- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1571-1572

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sokeriteollisuus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1571

Sokeriteollisuus

1568

henkilöä kohti on siis n. 16 kg. V. 1906 se oli
n. 10 kg. Sokerinkulutusta eräissä muissa maissa
henkilöä kohti v:ssa laskettuna kg:ssa näyttää
edellisellä sivulla oleva taulu.

Pohjoismaissa on sokerijuurikkaista saatu
sokeri kokonaan syrjäyttänyt ruokosokerin.
Seuraava taulu osoittaa eri maiden
juurikassokeri-tuotantoa.

Maa 1886/87 1905/06 1912/13
tuhansissa tonneissa
Saksa ........... 1.024 2,401 2,710
Itävalta-Unkari....... 1.492 1.900
Venäjä.......... 481 1.171 1,495
Ranska .......... 1,094 963
Belgia.......... 118 330 297
Alankomaat........ 40 208 303
Ruotsi.......... 4 136 132
Tanska. Italia. Espanja y. m 26 300 550
Yhdysvallat........ 240 625
Yhteensä 2.8 milj. 7.4 milj. 9 milj.

Sam. vv. valmistettiin maailmassa
sokeriruo-vosta sokeria 2.s milj. ton., 6.8 milj. ton. ja
9,2 milj. ton.

V a a h t e r a s o k e r i a saadaan
sokerivaahte-rasta (myöskin tavallisesta vaahterasta). Sitä
käyttivät jo Pohjois-Ameriikan intiaanit ennen
muinoin. Litrassa puun mehua on n. 24-35 g
ruokosokeria. Mehu lasketaan puun kylkeen
tehdystä reiästä ja haihdutetaan siirapiksi tai
kiteytetään. V. 1909 oli Yhdysvalloissa
vaahterasoke-rin tuotantoarvo n. 25 milj. mk.

Sokeri hirssistä, Andropogon
sacchara-tum, valmistetaan Yhdysvalloissa pieniä määriä
sokeria. Palmusokeria saadaan useiden
palmulajien mehusta, etenkin Itä-Intiassa
(vuosittain n. 140,000 ton.), Afrikassa ja
Austraa-liassa. ks. Palmusokeri.

[Stohman-Schander. ,,Handbuch der
Zuc-ker-fabrikation" (1912); v. Lippmann, ,,Chemie der
Zuckerarten" (1904); Ost, ,,Lehrbuch der
ehe-mischen Technologie" (1914); A. Tscliirch,
..liandbuch der Pharmakosrnosie" (1914); G.
Grotenfelt ja L. Kr. Relander, »Sokerijuurikkaan
viljelyskokeet Änäsissä vv. 1910-1912" ja
»Sokerijuurikas rehukasvina"; G. Grotenfelt.
..Sokeri-juurikas ja sen viljelemismahdollisuus Suomessa".]

-sr. s.

Suomen s: n historia. S :ta on
maassamme harjoitettu 18:nnen vuosis. puolivälistä
alkaen. Sitä ennen oli kaikki maassa tarvittava
sokeri tuotu valmiina ulkomailta. Vasta 19:nnen
vuosis. puolitiessä sokerin valmistusmäärän
bruttoarvo ensimäisen kerran kohosi 1 milj. mk :aan.
V. 1887 se vähitellen oli päässyt 3.5 milj.
mk:-aan. Senjälkeen alkoi ripeä kehitys saavuttaen
1910 31,5 milj. mk:n tuotannon. — Nyk. s.
tyydyttää jotakuinkin maamme koko tarpeen. Kun
Suomen s. on vain sokerinpuhdistusta, on sen
kansantaloudellinen puhdas tuotto ainoastaan
pieni osa tuotannon bruttoarvosta. Seuraavalla
palstalla oleva taulukko antaa yleispiirteisen
kuvan tämän teollisuuden kehityksestä.

Kaikki maassamme toimivat sokeritehtaat, yhtä
lukuunottamatta, kuuluvat osakeyhtiöille. Viime
vv. niissä toimineiden työntekijöiden luku on
keskimäärin ollut n. 800 henkeä, joista n. 15%
naisia. Keskimääräinen ansio on kohonnut n.
1.450 mk :aan henkeä kohden. Kävttövoimaa tar-

Tuotannon
bruttoarvo milj mk. Ulkoa tuotu maahan valmista sokeria milj. nik:n arvosta. Mann koko
sokerin-kulutus milj. mk. Kotimain.’n
valmistus % maan koko kulutuksesta. Raaka-aineesta mak settu ulkomaille milj. mk. Tuontitullia
maksettu raaka-ainetta
tuotaessa milj. mk. Kotimaisen
tuot.innon puhdas
kansantaloudellinen hyöty milj mk. Puhdas hyöty % tuotannon
bruttoarvosta «/o

