- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1595-1596

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Solu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1593

Solu

1595

(S.H.) Kuva 3. Suoranainen tuman ja solun (sammakon
val-Uea verisolu) jakautuminen (amitoosi); vasemmalta oikealle
toisiaan seuraavia tuman ja solun kuroutumisasteita.

(S.H.) Kuva 1. Erilaisia solutumia (1-3 yksisoluisten. 4-6
monisoluisten), joissa näkyy akromatiini- 1. liniiniverkosto
sekä tumajyväsiä, joissa ch merkitsee kromatiinia, p
plas-tiinia, chp kromatiinia + plastiinia.

(S.H.) Kuva 2.
Chironomus-sääsken sylkirauhassolun tuma.
Kromatiini nauhaksi yhtyneinä
levyinä, tuma jyväset nauhan
päissä.

(S.H.) Kuva 4. Epäsuora tuman (ja solun) jakautuminen (mitoosi 1. karyokineesi).
A-.T toisiaan seuraavia asteita, A-kuvassa on solussa vasemmalla kaksi
alkulima-säteilyn ympäröimää centriolia juuri syntynyt yhdestä, oikealla on tuma
lepotilassa. Tarkemmat kuvaselitykset tekstissä.

kin päässä sijaitsee tumajyvänen (kuva 2).
Toisissa s:issa taas kaikki kromatiini voi olla
kokoontunut yhdeksi möhkäleeksi. — Kaikissa
eläin-s:issa on lisäksi vielä yksi t. useampia
centrioleja, joilla on erittäin tärkeä
merkitys s:n jakautumisessa. Omituista kyllä ne
puuttuvat kaikista siemenkasvien s: ista, mutta
esiintyvät sitävastoin eräillä alemmilla
itiökasveilla. Laajemmassa merkityksessä käytetään
eentrioleista nimitystä c e n t r o s o m a (vrt.
Siitos), nykyisin tav. vain viimemainitun
keskiosaa nimitetään eentrioliksi.

Niistä kem. yhdistyksistä, joita tumassa
tavataan. tiedetään hyvin vähän.
Luonteenomaisim-mat ovat nukleoproteidit, joita ei
alkulimassa ole voitu huomata. Ne hajoavat
munanvalkuaiseksi ja n u k 1 e i i n i k s i, ja
viimemainittu muuttuu taas (samalla kuin munanvalkuaista
erottuu) nukleiinihapoksi. Niistä aineista,
joista äärimäisen pienet centriolit ovat
kokoonpannut, ei tiedetä mitään.

S:n jakautuminen. S:t lisääntyvät
jakautumalla: tämä voi tapahtua kahdella tavalla,
suoranaisesti t. epäsuorasti. Suoranaisessa
s:n jakautumisessa, amitoosissa
(kuva 3). joka tavataan vain harvoilla s.-lajeilla,
sekä tuma että itse solu venyvät
pituussuunnassaan ja muodostavat lopulta kaksi, vain kapean
sillan yhdistämää möhkälettä; sillan katketessa
s:n jakautuminen on tapahtunut. Epäsuora s:n

jakautuminen, mitoosi 1.
karyokineesi, on yleisempi ja tärkeämpi, ja siinä
tapahtuu paljon monimutkaisempia muutoksia,
erityisesti tuman suhteen. Tapahtuma alkaa sillä,
että centrioli (mikäli niitä on vain y k s i)
jakaantuu (kuva 4, A), ja molemmat tytär-centriolit
erkanevat toisistaan (kuva 4, B), jolloin niiden
väliin muodostuu rihmasto, tumasukkula,
ja niiden ympärille ilmestyy usein hyvin selvä
jokasuuntainen säteily, astrosfääri (kuva
4, C). Samalla tumassa tapahtuu tärkeitä
muutoksia: tumajyväset häviävät ja kromatiini
kerääntyy yhteen nauhakiemuroiksi t. muun
muotoisiksi kappaleiksi, väririhmoiksi,
kromosomeiksi (kuva 4. B). Tämän jälkeen
tumakelmu häviää ja kromosomit järjestyvät
symmetrisesti tumasukkulaan, muodostaen t
a-saaja- 1. e k v a t o r i a a 1 i 1 e v v n. mikä
joskus on tähden muotoinen, monasteri (kuva
4, I)). Elleivät kromosomit jo aikaisemmin ole
jakautuneet pitkittäin, tapahtuu tämä nyt (kuva
4, E), ja sukkularihmat vetävät puoliskot,
tytär-kromosomit, kummatkin omalle suunnalleen
sukkulan napoja kohti (kuva 4, F, G). Täällä ne
lähestyvät toisiaan (kuva 4. H) ja menettävät
vähitellen selvästi rajoitetun
kromosominmuo-tonsa lähettäen kromatiinihaarakkeita. jotka
puolestaan taas haarautuvat, niin että lopulta
muodostuu kromatiinijyväsiä kannattavan verkoston
kuva (kuva 4. I). Tuma on täten siirtynyt lepo-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0830.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free