- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1561-1562

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sokeainkodit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1561

Sokeainkodit—

Sokeainkoulut

1562

Niinkuin edelläolevasta selviää, ei Braillen
pistekirjoitusjärjestelmässä ole eri merkkejä
isoja ja pieniä kirjaimia varten. Pisteiden avulla
kirjoitetaan myös nuotit. Pistekirjoitus
kirjoitetaan oikealta vasemmalle ja kunkin kirjaimen
eri pisteet päinvastaisessa järjestyksessä kuin
ne luetaan, jotta toiselle puolelle muodostuva
kohokirjoitus voitaisiin lukea vasemmalta
oikealle. Kirjoittamista varten on käytännössä
erilaisia tauluja, joille kaikille on yhteistä uurteilla
tai pistesyvennvksillä varustettu pohja ja
kirjaimia muodostavien pisteiden aseman
määräämistä varten suorakaiteen muotoisilla rei’illä
varustettu, saranoilla kääntyvä kansi tai kehyksen
sivuja pitkin siirreltävä viivoitin. Kirjoituspaperi
asetetaan kannen tai kehyksen ja pohjan väliin
ja pisteet painetaan siihen rautapistimellä
(kynällä). — Sokeille sopivimmaksi osoittautunut
pistekirjoitus, jonka painokirjaimet ovat
samanlaiset kuin kirjoituskirjaimetkin, on poistanut
sokeille aiotuista painotuotteistakin
viivakirjoi-tuksen. Paitsi tavallisia näkeväin kirjaimia,
joista enimmin käytetyttä ovat olleet latinalaiset
painokirjaimet, on ollut käytännössä myös
useanlaisia muovailtuja vii vakir joi tus järjestelmiä.
Niistä oli aikanaan laajimmalle levinnyt engl.
William Moonin keksimä ja hänen nimellään
tunnettu järjestelmä, jonka perusteena ovat
roomalaiset aakkoset (esim. A(A), 3(0), ^(K) ja

jonka mukaan painettuja kirjoja on Suomenkin
sokeainkouluissa aikaisemmin käytetty.
Ensimäisen varsinaisen sokeain kirjapainon perusti
meillä 1890 Helsingin sokeainkoulun opettajatar
ja entinen oppilas Ina H o f f r é n, joka on
piste-kirjaimilla, käyttäen latomukseen irtonaisia
tyyppejä, painanut ja ilmaiseksikin jaellut suuren
joukon kirjoja sokeille. V. 1912 alkoi toimensa
Helsingin sokeainkoulun valtion varoilla
perustettu stereotyvppikirjapaino. Painettava
stereo-typeerataan koneella sinkki- tai läkkipeltilevyille
ja painetaan niistä erityisen painokoneen avulla
paperille. Sokeainkirjojen painaminen tulee
kalliiksi, koska kohokirjoitus vaatii paljon alaa,
joskin pistepaino on tilaasäästävämpää kuin
viiva-paino, sitä kun voidaan painaa paperin
kummallekin puolelle ja toisen puolen paino toisen
puolen painon rivien tai pisteidenkin väliin. V. 1890
perustettu yhdistys ,,Kirjoja sokeille" on
vähitellen käsin kirjoituttamalla hankkinut
laajahkon sokeain lainakirjaston, jota vuosittain
lisätään uusilla kirjoilla. K. S:lä.

Sokeainkodit ovat erilaatuisia turvapaikkoja
koulunkävneille sokeille. Ne ovat joko hoitoloita
(asyleja) osittain tai kokonaan
työhönkykene-mättömille, sairaille tai vanhoille sokeille, taikka
koteja, joissa yksinäiset, kodittomat sokeat
voivat saada asunnon ja täydellisen tai osittaisen
ylläpidon ynnä tilaisuuden harjoittaa oppimiaan
käsitöitä. Myöskin on olemassa työhuoneita,
joissa sokeat käsityöläiset saavat käydä päivisin
työskentelemässä, jos ei kotona ole siihen
tilaisuutta. Kunkin kodin järjestelystä riippuu,
saavatko asukkaat joitakin mainituista eduista
ilmaiseksi vai suorittavatko he niistä korvausta.
Ensimäinen „naistenkoti" perustettiin Kielissä
(1883) ja ensimäinen ..miestenkoti" Steglitzissä
Berliinissä (1892). Yhdistys „Sokeain Ystävät"
avasi 1892 Helsingissä, omistamassaan talossa

Eläintarhan 7 :ssä ,,sokeainkodin" sokeita naisia
varten. Asunnon ja ylläpidon saavat kodin
asukkaat ilmaiseksi yhdistyksen kustannuksella.
Työnteolla ansaitsemansa rahat he saavat pitää itse,
ollen velvolliset itse hankkimaan vaatteensa.

