksi:
1234567890
Laskemalla ensi rivin merkit yhtä riviä alemmas
numeromerkin jäljessä saadaan vastaavat
ordi-naalit.
Matemaattisina merkkeinä käytetään:
+
X
Koeffisientti Eksponentti
V
( )
• . • •
• • • •
> <
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
