- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1583-1584

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Soldanella alpina ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1583

Solidi violetti—Solisvaltimo

1584

Solidivioletti, gallosyaniini, karttuunivärjäyk-

sessä käytetty peittaväriaine.

Solidus (lat., = koko, kiinteä, s. o. nummus),
roomal. kultaraha, joka Konstantinus Suuren
toimesta n. 312 j. Kr. laskettiin liikkeeseen
kulta-denaarin si jasta (ks. D e n a a r i), = 1/72 roomal.
naulaa = 4,55 g = n. 15 mk. Käytännössä oli myös
s e m i s = V2 s:ta ja tremissis 1. trieus =
1/3 s:ta. S. säilyi kauan Itä-Rooman
(bysanttilaisessa) valtakunnassa ainakin taskurahana.
S.-sanasta johtuu italiassa soldo (ks. t.) ja
ranskassa sou (ks. t.). [Maurice, „Numismatique
Constantinienne" (1908).] K. J. H.

Solifuga ks. Skorpionilukit.

Solikamsk /-«’-/• piirikunnankaupunki
Itä-Venäjällä, Permin kuvernementissa, Permin
kaupungista pohjoiseen, Usolkan varrella lähellä sen
laskua Kamaan; 5.250 as. (1910). — Asukkaat
työskentelevät piirikunnan monissa
suolalaitok-sissa, kivihiilikaivoksissa ja ruukeissa. —
Piirikunnassa asuu m. m. syrjäänejä.

Soliloquium
lo’-J (mlat.), yksinpuhelu.

Soliman (S u 1 e i m a n). kolmen turk. [-sulttaanin nimi. — 1. S. I (k. 1410), Bajasid I :n
poika, taisteli v:sta 1402 vel jensä Musan kanssa
vallasta; veljensä surmauttama. — 2. S. II Suuri
(turk. el Kanuni = lainlaatija) (1496-1566),
seurasi 1520 isäänsä Selim I :tä, valloitti Belgradin
1521 ja Rhodoksen 1522. Sai 1526 Mohäcsin
taistelussa ratkaisevan voiton unkarilaisista ja
valloitti Pestin. Tukeakseen Juhana Zäpolyaa,
Siebenbiirgenin ruhtinasta, jonka eräs puolue
oli valinnut Unkarin kuninkaaksi, S. 1529
tunkeutui Wieniin saakka, mutta kaupungin
valloitus ei onnistunut, ja niinikään raukesi toinen,
1532 tehty samanlainen yritys. Valloitutti 1534
Persian pääkaupungin Tahrisin sekä Bagdadin;
teki myöhemminkin retkiä keisaria ja Persiaa
vastaan. Turkin laivasto ahdisti sillävälin
Hai-reddin Barbarossan johdolla Välimereltä päin
kristittyjä valtioita. V. 1566 S. vielä kerran
teki retken Unkariin, mutta kuoli Szigetväria
piirittäessään. — S: ia pidetään turkkilaisten
suurimpana hallitsijana; hän valvoi tarkasti
oikeudenkäyttöä, edisti maanviljelystä ja muita
elinkeinoja, suosi oppineita ja runoilijoita;
esiintyi itsekin runoilijana. Kuitenkin hän toisinaan
teki itsensä syypääksi julmuuteen.

3. S. III (1647-91), Ibrahimin poika,
vapautettiin vankeudesta ja korotettiin valtaistuimelle
veljensä Muhammed IV :n kukistuksen jälkeen
1687, kävi sotaa Unkarissa onnettomasti,
kunnes hän 1689 nimitti Mustafa Köprilin
suur-visiirikseen. G. R.

Soliman-vuoret (S u 1 e i m a n-v u o r e t) ks.
Belutsjistan.

Solimoes ks. Amazonvirta.

Solingen [zölirjan], kaupunki Länsi-Saksassa,
Reinin-maakunnassa, Düsseldorfin hallitusalueessa,
ratojen risteyksessä Wupperin lähellä, Ruhrin
kivihiilialueella keskellä reiniläis-westfalenilaista
suurteollisuusaluetta; 50,536 as. (1910), joista
n. 1/5 katolisia. — Kymmenkunta kirkkoa ja
synagogaa, lukio, reaalikoulu.
terästeollisuus-ammattikoulu. — Kuuluisa hienotae-, etenkin
teräaseteollisuudestaan (miekkoja, veitsiä, saksia,
haarukoita, kirurgisia kapineita y. m.), jonka
tuotteet ovat tunnetut kaikissa maissa. Lisäksi
valimoita-, nahka-, tupakka- v. m. tehtaita. —

! S:n aseteollisuuden perustajina mainitaan
da-maskolaisia aseseppiä (1147) tai
steiermarkilai-sia käsityöläisiä (1290).