K. S:lii.

Sokeainkoulut, oppilaitokset sokeain
kasvattamista ja opettamista varten. Aikojen kuluessa
on ollut yksityisiä, lahjakkaita sokeita, jotka
ovat tulleet eri aloilla huomatuiksi. Mutta
sokeain opettamista yleensä ei pidetty muinoin
tarpeellisena eikä mahdollisenakaan. Vasta 18:nnen
vuosis. lopulla tapahtuu käänne. V. 1784
perusti maailman ensimäisen sokeainkoulun
Pariisiin Valentin Haüy, joka osoitti, että
tarkoituksenmukaisia menettelytapoja käyttämällä
sokeita hyvin voidaan opettaa ja kehittää.
Sen-jälkeen syntyi kouluja Euroopan eri maissa,
Berliinissä (1806) ja Pietarissa (1807) Haüy’n
aloitteesta. Pietariin oli Aleksanteri I hänet
nimenomaan kutsunut. Suomessa nosti kysymyksen
sokeainkoulun perustamisesta Uno Cygnæus, ja
ruot-sink. koulu avattiin Helsingissä 1 p. lokak.
1865 Mathilda Li n sén i n johdolla. Maamme
toinen, suomenk. sokeainkoulu lasten opettamista
varten alkoi toimintansa Kuopiossa lp.
maa-lisk. 1871. Keis. asetuksella 30 p:ltä kesäk. 1892,
jota eräissä kohdin on muutettu 29 p. maalisk.
1904 julkaistulla asetuksella, järjestettiin nämä
koulut, samalla kuin kuuromykkäinkoulutkin,
lopullisesti. Viimemainitulla asetuksella on
Helsinginkin koulu muutettu suomenkieliseksi, mutta
siinä on väliaikainen ruotsink. osasto. Kouluissa on
yksiluokkaiuen valmistava osasto,
kaksiluokkainen kouluosasto ja kaksiluokkainen työosasto.
Kunkin luokan kurssi on kaksivuotinen. Oppilaita
otetaan kumpaankin kouluun joka toinen vuosi
korkeintaan 15, valmistavaan luokkaan 8 v:n,
mutta ei yli 11 v:n ikäisiä ja kouluosastolle 10 v.
täyttäneitä, mutta ei yli 14 v:n ikäisiä.
Oppilaat asuvat koulun asuntolassa. Opetus on
vapaa, mutta asunnosta, ravinnosta ja hoidosta
suoritetaan 250 mk. v:ssa ja lisäksi 50 mk. v :ssa,
jos oppilaita ei kotoa käsin pidetä vaatteissa.
Aistivialliskoulujen tarkastaja voi
opettajakunnan esityksestä myöntää alennusta jopa
vapautuksenkin maksuista. Kouluiän sivuuttaneita
sokeita varten on ,,Sokeain ystäväin" yhdistyksen
ylläpitämä työkoulu Helsingissä v :sta 1894 ja
Kuopion ,,Sokeain ystäväin" yhdistyksen
haaraosaston ylläpitämä samanlainen koulu Kuopiossa
v:sta 1896. Ammattiopetuksen ohessa opetetaan
niissäkin välttämättömimpiä kouluaineita,
niinkuin lukemista, kirjoitusta ja laskentoa. Niissä
oppiaineissa, joissa sokean täytyy tarpeellisten
havaintojen tekemiseksi turvautua silmien
asemesta tuntoaistin, etenkin sormien, apuun,
muodostuu opetus sokeainkoulussa niin hyvin
opetusme-nettelyyn kuin opetusvälikappaleisiin nähden
toisenlaiseksi kuin näkevien koulussa. Sellaisia
oppiaineita ovat lukeminen, kirjoittaminen,
taululas-kento, maantieto, luonnontieto. Käytetään
kohokirjaimia ja -numeroita, kohokarttoja, käsin
koeteltavia havaintovälineitä. — Eri opetusasteet,
jotka meidän s:ssamme lapsia varten ovat vielä
toistaiseksi samassa laitoksessa toistensa rinnalla,
ovat useassa paikassa ulkomailla erotetut eri
kouluiksi : esikouluksi, varsinaiseksi kouluksi ja
työkouluksi. — 31 p. tammik. 1901 oli maassamme

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0811.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free