- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1611-1612

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Somme ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1611

Sonderburid—Sonnemann

1612

tori (1905-06), Loviisan ja Maarianhaminan
kylpy-laitosrakennukset, konsuli T. Ekholmin
asuinrakennus Libaussa (1912), maanviljelysneuvos
A. Kordelinin corps de logis Naantalissa (1913-15),
vapaaherra F. Ilisingerin huvila Billnäsissä
<1915-16), Palosaaren (ks. t.) hotellirakennus
(1916). Töölön asemakaavakilpailussa S. sai 2:sen
palkinnon. Tällä ehdotuksellaan sekä
kirjoituksillaan „Finsk tidskrift"issä S. on meillä
vaikuttanut herättävästi kaupunkijärjestelyn alalla,
johon nykyaikana on alettu kiinnittää mitä
suurinta huomiota. Töölön lopullinen asemakaava
on S:n ja prof. G. Nyströmin sekä Helsingin
kaupungin rakennuskonttorin yhteistyön tulos
(1902-03). Vv. 1904-05 S. valmisti osia Tampereen
asemakaavasta sekä Pyynikin asemakaavan.

K. S. K.

Sonderbund ks. Sveitsi (historia).

Sonderburg [zondarburhj], kaupunki
Polijois-Saksassa, Slesvig-Holsteinissa, Alsenin saaren
länsirannalla, Alsenin-salmen varrella (silta yli) ;
10,042 as. (1910). —
Slesvig-Holstein-S.-Augusten-burgin herttuoiden ent. linna (nyk. kasarmina),
meriväen kasarmeja; meritykistökoulu,
reaali-koulu y. m. Kylpylaitos. Valimoita, värjäämöitä,
laivaveistämöitä, olutpanimoita. — S:n
läheisyydessä on kaksi 1864 käytyjen taisteluiden
muistoksi pystytettyä muistopatsasta. — S.
mainitaan ensi kerran 1253. Paloi Dybbolin
linnoituksen piirityksen aikana 1864; joutui sam. v.
preussilaisten käsiin.

Sondersliausen [zondorsltauzan],
Schwarzburg-S:n ruhtinaskunnan pääkaupunki, n. s.
Unter-herrscliaftissa, Thüringenissä, Hainleite-vuoren
juurella Wipperin laaksossa, parin radan
haa-rauksessa; 7,759 as. (1910). — Ruhtinaan linna
(kokoelmia), pari seminaaria, lukio, reaalikoulu,
musiikkikonservatori y. m. —- Joutui
Schwarz-burgin kreiveille 1356.

Sondi (ransk. sonde), koetin, joko metallista,
kovasta tai pehmeästä kumista tai jostakin
muusta aineesta valmistettu puikon- t.
putken-tapainen koje, jolla tunnustellaan ja tutkitaan
joko ruumiin onteloja tai haavoja v. m. s., esim.
metallinen kivi-s., jolla virtsakanavan kautta
tunnustellaan, onko rakossa kiviä, ja
putkenmuo-toinen, puolipehmoinen maha-s. (ks. t.).

M. O-B.

Sonetti (it. sone’tto < suono = sointu),
runomuoto, joka syntyy neljästätoista säkeestä
(enimmäkseen viisipolvisista jambeista) ja jakautuu
neljään säkeistöön, joista molemmat edelliset
sisältävät neljä (kvartetteja) ja jälkimäiset kolme
(terzettejä) säettä. Loppusoinnut punoutuvat
tav. siten, että edellisessä osassa neljä säettä
sointuu yhteen (abba-abba), jotavastoiu
jälkimäisessä on loppusointuja tav. kolmittain (cdc dcd),
joskus kaksittain. — S. on luultavasti peräisin
Provencesta, mutta varsinkin on sitä käytetty
Italiassa (Petrarca y. m.). 19:nnen vuosis. alussa
tämä runomuoto pääsi romantiikan mukana
suureen muotiin muissakin maissa. Ensiniäinen
suomenkielinen sonetti oli Oksasen »Suomalainen
sonetti" (1854). Myöhemmistä runoilijoistamme,
jotka taidolla ovat käyttäneet tätä vaikeaa
runomuotoa, ovat mainittavat V. A. Koskenniemi ja
Bertel Gripenberg (ruots.). 77. Kr-n.

