- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1615-1616

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sonnenfels ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1615

Sooda—Soop

1616

(S.H.) Kuva 1. Sooda-uunin läpileikkaus.

Leblanc’in menetelmä perustuu
seuraaviin reaktsioneihin: rikkihapon vaikuttaessa
keittosuolaan saadaan natriumsulfaattia ja
suolahappoa (ks. t.). Ensinmainittua, joka on s:n
valmistuksen lähtöaine, saadaan myös
Hargreaves in menetelmän mukaan pyriittien
pasutus-kaasujen rikkidioksidin, ilman ja vesihöyryn
vaikuttaessa keittosuolaan. Tavalla tai toisella saatu
sulfaatti sulatetaan sitten s.-uuneissa (ks. kuvia),
nykyään n. s. pyörivissä revolveriuuneissa
kalsiumkarbonaatin ja hiilen kera. N. 2 tunnin
kuluttua tyhjennetään uunista raaka harmaa s.,
joka sisältää n. 40-44 % natriumkarbonaattia,
n. 27-30 % kalsiumsulfidia, 10 % kalsiumoksidia,
5 % hiiltä, keittosuolaa y. m. Massa uutetaan
n. 50° :n lämpöisellä vedellä sopivissa
aparaateissa. Uutettaessa osa s:aa muuttuu
natrium-hydroksidiksi. Sen takia johdetaan liuokseen
hiilihappoa, jolloin osa muita aineita saostuu ja
s .-aa muodostuu. Suodattamisen jälkeen liuos
haihdutetaan ja näin saadaan kide-s:aa,
Na2C03. 10H20. jossa on n. 63 % kidevettä. Tätä
kuumennettaessa kidevesi poistuu ja tulos on
kalsinoitua s:aa. — Suurena haittana tämän
menetelmän mukaan s:aa valmistettaessa ovat
suuret s.-jätteet. Ne ovat pääasiallisesti
kalsiumsulfidia ja -karbonaattia. Ensinmainittu
hajaantuu kehittäen pahanhajuisia kaasuja.
Arvokasta rikkiä menee näin hukkaan. Nykyään
valmistetaan jätteistä natriumtiosulfaattia tai rikki
regeneroidaan niistä muuttamalla ne
hiilidioksidin avulla rikkivedyksi ja tästä saadaan Clausin
uuneissa rikkiä.

Solvayn a m m o n i a k k i s o o d a m e n
e-t e 1 m ä on halvempi ja yksinkertaisempi
edellistä. Sen keksijät ovat Dyar ja Hemming (1838).
Solvay sovellutti sen teknillisesti tuottavaksi.
S:n valmistus on seuraavanlainen. Kyllästettyyn
keittosuolaliuokseen johdetaan jäähdyttäen
reak-tsionin NaCl + NH40II+C02 = NaHC03+NlL»Cl
vaatima määrä ammoniakkia. Liuos johdetaan

(S.H.) Kuva 3.
Solvayn karbonisatsioni-kone.

erityisiin aparaatteihin ja kyllästetään
hiilidioksidilla. Tällöin saostuu natriumbikarbonaattia,
joka suodatetaan pois,
pestään ja hehkutetaan. Eriävä
hiilidioksidi otetaan talteen
uudelleen käytettäväksi ja
jäljelle jää s:aa.
Hiilidioksidia saadaan vielä polttamalla
kalkkikiveä, ja jäännös,
poltettu kalkki, käytetään
ammoniakin eristämiseen
ammo-niumkloridiliuoksesta, joka
jäi natriumbikarbonaatin
suodattamisesta jäljelle.
Sivutuotteena saadaan
menetelmässä vain kloorikalsiumia,
josta ainoastaan osa voidaan
käyttää. Tässä kulkee siis
sama ammoniakkimäärä
yhtämittaa kiertokulussa.
Amnio-niakki-s. on hyvin puhdasta,
sisältäen n. 99% Na2C03 ja
n. 1% natriumkloridia. Valmistuskustannukset
ovat 100 kg:lta n. 6 mk. ja paljoa halvemmat
kuin Leblanc’in s:n. — Krvoliitista on myös
ennen valmistettu s: aa kalsiumkarbonaatin kera
hehkuttaen ja hiilidioksidilla käsitellen. —
S.-teollisuuden ohella valmistetaan vielä
puhdistettua natriumbikarbonaattia, NaHC03, jota
käytetään m. m. lääkkeenä ja leivospulverina.

Kaustinen 1. syövyttävä s. (ks. N a
t-riumhydraatti) valmistetaan
elektrolysoi-malla keittosuolaliuosta tai tavallisesta s:sta
kalsiumhydroksidilla. Se sisältää tavallista s:aa
ja jotenkin paljon keittosuolaa y. m. S:aa
käytetään suuria määriä lasi-, väri-, paperi-,
tekstiili-, öljy-, saippuateollisuudessa, metallurgiassa,
villan y. m. pesuun, natriumsuolojen
valmistukseen y. m. — Suomeen tuotiin 1912 n. 5 milj. kg
ja 1913 5,3 milj. kg tavallista ja kaustista s:aa,
arvoltaan lähes miljoonan mk:n edestä. S. S.

Sooda, kaustinen, ks. Sooda.

Soodajätteet ks. Sooda.

Soodavesi, keinotekoinen virkistysjuoma,
puhdasta (tav. tislattua) vettä, johon on liuotettu
natriumbikarbonaattia ja johdettu hiilihappoa,
vrt. Kivennäisvedet.

Sooli, keittosuolaliuos, jota suolalähteissä
pulppuaa ilmoille.

Soolilah.de 1. s a 1 i i n i n e n lähde,
sellainen lähde, jonka vesi sisältää runsaasti
keittosuolaa. vrt. L ä h d e.

Soolisuola, liuoksista, saatu keittosuola,
vuori-suolan vastakohtana.

Soolo, mus. (it. solo = yksin), solistin esitettävä
osa. vastakohtana saman sävellyksen sisältämille
kuoro- tahi orkesteriosille. — S.-l aula j a,
s.-s o i 11 a j a. ks. Solisti. I. K.

Soolokvartetti, mus., neljän soololaulajan tahi
-soittajan yhteisesitys (tav. laajempien kuoro- t.
orkesterisävellysten yhteydessä). /. K.

Soop ]süp], vanha ruots. vapaasuku. jonka
jäsenistä valtaneuvos Mathias S. (1585-1653)
1651 korotettiin Limingan vapaaherraksi, saaden
läänitykseksi suuren osan Limingan pitäjästä.
Suvun huomattavin jäsen on Erik S.
(1592-1632), soturi, joka Länsi-Göötanmaan ratsuväen
everstinä kunniakkaasti otti osaa Kustaa Aadolfin
sotiin Puolassa ja Saksassa. Hän vaikutti suu-

Kuva 2. Pyörivä sooda-uuni

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0840.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free