- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1605-1606

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Somali-maa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1605

Somali-maa—Somerniemi

1606

1913-14 olivat 5,o milj. (valtionavustus siitä
5,2 milj. mk.), menot 6,9 milj. mk. (sotajoukko
2,a milj. mk.). — Italia sai S:n vaikutuspiiriinsä
1889, mutta alueen sisäosissa Italian valta on
vieläkin vain nimellinen. Siellä vallitsee
Muhammed ben Abdullah (ks. Somali), joka 1905
joksikin aikaa sai haltuunsa Nogalin suun
ympärillä ja eteläpuolella olevaa rannikkoakin 400 krain
pituudelta. E. E. K.

Somali-maa, pääväestönsä muk. nimitetty
Afrikan itäisin osa, pistää kolmionmuotoisena
niemimaana (ainoa varsinainen niemimaa koko
Afrikassa) Adenin-lahden eteläpuolella Intian
valtamereen, pohjoissivu, Kap Guardafuista
Tadzuran-lahteen on n. 950 km, itäsivu, Kap
Guardafui’sta Jubin suuhun, n. 1,600 km pitkä;
n. 700,000 km2, yli 1 milj. as. — Rannikko on
pohjoisessa korkeaa, idässä matalaa, hiekkaista,
lahdetonta; idässä, n. 150 km Kap Guardafuista
etelään, pistää mereen Ras Ilafun, jonka
itäisin kärki on Afrikan itäisin kohta (ks.
Somalia). Pinnanmuodostukseltaan S:n sisäosat
(Ogaden) ovat ylätasankoa (n. 1,400 m yi.
merenp.), joka viettää loivasti itään ja kaakkoon.
Pohjoisessa ylätasanko laskeutuu verraten
jyrkästi penkereittäin Adenin-Iahteen (Dzebel Serut
lähellä rannikkoa 2,180 m yi. merenp.).
Vuori-perustana ovat gneissit, joiden päällä on
nuorempia, vaakasuorassa olevia kerroksia
(pohjoisessa hiekkakiveä, etelässä liitumuodostumia
y. m.). — Ilmasto kuiva, sisämaan ylätasangolla
vilpoisempi ja vaihtelevampi kuin rannikolla,
jossa paikoitellen myös on malaria-seutuja:
sisämaa terveellistä. Rannikolla keskilämpö on
n. -f 24°- -{- 30° C, sisämaassa se
tammi-maalis-k:ssa alenee -)-8°:een. Koillismonsuuni tuo
sadetta, lounaismonsuuni kuivuutta; vuotuinen
sademäärä 100-200 mm. Pitemmät joet virtaavat
kaikki luoteesta kaakkoon; vain Juhissa on
kautta vuoden vettä; Vebbi Dzebeli ei
sadeaika-nakaan pääse murtautumaan rannikkoa
reunustavien hiekkakinosten läpi mereen, vaan virtaa
yhdensuuntaisena rannikon kanssa kinosten
sisäpuolella, päättyen lopulta suoseutuun. —•
Kasvillisuudessa vallitsevat aromuodot (mimosa, akaasia,
tamariski, euphorbia, aloe, kumipuita,
aroruo-hoa) ; vain vesien varsilla on galleriametsiä
(viikunapuu, taatelipalmu). — Eläimistö runsas,
monilajinen (leijona, leopardi, elefantti,
sarvikuono, sirahvi, monet antilooppilajit, strutsi,
sebra, paviaani y. m.). — Pääväestönä ovat
soma-lilaiset, joita asuu S:n rajojen
ulkopuolellakin, Jubin eteläpuolella. Heidän ulkomuodostaan,
S:n elinkeinoista y. m. ks. Somali.
Soniali-laisia varhaisemmasta kansasta kertovat
Sardinian nurhageja muistuttavat rauniojätteet. —
Valtiollisesti S. on jaettu Italian, Englannin,
Ranskan (rannikot) ja Abessiiiiian (sisämaa
Ogaden) kesken (ks. Somalia, Englannin
S., Ranskan S. ja Abessiinia). —
Syvänhän ajan egyptiläisten Puut, oli verovelvollinen
faaraoille. Arabialaiset saivat rannikon
valtaansa 1200-luvulla; heitä seurasivat
portugalilaiset, maskatilaiset ja 1866 sansibarilaiset. Egypti
miehitti 1875 muutamia alueita, luovuttaen
oikeutensa 1884 Englannille, 1887 Ranskalle ja 1889
Italialle. Näille S :n omistus on arvokas
etupäässä sen aseman vuoksi Ttä-Tntian meritien
varrella. Taloudellisesti kannattavia alusmaat

eivät ole; varsinkin Englannille ja Italialle ne
ovat käyneet kalliiksi monien sotaretkien takia
Muhammed ben Abdullahia vastaan (ks. Somali).

