- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1577-1578

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sokrates ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1577

Sokrates

1578

itään ja 370 km Arabiasta etelään, n. 140 km
pitkä, 30-38 km leveä, 3,600 km2, 10,000-12,000 as.
S: aan kuuluviksi luetaan myös kolme
pikkusaarta, Abd el Kuri, Darsa ja Samha. S., jäte
Afrikan ja Arabian yhdistäneestä,
tertiäärikau-den jälkeen murtuneesta mannersillasta, on n.
450 m korkeata, syvien joenuomien uurtelemaa,
liitu- ja vanhemmalla tertiäärikaudella
kerrostunutta kalkkiylätasankoa, jonka läpi
graniitti-perusta pistää esiin korkeina huippuina (Dzebel
Hagier 1,420 m yi. merenp.). Pohjoisrannikolla
ylätasanko monin paikoin jyrkästi laskeutuu
mereen, etelärannikolla on lentohiekkakenttiä.
Ilmasto kuuma ( + 21°–(-30oC), alangoilla
epäterveellinen. Koillismonsuuni (loka-huhtik.) tuo
viileyttä ja kuivuutta; sadekausi huhti-heinäk.
Kasvistossa afr. ja arab. muotoja (Boswellia,
Balsamodendron, Draccena, Dendrosicyos y. m.);
lännessä vallitsee erämaa, idässä on
aarniometsä-ja arokasvillisuutta. Eläimistöstä puuttuvat
kotimaiset nisäkkäät. -— Asukkaat rannikolla ovat
verraten myöhään saapuneiden arabialaisten,
neekerien y. m. ainesten sekoitusta, sisämaassa
ehkä Arabiasta ammoin muuttaneiden heimojen
Etelä-Arabian murretta puhuvia jälkeläisiä,
kookkaita ja voimakkaita. Kaikki ovat
muhamettilaisia (1600-luvulle asti nestoriolaisilla oli luja
jalansija saarella). Elinkeinot: maanviljelys,
karjanhoito. Pohjoisrannikolla harjoitetaan
kauppaa merenkulkijain kanssa. Saarelta viedään
etupäässä voita. Pääpaikka Tamrida
pohjoisrannikolla. — Hallinnollisesti S. kuuluu Intian
keisarikunnan alaiseen Adeniin. — S. oli vanhalla
ajalla tunnettu myrhastaan. Portugalilaiset
pitivät S:aa hallussaan 1506-10, 1835-39 se oli
englantilaisten hiiliasemana, 1876 he taasen
saivat sen haltuunsa (virallisesti 1886). E. E. K.

Sokrates [sökra’tès] (469-399 e. Kr.), kreik.
filosofi, itsenäinen ja itseoppinut ajattelijanero,

vapaan ajattelemisen
en-simäisiä sankareita ja
marttyyreja. S., jonka isä
oli kuvanveistäjä, äiti
kätilö, oli ottanut
elämäntehtäväkseen johtaa
kotikaupunkinsa Ateenan
ylimys-nuorisoa korkeampaan
käsitykseen elämästä ja
hyveestä kuin mihin
sofistinen muodollinen sivistys
pystyi. Aikalaiset lukivat
hänet sofisteihin, pitivätpä
häntä vielä
vaarallisempana kuin niitä, koska
hän opetti maksutta ja
antoi opetukselleen
kansantajuisemman muodon.
Todellisuudessa S. ärsyttävällä tavalla
viisastele-vasti arvosteli aikalaistensa tekoja ja
perinnäisiä tottumuksia ja ajatustapoja; myöskin
omituisella esiintymisellään ja yksinkertaisilla
pukeutumis- ja elämäntavoillaan hän loukkasi sitä,
mitä oli totuttu pitämään sopivana. Aristophanes
ivasi häntä komediassaan „Pilvet" pahimmaksi
sofistiksi; Platon myöntää hänestä, että „
jumalat olivat lähettäneet S:n Ateenan kiusaksi,
samoinkuin he lähettävät paarman suuren ja
jalon juoksijan kimppuun, joka on hieman
laiska". Nuorisoa varoitettiin hänen puheistaan

