Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Soluelimet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1601
Soluelimet—Solventia
1602
ominaisuuksia. S.-seinä puuttuu vain harvoista
kasvi-s:ista (eräiden alempien kasvien s:t ja
suku-puoli-s :t). S.-seinän synnyttää alkulima, jonka
toiminnan kautta se saa mitä moninaisimpia
paksuus- ja laajuusmuotoja. S.-seinän tärkeimmät
aineosat ovat pektiiniaineet ja selluloosa.
Vanhemmiten seinä voi, useimmissa tapauksissa
sisäänpäin tapahtuvan kasvun johdosta, olla
hyvinkin paksu, jopa melkein soluontelon täyttävä.
Paksuseinäisissä s:issa ravintoaineiden kuljetus
toisesta toiseen kävisi hyvin hankalaksi, ellei
seiniin jäisi erityisiä ohuita paikkoja,
huokosia (ks. t.); näissä paikoissa naapuri-s : jen
alkulimatkin ovat yhteydessä keskenään ohuiden
alkulimasäikeiden, p 1 a s m o d e s m i e n kautta.
Eri tehtäviä varten s. muodostuu hyvin eri
muotoiseksi; erotetaan 3 päätyyppiä: t y 1 p p y-s.,
s u i p p u-s. (ks. Solukko) ja rihmamainen,
vain kärjessään kasvava h y y f i (etupäässä vain
sienillä ja jäkälillä). Vanhemmiten kasvien s:t
usein ovat kuolleita (varsinkin vahvike- ja
johto-solukoissa), alkulimattomia, suorittaen silti useita
erilaisia tehtäviä, vrt. Solukko. K. L.
Soluelimet, organellit,
pienoiseli-m e t, yksityisen solun piirissä esiintyvän
alkavan työnjaon tuloksina määrättyihin tehtäviin
erilaistuneet solun osat, esim. alkueläinten
vale-jalat, siimat ja ripset, sykkivät rakot,
kovemmalla kuorikerroksella varustettujen lajien
solu-suu (cytostoma), „nielu" (cytopharyyix),
hylky-aukko (cytopyge) j. n. e. vrt. Solu. I. F-s.
Solukasvit (plantce cellulares), kaikki
alemmat kasvit, jotka ovat rakentuneet vain soluista,
vastakohtana putkilokasveille (ks. t.), joissa on
myös solusulautumia. K. L.
Soluketto ks. Soi u.
Solukko, kasvissa oleva, enemmän t.
vähemmän samanlaisten t. ainakin samoja tehtäviä
varten syntyneiden solujen muodostama soluyhtymä,
jonka toisistaan jakautumalla syntyneet solut
muodostavat. S:n solut eivät yleensä ole täysin
eristettyjä toisistaan, vaan ovat soluseinän läpi
kulkevien, ohuiden solulimajänteiden,
plasmo-desmien, yhdistämiä. Solujen muodon mukaan
erotetaan t y 1 p p y-s. (parenkymi) ja s u i p p
u-s. (prosenkymi). Edellisessä ovat solut
tavallisesti lyhyitä ja tylppiä, jälkimäisessä pitkiä ja
tav. suippopäisiä. Alkiona ollessaan on koko
kasvi k a s v u-s :oa (ks. t.), jota myös
kasvupisteet ja jälsi ovat. Myöhemmin erilaistuvat
kasvu-s :sta eri tehtäviä varten pinta-, joh t o-,
vahvike- 1. tuki- ja perus-s:t (ks.
Kasvit, palsta 480), joista jälkimäinen voi olla y
h-teyttämi s-, varasto-, erite-, t u u 1 e u
t-tamis- y. m. s:na t. vain yleensä täyttämässä
muiden s:jen välipaikkoja. — S:n vanhempi
nimitys on solukudos, jota kuitenkin
parhaiten on käytettävä s:sta, joka eräillä sienillä
(myös jäkälillä) ja levillä syntyy alkuaan
irrallisten rihmamaisten solujen t. solurivien
(hyy-fien) kutoutuessa yhteen n. s. valetylpyksi.
K. L.
Solukkojännitys, elävissä kasveissa tavattava
jännitys sisäisten ja ulkoisten solukkojen (tav.
ytimen ja kuoren) välillä. Tav. sisäsolukot
pyrkivät laajenemaan pintaosien sitä vastustaessa.
