- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1565-1566

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sokerihappo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1565

Sokerihappo, orgaaninen oksyhappo, jota
muodostuu sokeria y. m. hiilihydraatteja hapetettaessa.
Eräs s:n isomeerinen happo on 1 i m a h a p p o,
jota saadaan m. m. maitosokerista. S. S.

Sokeriherne ks. Herne.

Sokerihirssi, ,.kiinal. sokeriruoko",
Andropo-gon saccharatum-lajista (t. muunnoksesta)
käytetty nimitys, ks. Andropogon ja
Sokeriteollisuus.

Sokerijuuri 1. sokurijuuri ks.
Sorsan-putki; myös = sokerijuurikas (ks.
Juurikas).

Sokerijuurikas ks. J u u r i k a s.

Sokerikalkki ks. Sokeriteollisuus.

Sokerikoe, koe, jonka tarkoituksena on tutkia
jonkin nesteen, varsinkin virtsan,
sokerinpitoi-suutta, sokeritautia epäiltäessä. S. toimitetaan
kiehuttamalla tutkittavaa nestettä emäksisen
salpietarihappoisen vismutin kera tahi myöskin
rikkihappoisen vasken kera emäksisessä
liuoksessa. Jos nesteessä on sokeria, niin syntyy
edellisessä tapauksessa ruskeasta
värivivahduk-sesta aina mustaan sakkaan saakka vievä muutos
nesteessä; rikkihappoista vaskea käytettäessä
aikaansaa vähäinenkin sokerimäärä sinertävän
nestesekoituksen muuttumisen kellertäväksi,
suuremmat sokerimäärät taas aiheuttavat sakean
keltaisen sakan muodostumisen. Kvantitatiivisesti
määrätään sokeri polarisatsionikojeella.

Sokerikonventsioni, sokerisopimus, ks. S
o-k e r i v e r o.

Sokerilevä (Laminaria saccharina) ks.
Laminär i a.

Sokeripalmu ks. Arenga saccharifera.

Sokeriruoko (Saccharum officinarum),
järvi-ruokoamme muistuttava, 3-4, jopa 6 m korkea,

monivuotinen
heinäkasvi, jolla on
niveli-käs, 4-6 cm paksu,
imelän ytimen täyttämä,
nuorena (Jhuelti
vaha-peitteinen, vanhempana
vihreä, tyvi puolelta
punainen, keltainen t.
muun värinen varsi.
Lehdet ovat tasasoukat,
5-7 cm leveät, yli 1 m:n
pituiset, kaksipuolisesta
asettuneet, varren
tyviosista vanhempina
varisevat. Kukinto suuri,
tiheä, hohtavan
valkoinen röyhy varren
latvassa. Kukkia
muodostuu harvoin, vielä
harvemmin hedelmiä. S., jota nykyisin monina
muotoina ja suurissa määrin viljellään kaikkialla
tropiikeissa sokerin valmistusta varten, on
todennäköisesti kotoisin Itä-Intiasta, missä sitä jo
ammoin viljeltiin ravintokasvina. Kiinalaiset
oppivat s:n tuntemaan noin v. 300 j. Kr.
Arabialaiset alkoivat s:n viljelemisen Espanjassa,
Sisiliassa ja muuallakin Etelä-Euroopassa, missä
sen viljelys kuitenkin Ameriikan löydön jälkeen
kokonaan taukosi. S. istutetaan kalkista
rikkaaseen maahan varren latvaosan kappaleista,
jotka juurtuvat ja ovat 9-12 kuukauden
kuluttua, ennen röyhyn puhkeamista, valmiita
korjattaviksi. Sokerinpitoiset varren tyviosat viedään

1566

paloiteltuina tehtaisiin, latvaosia käytetään
pistokkaiksi. vrt. Sokeri ja
Sokeriteollisuus. K. L.

