- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1573-1574

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sokeritoukka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1573

bruttoarvo 1913 8,2 milj. mk. Oma sähkölaitos.
Käyttövoimaa tarvitaan n. 825 hevosv. Työväestön
lukumäärä n. 175 henkeä, joista n. 14 % naisia.

Fazerin sokeritehdas (omistaja M. E.
Fazer & C:o) per. 1886, valmistusarvo 1913 1,9
milj. mk. Työväestö sam. v. 50 henkeä.

Vaasan sokeritehdas perustettiin 1897.
Aluksi oli osakepääoma 1.8 milj. mk., korotettiin
1911 3,« milj. mk:aan. Yhtiön omistama tehdas
sijaitsee Vaskiluodolla, vähän sikäläisestä
satamasta pohjoiseen. Siinä valmistetaan pala- ja
kekosokeria, sokerijauhoa ja siirappia.
Vuosituotannon bruttoarvo oli 1913 n. 8 milj. mk.
Käyttövoimaa tarvitaan n. 680 hevosv.
Työväestön lukumäärä n. 180 henkeä. Oma sähkölaitos.
Isännöitsijä konsuli Emil Bruun.

Pietarsaaren sokeritehtaasta
ks. t.

Kotkan sokeritehdas rakennettiin 1912
Kotkaan, Hovinsaarelle. Alkuaan oli yhtiön
osakepääoma 1,3 milj. mk., mutta jo sam. v. se
korotettiin 2 milj. mk:aan ja 1915 3,5 milj.
mk:aan. Tehdas valmistaa pala- ja kekosokeria,
tuotannon bruttoarvo oli 1913 n. 4,5 milj. mk.
Koneistoon nähden, joka on mitä uudenaikaisin,
voi valmistus nousta kaksinkertaiseen arvoon.
Toimeenpaneva johtaja G. Lönnström.
Voimantarve n. 335 hevosv. Työntekijäin lukumäärä n.
105. Oma sähkölaitos.

Aikoinaan valmisti sokeria muutaman v :n myös
Jokioisten sokeri- ja
siirappiteh-d a s o.-j". Jokioisissa. Samoin Turussa
sokeritehdas o.-y. Alfa, joka perustettiin
valmistamaan sokeria kotimaisesta raaka-aineesta, mutta
joka riittävän raaka-aineen puutteessa
muutaman v:n kuluttua teki vararikon. Niinikään
toimi pääkaupungissa 1908-11 Helsingin
sokeritehdas o.-y., joka lakkautti
toimintansa senjälkeen kuin sen osake-enemmistö oli
joutunut maamme muiden sokeritehtaiden
omistajille.

V. 1901 perustivat maamme sokeritehtailijat
yhdistyksen rajoittaakseen tuotantoa tarpeen
mukaan, jakaakseen tuotannon eri tehtaiden
välille suuruuden mukaan ja poistaakseen
kilpailun yhdessä määräämällä sokerin alhaisimman
hinnan. V. 1913 sai Töölön tehdas valmistaa
30,8 %, Auran 22,s %, Vaasan 22,2 %, Kotkan
12,35 %, Pietarsaaren 7 % ja Fazerin 5,os % maan
koko tarpeesta. S. W. K-der.

Sokeritoukka (Lepisma snccharina),
sukaliän-täisiin (Thysanura) kuuluva siivetön, n. 8 mm
pitkä, taaksepäin suippeneva, hopeanhohtoinen
hyönteinen; kaikki ruumiinnivelet — päätä
lukuunottamatta -— pääpiirteissään samanlaiset,
joten eläin tekee toukkamaisen vaikutuksen. S. 011
hyvin nopea jalkainen; pysyttelee päivällä
piilossa lattianraoissa, kirjojen välissä, ruoka- ja
kasvihuoneissa y. m., yöllä juoksentelee
vilkkaasti paikasta toiseen hakien ravintoaan:
sokeria. jauhoja v. m. Esiintyessään suuremmissa
määrissä se voi joskus tehdä vahinkoa
hävittämällä jauhoja, kangasta, paperia, nahkaa j. n. e.
Suomessa se on kuitenkin verraten harvinainen.
Kuva ks. Apterygota. U. S-s.

Sokeritulli ks. Sokerivero.

Sokerivaahtera ks. V a a h t e r a.