;S:n olemassaolon näkee esim. leikatessaan halki
voikukan varren, tällöin nim. puoliskot
käyristyvät ulospäin. S. vahvistaa kasvia kuten
neste-51. VIII. Painettu 16.
jännityskin (ks. Solu), jonka erilaisuudesta eri
solukoissa s. aiheutuu. S:ii muutokset voivat
muutamissa kasveissa synnyttää
käyristysliik-keitä. K. L.
Solukudos = s o 1 u k k o (ks. t., vrt, myös
Kudos).
Soluni (myös Sallum), laakea poukama
Poh-jois-Afrikassa, Välimeren rannikolla. Sen
perukasta ennen luettiin Tripoliksen ja Egyptin
välisen rajan lähtevän suoraan etelään päin, mutta
Italia, saadessaan 1911 Tripoliksen, oli pakotettu
kokonaan jättämään sen Egyptille.
Soluneste ks. Solu.
Solun jakautuminen ks. Solu.
Soluoppi, c y t o 1 o g i a, ks. Solu.
Solusuu ks. Soluelimet.
Solutré-aika [-lytrë’-] ks.
Esihistorialliset ajanjaksot, palsta 812 ja
liitekuva I, 2-3.
Solutsioni (lat. solü’tio), liuos.
Solutuma ks. Soi u.
Soluväli, i n t e r s e 1 1 u 1 a a r i a u k k o,
kasvien solukoissa, varsinkin perussolukossa ja
lehtien hohkatylpyssä oleva, solujen välinen aukko.
S:ejä syntyy tav. väliseinän halkeamisen
(sizo-geeninen s.) kautta nurkkapaikoissa solujen
jakautuessa, kasvaessa ja pyöristyessä, harvemmin
yksityisten solujen häviämisen (lysigeeninen s.)
kautta, Hyvin suuria s:ejä nimitetään
ilma-aukoiksi. Tav. s :t sisältävät ilmaa ja toimivat,
useinkin yhtyneinä laajoiksi tiehytjärjestelmiksi,
hengityksen ja yhteyttämisen palveluksessa.
Monet s :t sisältävät erilaisia eritteitä (limaa,
kumia, pihkaa, öljyjä). Varsinkin vesikasveilla
on hyvin suuret s :t. K. L.
Soluväliaine, intersellulaariaine,
kasvi- ja eläinsolujen usein väliinsä erittämä,
laadultaan ja määrältään hyvin monenlainen
aines. Kasveilla se esiintyy yleensä vain ohuena
kittiainekerroksena eri solujen kettoja
yhdistämässä. Eläimillä s. sen sijaan usein kokonaan
määrää sen kudoksen luonteen, minkä osana se
on (esim. rusto-, luu- y. m. sidekudoksissa, ks. t.),
alkuperäisiä soluja on vain siellä täällä s:n
seassa huomattavissa, vrt. myös Solu.
I. V-s.
Solvay [-v?], Ernest (s. 1838), belg.
teolli-suudenharjoittaja, lahjoittaja; tuli 1860 erään
Brysselin etukaupungin kaasulaitoksen toiseksi
johtajaksi ja keksi pian senjälkeen keinon, kuinka
ammoniakin avulla voitiin valmistaa soodaa;
perusti v:sta 1863 eri maihin soodatehtaita y. m.
teollisuuslaitoksia. Brysselin yliopiston yhteyteen
S. perusti Institute Solvay (ks. t.)
nimellä tunnetut opetus- ja tutkimuslaitokset.
Solway firth [soluei fäp], Irlannin-meren
Ison-Britannian länsirannikolle muodostama,
sup-pilonmuotoinen lahti, Englannin ja. Skotlannin
rajalla; 53 km pitkä. Sisäosa pakoveden aikana
melkein kuivillaan. S. f:iin laskevat Coeker,
Eden, Esk, Annan ja Nith. Kalarikas. —
Perukan poikki vie 1.792 m pitkä rautatiesilta.
Solvay’n prosessi 1. S o 1 v a y’ n
soodapro-s e s s i [solvcn], ammoniakki soodan valmistus
(ks. Sooda; vrt. myös Solvay, Ernest).
Solventia [-e’-] (lat. < solvere = irroittaa),
ir-roittavat aineet, esim. aineet, jotka auttavat
ysköksien poistumista siten, että ne pehmittävät
ja liuottavat sitkeitä limajoukkoja. /S’. S.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