Songkoi (Song-chay = »punainen joki"), joki
Kaakkois-Aasiassa. alkaa Malungkiang nimisenä

Kiinan Jynnanissa, virtaa kaakkoista
pääsuuntaa, siirtyy Laokai’n luona Ranskan
Indo-Kiinan alueelle Tonkiniin, jakautuu IIanoi’n
luona (175 km merestä) moneen suuhaaraan,
laskee laajan suistomaan kautta Tonkinin-lahteen.
Kulkukelpoinen vielä Jynnanissa. Suurimmat
lisäjoet Songka (= »valkoinen joki"; kulkukel
poinen Kiinan rajalle) vas. ja Songbo (= »musta
joki"; pitkän matkaa kulkukelpoinen) oik.

Songuldak [-a’k], kivihiilenvientisatama
Turkissa, Vähän-Aasian pohjoisrannalla, Bendereglistä
(Ereglistä) itään. Suurvaltainsodan aikana 1915
ryhdyttiin rakentamaan rautatietä S:n
kivihiili-alueen ja Anatolian radan yhteydessä olevan
Ada-Bazarin välille.

Sonkajärvi, uusi, perustettavaksi määrätty
khrakunta, jonka pääosaksi tulee Iisalmeen kuu
lunut R u t a k o n rukoushuonekunta ja lisäksi
joukko läheisiä kyliä, käsittäen Iisalmen pitäjän
koillisosat. Rutakon rukoushuonekunta
perustettiin keis. käskykirj. 28 p:ltä tammik. 1854 ja
määrättiin siihen kuuluviksi Rutakon.
Kilpisaaren, Sonkajärven, Oinasjärven ja Petäjäjärven
kylät Iisalmen khrakuntaa; pinta-ala 204.8 km2,
1,438 as. (1910). Sen. päät. 23 p:ltä maalisk.
1897 määrättiin Rutakko erotettavaksi omaksi,
Sonkajärvi nimiseksi, khrakunnaksi (eroaminen
on [1916] toistaiseksi vielä
täytäntöönpanematta). Oma saarnaaja, joka samalla 011
Iisalmen kiiran virallinen apulainen. Kirkko
harmaasta kivestä, rak. 1909-10. — Kirkolle 20
km Soinlahden rautatieasemalta. L. II-nen.

Sonklar von Innstädten [zonklär f on
in.ste-tanj, Karl (1816-85), itäv. sotilas ja
maantieteilijä, 1857-72 Wiener-Neustadtin
sotilasakatemian maantieteen opettaja. Julkaissut useita,
varsinkin orografiaa koskevia tutkimuksia, m. m.
»Reiseskizzen aus den Alpen und Karpatlien"
(1857), »Die ötzthaler Gebirgsgruppe" (1860),
»Die Gebirgsgruppe der Hohen Tauern" (1866),
»Allgemeine Orographie" (1873).

Sonnblick [zon-] (Hoher 8-), vuori Itävallassa,
Tirolissa, Holie Tauerniin kuuluvassa
Goldberg-ryhmässä, 3,106 m yi. merenp. Korkeimmalla
huipulla majatalo ja ilmat, observatori. Laaja
näköala.

Sonneberg [zonoberhj], kaupunki
Keski-Sak-sassa, Sachsen-Meiningenin herttuakunnassa,
Thü-ringerwaldin etelärinteellä, Rötlien varrella;
15,878 as.’ (1910). — Kaunis goot. kirkko,
kielentutkija Schleiclierin muistopatsas; reaalikoulu,
teollisuuskoulu y. m. Kukoistavan
leikkikalu-teollisuusalueen keskus; puusta, papier-machésta
y. m. valmistetut leikkikalut (Sonneberger
Spiel-ivaren) ovat maailmankuulut. Lisäksi
valmistetaan lasi-, posliini-, liusketeoksia y. m. — Sai
kaupunginoikeudet 1349.

Sonnebui’g [zonoburhj], muinainen linna ja
voutikunta Saarenmaalla. V. 1560 Suonien
herttua Juhana oli keskusteluissa sen hankkimisesta
itselleen. K. G.

Sonnemann [zona-J, Leopold (1831 1909),
saks. politikko ja sanomalehtimies juut.
sukuperää; toimi pankkiiriliikkeen omistajana; perusti
1856 lehden »Frankfurter Zeitung" (ensin
nimellä »Handelszeitung"); oli 1871-76 ja 1878-84
jäsenenä Saksan valtiopäivillä, missä esiintyi
Bismarekin vastustajana ja otti osaa saks.
kansanpuolueen perustamiseen. J. F.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0838.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free