— S:n tutkijoista ovat mainittavat Burton ja
Speke (1855), Revoil (1882-86), Paulitschke ja
James (1885), Robecchi (1891), Ruspoli (1891 ja
1892-93), Böttego (1893), Donaldson Smith (1894),
Cavendish (1896-97) y. m. E. E. K.

Somateria ks. Haahka.

Somatogeeninen (kreik. söma = ruumis, ja
ge-ne,in = syntyä), ruumiissa ulkonaisista syistä
syntynyt (ominaisuus), ks. Perinnöllisyys,
palsta 406.

Somatologia (kreik. söma = ruumis, ja logos
= oppi), oppi ruumiin yleisistä ominaisuuksista.

Somatoosi, ruskeahko, hajuton ja miltei
mauton jauhe, joka on valmistettu lihasta. Siinä ovat
lihan munanvalkuaisaineet veteen liukenevina
al-bumooseiiia. Käytetään taudeista toipuvien
ravintoaineena. S. S.

Somatsioni (kreik. söma = ruumis), biol.,
ulkonaisten syiden aiheuttama muunnos, ks.
Perinnöllisyys, palsta 405.

Sombart [zorn-], Werner (s. 1863), saks.
taloustieteilijä; oli 1888-90 sihteerinä Bremenin
kauppakamarissa, tuli 1S90 professoriksi Breslaun
yliopistoon, 1906 Berliinin kauppakorkeakouluun.
S. on nerokas ja itsenäinen tutkija, jonka
loistava-tyyliset teokset ovat vaikuttaneet herättävästi
yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen; teoksia:
,,Sozialismus und soziale Bewegung im 19.
Jalir-hundert" (1896; suom.), ,,Der moderne
Kapita-lismus" (1902), „Die deutsche Volkswirtschaft
im 19. Jahrhundert" (1903), „Das Proletariat"
(1906), ,,Warum gibt es in den Vereinigten
Staaten keinen Sozialismus" (1906), „Das Le
benswerk von Karl Marx" (1909), ,,Die Juden
und das Wirtscliaftsleben" (1911), ,,Studien zur
Entwicklungsgeschichte des modernen
Kapitalis-mus. I Luxus und Kapitalismus. II Krieg und
Kapitalismus" (1913), ,,Der Bourgeois. Zur
Gei-stesgeschichte des modernen Wirtschaftsmensclien"
(1913). V :sta 1904 S. yhdessä M. Weberin ja E.
Jaffén kanssa on julkaissut aikakauskirjaa
,,Arehiv für Sozialwissenschaft und
Sozialpoli-tik". J. F.

Somer joki = P a i m i o n j o k i (ks. t.).

Somerniemi (ennen myös Ylistaro ja Naara;
ruots. Somm arnäs). 1. Kunta, Hämeen
1., Tammelan kihlak., Someron-Somerniemen
ni-mismiesp.; kirkolle Karkkilan (Högforsin)
asemalta (Pyhäjärven radalla) 32 km, Jokioisten
ja Lohjan asemilta 45 km, Salon kauppalasta 57
km. Pinta-ala 158,s km2, josta viljeltyä maata
(1910) 3,109 ha (siinä luvussa luonnonniityt 608
ha, puutarha-ala 10,5 ha). Manttaalimäärä 23,ssas,
talonsavuja 54, torpansavuja 108 ja muita
savuja 110 (1907). 1,914 as. (1915); 438
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona
237 :llä (1901). 327 hevosta, ’ 986 nautaa (1913).

— Kansakouluja 2 (1916). Mehiläishoitokoulu.
Säästöpankki. Kunnanlääkäri yhteinen Someron
kanssa. Eläinlääkäri yhteinen Someron ja
Kosken kanssa. — Teollisuuslaitoksia:
Rauhankal-lion höyrysaha ja mylly; Heron. Vesanojan ja
Härjänojan myllyt (sirkkelisahoilleen);
Palikais-ten mylly; Somerniemen osuusmeijeri. —
Vanhoja kartanoita: Palikainen (ks. t,). — 2.

Seurakunta, konsistorillinen. Porvoon hiip

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0835.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free