- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1589-1590

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Solotnik ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1589

Solotnik—Solovjev

1590

valaliittoon. Uskonpuhdistusaikana S. pysyi
uskollisena paaville, yhtyen 1586 borromeolaiseen
liittoon. Valta S:ssa ja siihen vähitellen liitetyssä
kanttonissa joutui muutamien patriisisuku jen
käsiin. Kansanvaltaisten ainesten taistelu
ylimys vai taa ja maaseudun taistelu S:n kaupunkia
vastaan täyttää suurimman osan S:n sisäistä
historiaa 18’JO-luvun jälkipuoliskolle asti.

E. E. K.

Solotnik ks. Z o 1 o t n i k.

Solovetsin luostari (myös Solovetski
[-tsk oi], S o 1 o u k o i, S o 1 o h k o, S o 1 o
iikoin luostari, „P y h ä kaupunki" y. m.;
ven. Solovetskij monastyr, lyli. Solovetsk,
kansankielessä Solovki), koko pohjolan huomattavin
luostari (munkkiluostari) Solovetsin saarella
Vienanmeressä (ks. Solovetsin saaristo),
saaren lounaisrannikolla, hyvän satamalahden
äärellä. Luostarin pääosa on vanhan, 1584-96
hak-kaamattomista kivistä rakennetun kivimuurin
(pituus 1,086 m, korkeus 10-13 m, paksuus n. 6 m)
ympäröimä; muurissa on 8 tornia vanhoine
tykkeineen ja 7 porttia, joista tärkein ,,Pyhä
portti" johtaa satamaan luostarinravintolan
kohdalla. Muurin sisällä on m. m. 9 kirkkoa,
pääkirkkona Kolminaisuuden (Troitskij)
tuomiokirkko (jossa luostarin perustajamunkkien
Sav-vatijn ja Zosiman maalliset jäännökset
säilytetään hopeakirstuissa). Muurin ulkopuolella on
saarella (joka on raivattu ihanaksi puistoksi,
teineen, järvineen, kanavineen, vrt. Solovetsin
saaristo) m. m. Pyhän Onufrijn kirkko ja 6
rukoushuonetta. Luostariin kuuluu kaikkiaan
(kirkkoja lukuunottamatta) lähes 20
kivirakennusta, joista munkkien asuin- ja työhuoneiden
lisäksi mainittakoon ravintola, sairaala,
köyhäin-huone, työväestön asuntolat y. m.
Teollisuuslaitoksista mainittakoon: vanha laivatokka ja
konepaja, meijeri v. m. Suuri, pohjoiseen asemaansa
nähden erinomainen puutarha. — Oma lääkäri ja
apteekki. — Luostarissa asuu kautta vuoden n. 800
henkeä, joista munkkeja 230 (niistä noviiseja 60) ;
1600-luvulla oli munkkeja 370-450.
Pyhiinvaeltajia käy luostarissa vuosittain keskimäärin
11-12,000, usein enemmänkin. — Suurien
varsinaisten luostaririkkauksiensa (arvoesineiden,
maatilojen y. m.) lisäksi on luostarilla vuosittain
tuloja (teollisuuslaitoksistaan, lahjoja y. m.) n.
420,000-450,000 mk.; vuotuiset menet n. 400,000
mk. — Vilkas laivaliikenne, pääasiallisesti
Arkangeliin ja Sumaan. — Historia. S. l:n
ensimäiset perustajat olivat Kirilän luostarista
(Valgetjärven rannalta) lähteneet munkit S a
v-v a t i j ja Herman, jotka asettuivat
Solovetsin saarelle 1429. Savvatijn kuoltua (1435)
Herman sai seuralaisekseen Zosima nimisen
munkin, josta tuli varsinaisen luostarin
perustaja; hänen vaikutuksestaan lahjoitti m. m.
mahtava novgorodilainen ylimysnainen,
kaupungin-päällikön puoliso Maria Boretskaja S. 1:lie
Suman ja Kemin pitäjät kaikkine laajoine
kalastusalueineen Vienanmeren rannalla, laskien
siten (1450) perustan luostarin suurille
rikkauksille. Luostarista lähti pyhä F e o d o r i t
Kuollaan levittämään kristinuskoa lappalaisten
keskuuteen ja käänsi eräitä rukouksia heidän
kielelleen. Vv. 1548-66 oli igumenina luostarin
kuuluisuuden ja loiston perustaja Filip
(myöhemmin Moskovan metropoliitta) ; hänen ajaltaan

