Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sokrates ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1579
Soksu—Soldan
1580
urhouden, sovittaakseen määritelmänsä niihin
kysymyksiin, joista lähdettiin. Mitä kaikki
tunnustavat esim. hurskaan tahi urhoollisen teon
käsitteellisesti olevan, se ei ainoastaan ole
yleispätevä totuus, vaan ilmaisee myös määritellyn
ilmiön tosi-olemuksen, sen mitä sen pitää olla.
Tällöin S. etsii varsinkin todellista hyvettä, jonka
hän löytää hyveen käsitteestä, koska tämä käsite
ilmaisee sen, mikä sofistien vastaväitteistä
huolimatta kaikkialla ja ikuisesti on myönnettävä
hyveeksi. Väsymättömästi silmälläpitäen hyveen
käsitettä, tietoa siitä, miten pitää elää, ihminen
pääsee S:n mukaan käytännössäkin itse
hyveeseen : ja koska tämä tieto myös opettaa, miten
ihmisen 011 paras elää, tuottaa se samalla
ihmiselle onnen. „Tunne itsesi", tuo Delphoin
oraakkelin vanha tunnuslause, muodostuu täten S:n
prinsiipiksi sekä teoreettiseen tutkimiseen että
käytännölliseen elämiseen nähden. Omassa
toiminnassaan S. sen ohessa noudatti erästä
oman-tunnontapaista vaistomaista tunnetta, joka
varoitti häntä pulmallisina hetkinä; hän ei voinut
sitä käsitteellisesti selvittää, vaan piti sitä
jonkun sisässään asuvan henkiolennon äänenä (S:n
daimonion). Näin S:nkin, hänen
selväpäi-syvdestään huolimatta, näyttää tarttuneen pisara
sitä intomieltä, jota usein tavataan ihanteiden
julistajissa sekä yleensä yhden valta-aatteen
miehissä. Hänen uskonsa daimonioniin ja omaan
kutsumukseensa vaikuttivat suggestiivisesti,
voittaen kuulijat hänen puolelleen; siihen
herätykseen ja mielenylennykseen. jonka hän totuuden
julistajana ja aikakautensa omanatuntona
synnytti. vaikuttivat kuitenkin etupäässä ne
filosofiset syyt ja perusajatukset, jotka hän esitti.
Cicero sanoo S:sta. että hän ,,toi filosofian
taivaasta alas maan päälle, toi sen
yhteiskuntaelämään ja koteihinkin ja pakotti tutkimaan
elämää ja tapoja, hyvää ja pahaa". Ei ainoastaan
inhimillisen sisällyksensä, vaan myös terveen ja
voimakkaan omaperäisyytensä vuoksi hänen
filosofiansa muodostaa käännekohdan filosofian
historiassa; kaikki antiikin myöhemmät
oppisuunnat johtuvat eri kohdissaan S:sta ja hän 011
elämässään ja opissaan filosofin perikuva.
[Fouil-lée. ..La philosophie de Socrate" (187-4) ; E.
Pfleiderer. „S. und Platon" (1896); H. Maier. ..S."
(1913).] R. L.
Soksu ks. Soltjärvi.
Soi, mus. 1. Ranskalaisilla y. m. = g. — 2.
Sä-velentapaamisessa käytetty asteikon 5:nnen asteen
nimitys. I. K.
Soi (lat.), aurinko.
Soi., lat. solutio sanan lyhennys, = liuos.
Soi, kulta- ja hopearaha Perussa, = 100
centa-vos, = n. 5 Smk.
Solaari (lat. solä’ris < soi = aurinko),
aurinkoa koskeva, aurinko-.
Solaarikonstantti 1. aurinkovakio (ks.
Solaari), auringosta maahan saapuvan
lämpömäärän mitta, ilmaisee kuinka monta
gramma-kaloriaa kohtisuorassa auringonsäteisiin oleva
cm2:n suuruinen pinta maan ilmaston ylärajalla
vastaanottaa minuutissa. S :n arvo on saatu eri
suuri eri koneilla ja eri metodia käyttämällä:
1.8 (Pouillet), 2,5 (Rizzo, 1898), 2,t (Abbot ja
Fowle. 1908). H. R.