1885 3,8 3.1 6,4 48.8 — —

1897 10.56 2.96 13,32 77,8 3,74 4,64 1.98 19,1

1901 23,27 0,5i 23.6.-, 98.5 7.78 10,s- 4,..7 21,2

1910 31,55 0,22 31.77 99.3 1(1.75 10.K5 3.95 12,5

1913 36.97 0.i9 36,16 99.5 18,.» 12,62 5,67 15^3

vitsee tämä teollisuus suhteellisesti vähän
valmistusmäärään nähden.

V. 1755 perustettiin Suomen ensimäinen
sokeritehdas Turkuun ja toinen 1784 Porvooseen;
näiden toiminta lakkautettiin 1800-luvun alussa.

Töölön sokeritehtaan perustaminen
lienee aiheutunut Porvoon tehtaan lakkaamisesta.
Sen perusti Helsinkiin 1806 tai 1807 nyk.
Stockmannin liikehuoneiston tontille kauppias Bernh.
Manecke. V. 1812 tehdas siirtyi kauppaneuvos
Feodor Kiseleffille. joka sen siirsi Töölönlahden
rannalle. V. 1823 alettiin liikkeen harjoitus
tässä, Engelin piirustusten mukaan
rakennetussa. pääasiallisesti 3-kerroksisessa
kivirakennuksessa. Alkuunpääsyä vaikeutti suuresti
ulkomainen kilpailu. V. 1843 muokattiin vain 14,500
leiviskää raakaa sokeria. Kiseleffin kuolinpesä möi
1860 tehtaan yhtiölle, johon kuuluivat
kauppaneuvokset N. Kiseleff ja J. F. Hackman,
tehtailija F. W. Frenckell, kauppias F. Kiseleff
nuorempi ja konsulit J. M. Tellander ja J. Schramm.
Pääoma oli alkuaan 800,000 mk.; nyk. se on
1,600.000 mk. Valmistusarvo 1913 oli’ 11 milj.
mk. — Nykyiseen koneistoon kuuluu 9
höyrykattilaa, 14 höyrykonetta, yhteensä 422 hevosv., 4
tyh jökeittokonetta, 2 tyhjökuivauskonetta. 8
pumppua, 2 pala-, 9 toppasokerin ja 11
jälki-tuotteiden valmistamista varten tarvittavaa
lin-kouslaitetta. Oma sähkölaitos. Raakasokeria
jalostetaan vuorokaudessa n. 50.000 kg ja
kivihiiliä kuluu n. 22 tonnia samassa ajassa. Oma 1,100
m:n pituinen, 1 m:n levyinen rautatie johtaa
Töölönlahden rantaa pitkin valtionrautateiden
tavara-asemalle. — N. 80% työväestöstä asuu
tehtaan hankkimissa asunnoissa tehtaan
läheisyydessä. — Yhtiön isännöitsijänä on maist. A. E.
Alfthan (v:sta 1911). — Työväen lukumäärä on
lisääntynyt yhtä rintaa tuotannon kanssa; 1807
se oli 4, 1863 6S, 1885 100, 1899 229 ja 1913 232.

Auran sokeritehtaan Turussa perusti
kauppaneuvos Abr. Kingelin 1845. Tehdas sai
aluksi oikeuden tullitta 10 v:u aikana tuoda
maahan raaka-aineita ja koneita. V. 1853
tehtaan omistusoikeus siirtyi yhtiölle, johon
kuuluivat F. Spoof, A. Th. Ericksson, G. A.
Lind-bom. V. 1903 muodostettiin liike osakeyhtiöksi
3 milj. pääomalla. V. 1912 lisättiin pääoma 3.tr,
milj. mk:aan. Tehtaan toimitusjohtajana on
v:sta 1901 ollut kauppaneuvos Magnus Dahlström.
Tämän tehtaan teknillisistä erikoisuuksista
mainittakoon siivilöimislaite, jolla voidaan
puhdistaa n. 1 milj. kg raakaa sokeria kuukaudessa,
suurenmoinen nostorana satamassa ja
purkaus-rata sieltä tehtaaseen. Tätä pitkin kuljettavat
riippuvaunut tavarat suoraan laivanruumasta n.
150 m:n päähän tehtaan pihalle. Vuosituotannon

«

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/8/0818.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free