aivankuin käärmeen pistosta; hänen
elämäntyönsä tarkoitusta ei ymmärretty: se suhtautui,
sanoo Platon, sofistien toimintaan kuin koiran
työ suden työhön. Kolmenkymmenen tyrannin
aikana kiellettiin S:ta puhumasta nuorisolle:
mutta tämä kielto oli tehoton, ja kun rahvas
oli päässyt valtaan, syytettiin S :ta, jonka
tunnetuimmat ystävät ja oppilaat kuuluivat
vihatuim-piin aristokraatteihin, muka nuorison
villitsemi-sestä ja uusien jumalakäsitysten levittämisestä.
Ilmiannon tarkoituksena oli todennäköisesti
ainoastaan saada vaaralliseksi luultu mies
kar-koitetuksi valtiosta: mutta kuolemantuomion
aiheutti kenties S:n puolustuspuhe, jossa hän
niin itsevarmasti vetosi ylevien pyrkimystensä
arvoon, että suututti sillä tuomareitaan. Kun S.
oli tyhjentänyt myrkkypikarin, kaduttiin heti;
ja hänen oppilaidensa keskuudessa säilyneet
muistelmat hänen sanoistaan ja menoistaan
synnyttivät laajan kirjallisuuden, n. s. S:n puheet,
jotka enimmäkseen ovat dialoginmuotoisia.
Varsinkin Platonin ja Ksenophonin kirjoitukset ovat
pystyttäneet hänelle kunniamerkin, jossa ei
kuitenkaan aina ole helppo erottaa totuutta
mielikuvituksen luomasta. Paljon tarunomaista on
kai myös kertomuksissa hänen kiukkuisesta
vaimostaan Ksanthippasta, josta jälkimaailma on
tehnyt ilkeiden akkojen ikuisen perikuvan.

S. ei kirjoittanut mitään, hän ei edes sanonut
olevansa opettaja ; päämääräänsä, nimittäin
valistamaan ja kasvattamaan kansalaisiaan,
innostamaan heitä syvempään tietoon ja arvokkaampiin
elämäntarkoituksiin, hän pyrkii ryhtymällä
heidän kanssaan keskusteluihin jokapäiväisistä
kysymyksistä. Hän kääntyy varsinkin nuorukaisten
puoleen, koettaen kasvattaa heitä siihen,
,,etteivät luulisi olevansa jotakin, kun eivät ole
mitään": tajuamaan oman ajattelemattomuutensa
etenkin käytännöllisen elämän arvojen suhteen,
ja pyrkimään pikemmin tietoon,
kelpaavaisuu-teen ja kunnollisuuteen kuin turhaan nautintoon
ja ulkonaiseen menestykseen. S. ei esiinny
rankaisevana siveyden saarnaajana; tahtoessaan
esim. saada selville, mikä on todella oikeata ja
hyvää, hän tekeytyy tietämättömäksi (n. s.
sokraattinen ironia), hän on itse etsivinään
vastausta, arvellen olevansa muita viisaampi
ainoastaan siinä, ettei usko tietävänsä, mitä ei
tiedä. Mutta huomaamatta hän, alinomaa
ikäänkuin vain leikillä kysellen, johtaa sen, jonka
kanssa keskustelee, ajattelemaan ja löytämään
itse ne vastaukset, jotka S. tahtoo antaa
ihmiselämän tärkeimpiin kysymyksiin. Tämä oli S:n
mainehikas metodi, jota hän nimitti m a i e
u-tiikaksi 1. lapsenpäästötaidoksi; hän vertasi
tointansa äitinsä kätilöntoimeen: avustihan hän
näet itsekin ihmisten ajatuksia synnytystuskissa.
Todellista, yleispätevää tietoa, arveli hän vastoin
sofisteja, jotka sen kielsivät, voi kyllä saavuttaa ;
se itää omassa ajatustoiminnassamme ja on
saatettava sieltä induktsionin tietä esille
definioimalla olioiden käsitteitä. ..Kaksi
seikkaa on luettava S:n ansioksi", vakuuttaa
Aristoteles, ,,nimittäin induktiivinen metodi ja
käsitteellinen määrittely, jotka molemmat
muodostavat tietämisen perustan". S. johtaa kaikki
esiintyvät kysymykset siihen, että käsitteitä on
pätevästi määriteltävä; täten hän määrittelee
esim. kunnollisuuden, viisauden, hurskauden.

(S.H.) Sokrates (Napoli’ssa).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0821.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free