Solaaristeariini, silavasta erotettu jäykkä 1
rasva, jota käytetään kynttiläinvahnistukseen.
Solaariöljy, ruskohiilitervasta tai turvetervasta
saatu öljymäinen paraffiinihiilivetysekoitus, joka
kiehuu 175-275°. Om.-p. 0,82. Käytettiin ennen
valaistukseen, nykyään moottori- ja
puhdistus-öljynä (vrt. Terva). S. S.
Solanaceæ, koisokasvit, lajirikas . (meillä
vähälajinen) kaksisirkkaislieimo yhdisteräisten
parvessa. Ruohoja, pensaita t. pieniä puita, joilla
on ehyet t. liuskaiset lehdet. Lehtiasento usein
sekava erilaisten siirtymisten,
yhteenkasvettumis-ten y. m. vaikutuksesta. Kukka säteittäinen,
hyvin harvoin vastakohtainen; pohjalukuna 5.
Hedelmänä kota t. marja. Johtojänne on
2-nilai-nen. Yleensä alkaloideista rikkaita kasveja.
Monet ovat myrkyllisiä, eräät tärkeitä
lääkekasveja (Atropa, Hyoscyamus). Suvuissa
Nico-tiana ja Solaniini on tärkeitä viljelyskasveja
(tupakka, peruna, tomaatti). Koristekasveina
viljellään Physalista. Petuniaa, Solanu m-lajeja
y. m. K. L.
Solaniini, SoZt/naceee-heinion kasveissa
esiintyvä kasviemäs. Sitä on etenkin perunan iduissa.
Perunoissa on sitä n. 0,012%. Värittömiä
kar-vaanlaisia hieman myrkyllisiä kiteitä. S. S.
Solanum, koiso, /Sfoiartacece-heimon suku.
900 lajia hyvin erinäköisiä ruohoja, pensaita t.
pieniä puita, varsinkin
Etelä-Ameriikassa. Teriö
ratas-mainen, hedelmä marja.
Tärkein laji on peruna (ks. t.),
tärkeä myös tomaatti
(S. lycopersicum) ks. t.
Punakoiso (S.
dulca-mara), joka on rento t.
köyneliäs puolipensas ja jolla
on puikeat t. keihäskantaiset
lehdet ja sinipunervat kukat,
kasvaa meillä useissa
paikoin Etelä- ja Keski-Suomessa
rannoilla, kosteissa
pensaikoissa y. m. Myrkyllinen,
valkeakukkainen 111 u s t
a-koiso (S. nigrum) on
jokseenkin harvinainen rikkaruoho. Useita lajeja
viljellään tropiikeissa syötävien hedelniiensä
vucksi. Muutamat ovat huone- t. muita
koristekasveja. A*. L.
Solario (S o 1 a r i)
lä’-J, Andrea (n. [-1465-n. 1515;, it. taidemaalari; opiskeli Venetsiassa G.
Bellini’n johdolla, jota hänen nuoruudenteoksensa
muistuttavat, ja sai sittemmin vaikutusta
Leonardo da Vinci’ltä. Työskenteli 1507-09 Ranskassa,
mutta muuten pääasiallisesti Milanossa.
Maalannut uskonnollisia tauluja (esim. „Eece homo"
ja ..Pako Egyptiin", Milanon
Pohli-Pezzoli-kokoelmassa) sekä luontehikkaita muotokuvia.
— Hänen veljensä C r i s t o f o r o S. (k. n. 1527),
it. kuvanveistäjä ja arkkitehti, työskenteli
Milanossa Lodovico Moron palveluksessa. E. R-r.
Sola-vekseli (it. sölo, sola = yksinäinen),
vekseli, jota 011 asetettu vain yksi kappale.
Solberg ks. Sohlberg.
Soldan
ä’nj. 1. August Fredrik S.
(1817-85), insinööri, filosofinen kirjailija; toimi
ensin insinööriupseerina Venäjällä; ollessaan
v :sta 1847 valtion apurahalla opintomatkalla
Keski-Euroopassa hän v:n 1S48 [-vallankumouksen innostuttamalla päätti olla palaamatta
Venäjälle; lähti 1849 Ameriikkaan, missä toimi opet-
(S.H.) Punakoiso.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
