Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sonnenfels ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1613
Sonnenfels—Sooda
1614
Sonnenfels [zonan-], Joseph von
(1732-1817), itäv. kirjailija, juut. sukuperää; tuli
kirjavien nuoruudenvaiheitten jälkeen 1763
valtiotieteiden professoriksi Wieniin; S. oli innokas
valistusaatteiden kannattaja ja toimi
tarmokkaasti kidutusten poistamiseksi ja teatterin
puhdistamiseksi arvottomista näytelmistä.
Sonnerat [sonrä’], Pierre (1749-1814),
ransk. luonnontutkija, matkusteli Madagaskarissa.
Bourbonilla, Uudessa-Guineassa, Intiassa,
Kiinassa; julkaisuja: ,,Voyage à la Nouvelle Guinée"
(1776), ,,Voyage aux Indes orientales et à la
Chine" (1782)."
Sonni ks. Härkä, Lehmä ja
Sonniyhdistys.
Sonnino /-»’-/, Sidney (s. 1S47), it.
valtiomies; toimi ensin diplomaattisella alalla;
valittiin 1880 edustajakamariin, missä liittyi
vasempaan keskustaan; tuli jouluk. 1893 raha-asiain
ja verokamarin ministeriksi; luopui kesäk. 1894
edellisestä toimesta, mutta pysyi jälkimäisessä
maaliskuuhun 1896 ja toimi ansiokkaasti
paremman järjestyksen aikaansaamiseksi valtion
taloudessa; oli helmik.-toukok. 1906 ja jouluk.
1909-maalisk. 1910 pää- ja ralia-asiainministerinä;
tuli lokak. 1914 ulkoasiainministeriksi Salandran
ministeristöön. J. F.
Sonniyhdistys, samalla seudulla asuvain
karjanomistajien kesken muodostunut taloudellinen
yhtymä yhteisen siitossonnin pitoa varten,
lähinnä karjanjalostamista varten, mutta myöskin,
jos jäsenet ovat pienikarjaisia, useain sonnien
aiheuttamien tarpeettomien kulujen
välttämiseksi. Varsinkin aikaisemmin
maanviljelysseurat avustivat s:iä joko sonnin ostoa varten
(apuraha tai laina) tahi sen vuotuisen hoidon
helpottamiseksi. V. 1915 oli Suomessa n. 600 s:tä.
ks. Karjanjalostusyhdistys. U. B.
Sonnäs ks. S u n n i e m i.
Sonometri ks. M o n o k h o r d i.
Sonora [-no’-], valtio Luoteis-Meksikossa,
Yhdysvaltain rajalla, Kalifornian-lahden
itärannalla; 198,496 km2 (kooltaan Meksikon toinen
valtio), 265,383 as. (1910; l,s km2:llä), etupäässä
intiaaneja (yaqui, seri, opata, taraliumare y. m.
heimoja) ja mestitsejä. — Pitkin rannikkoa on
tasankoseutuja, jotka pohjoisessa ovat
erämaan-luontoisia. Sisempänä täyttävät maan Sierra
Madre Occidentalin luoteesta kaakkoon kulkevat
vuorijonot, joiden välissä on hedelmällisiä
laaksoja. Ilmasto vaihtelee suuresti korkeussuhteiden
mukaan; on rannikollakin terveellinen. Pääjoet
Mayo, Yaqui, Sonora ja Altar. Kesällä melkein
vedettömiä. Kastelun avulla maa tuottaa
maissia, vehnää, papuja, sokeriruokoa, puuvillaa,
kahvia y. m. Karjanhoidolla hyvät edellytykset;
oli ennen huomattavampi kuin nykyään. Tärkein
on vuorityö, joka tuottaa hopeaa, vaskea, kultaa
y. m. Teollisuus mitätön. Tärkein
satamakaupunki Guaymas, josta rautatie maan halki
Yhdysvaltoihin. Pääkaupunki Hermosillo (14,578 as.
1910). ylläm. radan varrella. — Ensimäinen
jesuiitta-lähetysasema per. 1613, joka myös oli
ensimäinen valkoisten vak. asutus S :ssa.
Kehitystä ovat ehkäisseet ja yhä ehkäisevät alituiset
taistelut intiaaniheimojen, uutisasukasten ja
partiojoukkioiden välillä, jotka vain Porfirio Diaz
aikanaan sai taukoamaan. E. E. K.