ovat melkein kaikki nykyisen luostarin
huomattavimmat rakennukset, kirkot, tiet y. m.; hän
m. m. yhdisti saaren monista järvistä 52
kanava-verkolla toisiinsa. Luostarilinnoituksen
valmistuttua 1596 S. 1. sai oman varusväenkin, jonka
ylipäällikkönä oli igumeni. Ruotsalaiset ja
suomalaiset olivat nimittäin Vienanmeren retkillään
usean kerran uhanneet luostaria; 1570 kävi ruots.
laivasto luostarin vesillä, 1579 hyökkäsi
luostarin alueille joukko Kajaanin ,,njemtsejä"
(luos-tarikronikan mukaan) ja 1580 taas n. 3,000 (?)
Kajaanin miestä. V. 1589 (1590) uhkasivat Juho
Vesaisen joukot myös S. l:ia, jolloin sieltä
1590-91 tehtiin Suomeen (Pohjanlahden
rannoille) kostoretki. V. 1611 tapahtui uusi
suom.-ruots:n hyökkäys, mutta itse luostaria ei
valloitettu. 1600-luvun puolivälissä kuului
luostarin varustuksiin 90 tykkiä ja 1,500 asestettua
miestä (sotilaita, munkkeja y. m.). Viimeinen
huomattavampi tapaus S. 1 :n sotaisessa historiassa
on englantilaisten laivojen hyökkäys 18.54 (18 ja
19 p. heiuäk.) ; silloinkin luostari kesti
pommituksen, kärsien ainoastaan vähäisiä vaurioita.
— S. 1. on yksi niistä Venäjän 7:stä luostarista,
jotka ovat riippumattomia paikallisen piispan
vallasta ja suorastaan synodin alaisia. — V:een
1900 toimi S. l:ssa eläintieteellinen
tutkimusasema (siirrettiin sittemmin Aleksandrovskiu
kaupunkiin). [A. V. Ervasti, ,.Muistelmia
matkalta Venäjän-Karjalassa" (1881), siv. 79-139.]

L. H-nen.

Solovetsin saaristo Vienanmeressä käsittää
kolmen suuremman saaren. Solovetsinsaaren,
Hanhisaaren (ven. Anzerskij) ja
Ison-Muksalmen-saaren (ven. Boljsoi-Muksaljmi), lisäksi joukon
pienempiä saaria (Jänissaaret, ven. Zajatskic,
Pieni-Muksalmen-saari y. m.) ja luotoja
Onega-lahden suulla. Huomattavin saarista on S o 1
o-vetsinsaari 1. Solokansaari, alkujaan
todennäköisesti „Salo" (pit. 24 km, lev. 16 km,
pinta-ala 285 km2, rantaviiva 187 km), jonka
lounaisrannikolla sijaitsee kuuluisa Solovetsin
luostari (ks. t.), suojaisan satamalahtensa
äärellä. Solovetsinsaaren (samaten kuin S. sai
muidenkin saarien) pinnanmuodostus on
epätasainen; korkein vuori, Sekirskaja gora, kohoaa
85 m yi. merenp. (sen laella kirkko, jonka torui
toimii loistomajakkana). Huomattava on
Solovetsinsaaren suuri järvirikkaus; n. 300 järveä ja
lampea, joita yhdistävät lukuisat, munkkien
rakentamat luonnonihauat kanavat ja kaivannot
(osittain järvien laskemiseksi tehdyt). Saaret
metsäisiä (koivua ja mäntyä). Luostarin
kotieläinten (hevosten, lehmien, lampaiden ja
porojen) lisäksi mainittakoon S. s:n eläimistöstä
kettu, jänis, orava ja lokit (monine lajeineen,
suunnattoman suurissa parvissa). Merikalastus
hyvin tuottavaa. Vuodeu keskilämpö S. s:ssa on
n". +1° C. L. H-nen.

Solovetskoi 1. Solovetski ks.
Solovetsin luostari.

Solovjev
jo’fJ. 1. S e r g e j M i h a i 1 o v i t s
S. (1820-79), ven. historiantutkija. Julkaistuaan
pari väitöskirjaa Venäjän vanhimman historian
alalta nimitettiin Moskovan yliopiston [-professoriksi. Otti valtiollisista syistä eron virastaan
1877. Hänen laajin teoksensa on 29-osainen
„ Venäjän historia vanhimmista ajoista asti"
(1851-79), joka ulottuu v:een 1774 asti. Sitä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0827.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free