Solinus /-i’-/, Gaius Julius, roomal.
kirjailija 3:nnella vuosis. j. Kr., julkaisi n. v. 250
etupäässä Pliniuksen »Luonnonhistoriaan" (ks.
Plinius 1) perustuvan kokoelman
»Merkillisyyksiä" (»Collectanea rerum mirabilium", julk.
Th. Mommsen, 1864). Keskiajalla käytettiin
oppikirjana S:n teoksesta 6:nnella vuosis. tehtyä
,,Polyhistor" nimistä mukailua. K. J. 11.

Solipsismi (< lat. solus = ainoa, ja ipse =
itse), filos., se väite, että tajuava minä yksin on
olemassa, koko muu maailma ja kaikki muut
olennot ovat vain sen mielikuvia; myöskin,
varsinkin vanhemmassa kielenkäytössä, =
itsekkyys-kanta siveysopissa. A. Gr.

Solishermo (nervus subclavius) ks.
Solis-lihas.

Solislaskimo (vena subclavia) vastaa
kulkuunsa nähden solisvaltimoa sijaiten ihmisellä
solisluun takana ja ensimäisen kylkiluun päällä.
Solisvaltimo kulkee s:n takapuolella; niitä
erottaa toisistaan etumainen kylkiluun
kannattaja-lihas. S. on kainalolaskimon suoranainen jatko,
siihen laskevat pienemmät laskimot kaulan
alaosasta, rintakehän yläosasta ja hartiasta. Itse se
jatkuu, yhdyttyään sisempään kaulalaskimoon,
nimettömänä laskimona edelleen rintakehään, vrt.
Verisuonet. Y. K.

Solislihas (musculus subclavius), solisluun alla
oleva ensimäisestä kylkiluusta ulos- ja ylöspäin
kulkeva, solisluun ulkopääliän kiinnittyvä pieni
lihas, jota hermottaa kainalopunoksesta lähtevä
heikko solishermo (nervus subclavius). Y. K.

Solisluu (clavicula) on ihmisellä loivasti
S kirjaimen muotoisesti kaartunut, suhteellisen
heikko luu, joka sitoo toisiinsa rintalastan
yläpään ja lapaluun olkalisäkkeen. Kumpaankin
näihin luihin liittyy s. nivelen välityksellä. Se
tukee olkapäitä ja pitää niitä oikeassa
asennossaan estäen niitä painumasta eteen ja
keskiviivaan päin. Toisinaan puuttuvat s:t
synnynnäi-sesti; tällöin voivat olkapäät luistaa rintakehän
yläosan seinämää pitkin eteenpäin aivan lähelle
toisiaan. Hartiat ovat silloin heikot.
Useimmilla nisäkkäillä on s:t. toisilta, kuten esim.
kavioeläimiltä, valailta ja osalta petoeläimiä ne
puuttuvat; muutamilla ne esiintyvät ainoastaan
surkastumina (esim. hampaattomilla ja
jyrsijöillä). Lentävillä linnuilla s:t ovat vahvasti
kehittyneet ja keskenään rintalastanpuoleisilla
päillään yhteenkasvettuneet muodostaen siten
omituisen V:n tai Y:n muotoisen hankaluun
(furcula). S:t tavataan myös useilla
matelijoilla ja sammakkoeläimillä. Ne ovat alkujaan
ihon luutumisesta syntyneitä, n. s. peitinluita.

Y. K.

Solisti (it. solo = yksin), mus., soittaja t.
laulaja, jolla on oma itsenäinen osansa sävelteoksen
esittämisessä, vastakohtana orkesterin, kuoron tahi
muun esittäjäryhmän vhteissoitolle tai -laululle.

/. K.

Solisvaltimo (arteria subclavia), yläraajaan
menevän valtimon tyviosa, lähtee ihmisellä
oikealla puolen nimettömästä valtimosta,
vasemmalla puolen suoraan aorttakaaresta. Se kulkee
ylös- sekä kaaressa ulos- ja alaspäin kiertäen
ensimäisen kylkiluun ylitse ja painuen lopuksi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0824.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free