Sonori (lat. sonC/rus), soinnukas, kirkasääninen.
Sonrhai (myös songhay, surhai), neekeri- tai
negroidikansa Länsi-Sudanissa, Nigerin
keski-juoksun ympärillä, lukumäärältään ehkä 2 milj.
Sen sukuperä ei ole aivan varma.
Todennäköisesti s:t ovat 700-luvulla saapuneet idästä päin,
jonkun arabialaispäällikön johtamina; heiliin
sekaantui sitten paljon berberiläisverta. joka
ilmenee heidän tav. neekeristä melkoisesti
poikkeavassa ulkomuodossaan (nenä pitempi ja
terävämpi, huulet verraten ohuet, leuka pitempi y. m.)
ja luonteessaan. Heidän kielensä on hausan kielen
rinnalla hyvin laajalle levinnyt. Jo varhain he
muodostivat voimakkaan valtion, joka
laajimmillaan ollessaan 1400-luvun lopulla käsitti koko
Länsi-Sudanin Timbuktun ja Tsad-järven
ympärillä. Sen hävittivät 1700-luvulla tuaregit.
Sontag [zontäh], Henriette (1806-54),
saks. oopperalaulajatar. Esiintyi Leipzigissä,
Berliinissä ja Pariisissa (1824-30) saavuttaen
yleistä ihastusta. Tuli 1828 it. kreivi Rossi’n
puolisoksi, jätti teatterin 1830 ja esiintyi
sen-jälkeen vain konserteissa. Asui 1837-48
Pietarissa, jossa hänen miehensä silloin toimi
lähettiläänä. I. K.
Sontamala ks. S a n t a m a 1 a.
Sooda, natriumkarbonaatti, Na2C03, esiintyy
luonnossa muutamien järvien vedestä
kiteytyneenä, Egyptissä (trona), Meksikossa,
Kaspianmeren rannoilla ja Kaliforniassa. Vanhalla ja
keskiajalla s:aa saatiin merenrantakasvien
tuhkasta ja s:ksi nimitettiin ennen maakasvien
tuhkasta saatua potaskaakin. Barillan 1.
Alican-ten s. oli Espanjan rannikolla valmistetun raa’an,
harmaan s:n nimenä. 18:nnen vuosis. lopulla
lasi-, saippua- ja puuvillateollisuus alkoi
käyttää suuria määriä s:aa. Silloin ransk. Leblanc
(ks. t.) 1791 keksi menetelmän valmistaa s:aa
keittosuolasta. Hanskassa s.-teollisuus ei voinut
tulla kukoistavaksi poliittisten olojen vuoksi,
mutta Englannissa se sen sijaan kehittyi
suurteollisuudeksi puuvillateollisuuden tukemana,
erittäinkin Liverpoolissa. Englannin s.-teollisuus oli
yksin vallitsevana siihen asti, kunnes
belgialainen Solvay 1866 keksi uuden s :n-valmistustavan.
Tämä on työntänyt Leblanc’in menetelmän miltei
kokonaan syrjään ja pakottanut nämä tehtaat
tyytymään vain suolahapon ja natriumsulfaatin
valmistamiseen, jota viimemainittua lasitehtaat
nykyään käyttävät s:n asemesta. V. 1895
keksittiin uusi tapa valmistaa klooria ja
natrium-sekä kaliumhydroksidia elektrolyysin avulla ja
näin väheni Leblanc’in menetelmän merkitys
mitättömäksi.
S.-teollisuuden suuruutta ja kehitystä osoittaa
seuraava taulu:
1884 1911
Leblanc’in s. ton. [-Ammoniak-ki-s.-] {+Ammoniak- ki-s.+} ton. [-Ammonink-ki-s.-] {+Ammonink- ki-s.+} ton. Leblanc’in s. ton.
Englanti...... 380,000 52,000 700.000 120,000
Saksa......56.500 44,000 400,000 20,0U0
Ranska....... 70,000 57,000 200,000
Muut maat..... 39,000 10,000 250,000
Summa 545,500 | 163,100 11,550,000 140,000
S :n hinta tonnilta oli 1869-78 n. 224 mk.,
1884-88 n. 96 mk. ja 1900 n. 80 mk.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