Sokerivero, sokerin valmistuksesta tai
käytöstä säädetty kulutusvero. Sen eri muotoja ovat

1574

ainesvero, joka maksetaan jalostettavien
juurikasten painon mukaan, puolivalmiin tavaran
verotus 1. meliuvero sokerimehun tiveyden
perusteella, verotus valmistukseen käytettyjen
laitteiden keskimääräisen tuottokyvyn mukaan sekä
valmiin tavaran verotus. Parhaaksi näistä vero
muodoista tunnustetaan nykyään valmiin
tavaran verotus. Se vaatii tosin tarkempaa ja
kalliimpaa valmistuksen valvontaa kuin esim.
juurikas- ja koneverot, mutta toiselta puolen se
kohtaa tasaisemmin eri tehtaita ja tekee
mahdolliseksi oikeammin kuin muita veromuotoja
käytettäessä laskea verokorvaukset sokeria
ulkomaille vietäessä. Nämä edut on varsinkin
nau-tintoverolla, joka kohtaa puhdistettua sokeria,
lotavastoin raakasokerin verotus on vähemmän
tyydyttävä. Nykyään on valmiin tavaran
verotus yleisin verotusmuoto; sitä käytetään esim.
Venäjällä, Saksassa ja Itävalta-Unkarissa.
Aikaisemmin myönnettiin sokeriteollisuuden
edistämiseksi useissa maissa vientipalkintoja. Nämä
suosivat kuitenkin kohtuuttomasti
sokeritehtaili-joita muiden veronmaksajain rinnalla, ja niissä
maissa, joissa sokeriteollisuutta ei tarpeeksi
suojeltu tulleilla v. m., kuten Englannissa,
tuottivat ne tälle teollisuudelle suuria vaikeuksia.
Näiden poistamiseksi saatiin v. 1902 aikaan B r ü
s-selin sokerisopimus (konventsioni)
Saksan, Itävalta-Unkarin. Belgian. Espanjan,
Ranskan. Englannin, Italian sekä Ruotsin ja Norjan
välillä, johon sopimukseen myöhemmin useat
muut maat, m. m. Venäjä määrätyillä ehdoilla,
liittyivät. Sopimuksen mukaan vientipalkkiot
yleensä kiellettiin; se tullimaksu taas, joka
saatiin asettaa toisesta sopimusmaasta tuodulle
sokerille, rajoitettiin 6 frangiksi puhdistetulle ja
I 5 1/2 frangiksi raakasokerille. Vientipalkintoja
myöntävistä maista tuodulle sokerille oli
säädettävä tasoitustulleja, jotka olisivat ainakin yhtä
korkeat kuin vientipalkinnot. Sopimus
uudistettiin viimeksi v. 1912. mutta m. m. Englanti,
jossa vapaakaupan puoltajat olivat päässeet
voitolle, ei silloin enää yhtynyt siihen.

Suomessa sokerinviljelys on aivan alulla eikä
s:oa ole asetettu. Sokeri on kuitenkin
verrattain korkean tulliverotuksen alainen. V. 1897
annetun asetuksen mukaan kannetaan ven.
raakasokerista tullia 36 mk. 100 kg:lta; ulkovalloista
tuodulle raakasokerille asetettu tulli on 50 mk.,
mikä on tehnyt tuonnin muualta kuin Venäjältä
melkein mahdottomaksi. Jotta kotimainen
sokeriteollisuus voisi pysyä pystyssä. 011 puhdistetun
ven. sokerin tulli määrätty 48 mk:ksi 100 kg:lta,
mikä onkin estänyt ven. sokeria suuremmassa
määrin kilpailemasta Suomessa kotimaisen
sokerin kanssa. O. .4-c.

Sokeus on tieteellisessä merkityksessä
täydellinen (amaurosis) silloin, kun kaikki
valonaisti-mus on poissa. Yhteiskunnallisessa merkityksessä
sanotaan s:ksi jo sellaista tilaa, jossa
valo-aistimus on aivan vähäinen (amblyopia),
vaikkakin silloin valontajuamiskyky saattaisi olla
täydellistä. jos säteet pääsisivät verkkokalvolle
saakka (esim. kaihi ja pinta-arvet). S :ta on
synnynnäistä ja saavutettua; synnynnäiseen ovat
useimmiten syynä sikiöaikainen tulehdus silmässä,
näköhermossa tahi aivoissa (tavallisesti syfiliksen
aikaansaama), tahi muiden syiden kuten
perin-nöllisvvden aiheuttamat kehitvsvirheet. samen-

Sokeritoukka—Sokeus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/8/0819.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free