Sokeritauti (diabetes mellitus),
aineenvaihdos-tauti, jossa hiilihydraattien, sokerin ja
tärk-kelysaineiden, aineenvaihto on sairaloisesti
muuttunut niin, että virtsassa, jossa terveissä oloissa
ei ole sokeria, esiintyy vähäisempi tai suurempi
määrä sokeria (glylcosuria). Häiriintynyt
aineen-vaihto vähitellen kuihduttaa ja laihduttaa
ruumista johtaen lopulta kuolemaan, ellei tautia
järkiperäisesti hoideta. S:ssa lisääntyy
virtsaneritys suuresti, joten potilas menettää tavallista
enemmän vettä, mikä puolestaan synnyttää
kiusallisen janon ja kuivuudentunteen suussa;
myöskin kiusaa sokeritautista kutka ihossa, varsinkin
säärissä. Niinikään häiriintyneestä
munauval-kuaisaineen palamisesta syntyy sokeritautisen
veressä ja virtsassa myöskin asetonia
(aseto-nemia, asetonuria). Hoito perustuu etupäässä
ruuan järjestelyyn niin, että ruumiin
häiriintynyt aineenvaihto kykenisi korjaantumaan.
Sokerin- ja tärkkelyksenpitoista ravintoa on
vältettävä, seikka, mikä kohtaa suuria vaikeuksia,
kun ei siis leipääkään voi käyttää mielin
määrin. Tauti vaatii välttämättömästi lääkärinhoitoa,
vrt, Diabetes. M. O-B.

Sokeriteollisuus, sakkaroosin s. o. tavallisen
ruokosokerin t, valkojuurikassokerin
eristäminen ja puhdistaminen. Kasvikunnan
sokeri-lajeista ovat rypäle- ja hedelmäsokeri eniten
levinneitä ja tavallisimpia. Näitä eristetään ja
jalostetaan tehdasmaisesti verraten vähän, sillä ne
ovat liian helposti liukenevia ja vaikeasti
kiteytyviä. S:n päätuotantoesineenä on tavallinen
sokeri, jota pääasiallisesti saadaan joko
sokeri-ruovosta tai sokerijuurikkaasta. Pieniä määriä
ruokosokeria valmistetaan sokeriliirssistä,
kookos- y. m. palmujen ja sokerivaahteran mehusta.
Tehdasmaisesti valmistetaan vielä mallas- ja
maitosokeria. Sokeriruovonviljelyksen ja s:n
kotimaana pidetään Itä-Intiaa (ks.
Sokeriruoko). Vanhalla ajalla mainitaan
kreikkalaisten ja roomalaisten tuottaneen sieltä rakeista
suolantapaista makeata ainetta (kreik.
sakkha-ron), jota käytettiin alussa vain lääkkeenä.
Itä-Intiasta sokeriruovonviljelys levisi ensin
Kiinaan sitten Persiaan, jossa sokeria alettiin
ensin puhdistaa. Siellä se oli samoinkuin
Egyptissäkin jo n. tuhat vuotta sitten yleisenä
nautintoaineena. Arabialaisen maailmanvallan aikana
sokerinkäytäntö levisi Pohjois-Afrikkaan ja
Etelä-Eurooppaan. Espanjassa oli sokerinviljelys
näihin aikoihin hyvin kukoistava, ja vieläkin on
siitä jätteitä säilynyt. Keskiajalla oli Venetsia
sokerikaupan keskuksena. Ameriikan löydön
jälkeen vietiin sokeriruoko Länsi-Intian saarille,
jossa se menestyi mainiosti. Täällä anasti
Englanti vähitellen sokerikaupan itselleen ja s.
paisui suureksi erittäinkin neekeriorjien halvan
työvoiman nojalla. Euroopan maissa oli sokeri
alussa kallis ylellisyys- ja läiiketavara, kunnes se
18:nnella vuosis. tuli teen ja kahvin käytön
enetessä tavalliseksi ravintoaineeksi.

V. 1747 tehtiin s:ssa mullistava keksintö.
Silloin havaitsi berliiniläinen apteekkari ja kemisti
Andreas Sigismund Marggraf (ks. t.), että
tavallisessa valkojuurikkaassa oli samanlaista sokeria
kuin sokeriruovossa. Keksinnön sovellutti käytän-

Sokerihappo—Sokeriteollisuus

(S.H.) Sokeriruoko.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/8/0813.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free