Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Soopeli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1617
Soopeli—Sophokles
1618
resti Dirschaun voiton saavuttamiseen 1627,
mainitaan sodassa pelastaneen kuninkaan hengen, oli
mukana ja osoitti urhoollisuutta Breitenfeldin
taistelussa 1631, mutta kuoli jo seur. vuoden
alkupuolella. — Hänen veljenpoikansa Erik S.
(1613-74) oli 1644-48 maaherrana Pohjanmaalla.
K. G.
Soopeli (ruots. sobel, saks. Zobel) 1.
kiilto-näätä (Mustein zibellina) on näädän sukuinen,
n. 60 em pitkä
eläin, jonka tuuhea
turkki on selästä
mustahko, alta
vaalea; kurkussa ja
rinnassa epäselvä
keltainen täplä.
Elää puissa kuten
näätäkin ja syö
varsinkin oravia.
Levinnyt Koillis-Euroopasta aina
Luoteis-Ameriik-kaan saakka, mutta on monesta paikasta
arvokkaan nahkansa takia hävitetty melkein
sukupuuttoon. Tämän vuoksi s. nyt on Siperiassa
rauhoitettu 3 v:ksi (1913-16). — V. 1912 saatiin
Siperiassa 11,145 ja Euroopan Venäjällä
muutamia kymmeniä s:eita (keskimääräinen arvo
Siperiassa oli 72 mk. kpl.). P. B.
Soor [z-], kylä Koillis-Böömissä. Sen luona
30 p. syysk. 1745 Fredrik II:n johtamat
preussilaiset (22,000) voittivat Lothringenin prinssin
Kaarlen johtamat itävaltalaiset ja saksilaiset
(38,000). Voittajain mieshukka 18.4%,
voitettujen 20%. Taktill. arvo 1,7. — S:n luona 28 p.
kesäk. 1866 Württembergin prinssin johtamat
preussilaiset (27,000) voittivat vapaah. von
Gab-lenzin komentamat itävaltalaiset (22,000).
Voittajain mieshukka 2,7 %, voitettujen 17,s %.
Taktill. arvo 0,9. -Iskm-.
Sophia ja Sophie ks. Sofia.
Sophokles f-klc’s] (496-406 e. Ivr.), kreik.
tragedian kolmesta suuresta edustajasta
järjestyksessä toinen, syntyi
Kolo-nos Ilippios nimisessä
Attikan kunnassa lähellä
Ateenaa. Hänen isänsä
Sophillos omisti
asetehtaan, joka hankki
perheelle melkoisen
varallisuuden ja arvossapidetyn
aseman. S. sai mitä
huo-lellisimman kasvatuksen,
joka tasasuhtaisesti kehitti
hänen runsaita hengen- ja
ruumiinlahjojaan.
Nuorukaisena hän johti
Salamiin taistelun johdosta
vietetyssä voittojuhlassa
esiintyvää poikakuoroa,
miehenä hän saattoi
läheltä seurata Ateenan
kohoamista valtiollisen
mahtavuuden ja
kulttuurin kukkuloille,
vanhuksena hän peloponnesolaissodan aikana sai kokea
kotikaupunkinsa vaihtelevia vaiheita ja pitkän
elämänsä ehtoona hänen täytyi nähdä Ateenan
nöyryytyksen auttamattomasti lähenevän.
Luonteeltaan harvinaisen sopusointuisena, lempeänä ja
rakastettavana S. nautti yleisön ystävyyttä ja
(S.H.) Sophokles.
kunnioitusta sekä seurusteli tuttavallisesti
Ateenan huomattavimpien miesten kanssa. Jo
ensimäistä kertaa ottaessaan osaa tragediakilpailuun
468 e. Kr. S. ,,Triptolemos" näytelmällään vei
voiton Aiskhyloksesta ja pääsi heti yleisön
suosikiksi, jona pysyi 60 vuoden ajan, voittaen 24
kertaa. Suosionsa osoitteeksi Ateenan kansa uskoi
hänelle julkisia toimia, m. m. valiten hänet
helle-notamiaaksi (443 e. Kr.) sekä Samoksen kapinan
aikana (441-439 e. Kr.) strategiksi. — S. kehitti
attikalaisen draaman täydellisimpään muotoonsa.
Ottamalla käytäntöön 3 :nnen näyttelijän sekä
supistamalla koorin osuutta hän antoi toiminnalle
draamassa sille tulevan pääsijän; muita
uuden-nuksia oli se, että hän lisäsi koorin jäsenten
luvun 12:sta 15 :ksi. Toiminta tuli
vilkkaammaksi, monipuolisemmaksi ja samalla
keskitty-neemmäksi, niin että yksi ainoa näytelmä riitti
kehittämään ilmi draaman aatteen
kokonaisuudessaan. S. saattoi siten luopua aikaisemmin
noudatetusta trilogia- (t. tetralogia-)
sommittelusta. Hänen näytelmänsä ovat rakennetut
tyystin harkitun suunnitelman mukaan. Heti ensi
kohtauksesta toiminta tav. alkaa ja siinä on
vauhdikasta, asteettaista nousua, mutta juonen
suunnan muuttaa usein odottamaton vastakäänne
(,,peripeteia"), joka aikaansaa tärisyttävän
ratkaisun. Mestarillisia ovat S:n tarkkaan
ihmistuntemukseen perustuvat luonteenkuvaukset, mutta
hänen henkilönsä ovat ihanneluomia, „sellaisia,
jommoisia ihmisten tulee olla". Hänen
draamo-jaan kannattaa nöyrä, alistuvainen vakaumus
ihmisen heikommuudesta taistelussa jumalten
valtaa vastaan, mutta myös järkähtämätön
luottamus siveelliseen maailmanjärjestykseen ja niihin
ikuisiin, kirjoittamattomiin lakeihin, jotka ovat
ihmisten säännöksiä korkeammat. Hartaasti
uskonnollisena ja hurskaana S. pysyttelee
kansanuskon käsityksen kannalla; samalla hänen
teoksistaan kuvastaa jalo, tosi-inhimillinen
ymmärtämys. Niiden ylevän sisällyksen kanssa
sopusoinnussa on sanonnan ja kielen jalous ja
samalla sulavuus; ihania ovat
muotorik-kaat, lennokkaat koorilaulut, joiden
sävelmät runoilija itse loi. S. oli runoilijana
erittäin tuottelias. Hänen mainitaan sepittäneen
123 tragediaa, joista kuitenkin 17 pidetään
epä-peräisinä. Sitäpaitsi hän on tehnyt paianeja
(ks. t.) ja elegioja sekä satyrinäytelmiä, joista
yksi, ,,Ikhneutai" („Jälkienvainuajat"),
melkoiselta osaltaan on hiljattain löydetty. — S:n
tragedioista ovat ainoastaan seuraavat 7
säilyneet: „Aias" (aihe: Aiaan mielenhäiriö ja
itsemurha) ; ,,Antigone" (esitetty luultavasti 442
e. Kr., aiheesta ks. Antigone); ,.Elektra"
(aiheesta ks. Elektra), ,,Oidipus", jolle
myöhemmin on annettu lisänimi „Tyrannos"
(„Ku-ningas", aiheesta ks. Oidipus), „Thrakhiniai"
(,,Thrakhinilaisnaiset’\ aiheena Deianeiran [ks. t.]
tarina); ,.Philoktetes" (aiheesta ks. Philo
k-tetes); ,,Oidipus epi Kolono" (,,Oidipus
Kolo-noksessa", aiheesta ks. Oidipus). —
Kuuluisin S:ta esittävistä veistoteoksista on Lateraanin
museossa oleva marmorinen vartalokuva, joka
todennäköisesti on Ateenan
Dionysoksen-teatteriin 350-330 e. Kr. pystytetyn
pronssikuvapat-saan mukaelma. — Lukuisista S:n näytelmien
julkaisijoista mainittakoon G. Hermann, Böekh,
Dindorf, Jebb, Schneidewin, Nauck, Wolff, Beller-
(S.H.) Soopeli.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
