Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sopimuskirja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1621
Sopimuskirja—Sopron
1622
osoittaa. Luottamusteorian mukaan ei taas
ratkaisevana ole pidettävä sopimuksentekijän
subjektiivista tahtoa, vaan s.-kumppani on aina
oikeutettu luottamaan siihen, mitä tahdonilmaisu
objektiivisesti katsoen sisältää huolimatta siitä,
vastaako sellainen tulkinta ilmaisijan
tosiasiallista tahtoc. Paitsi s:n yleiseen
pätevyyteen nähden johtavat sanotut teoriat usein eri
tuloksiin myös tulkittaessa s :ten sisällystä.
Kysymys ajankohdasta, jolloin s. syntyy, on myös
varsin riitainen. Yleisin mielipide katsonee s:n
syntyvän sinä hetkenä, jolloin tarjouksen tehnyt
s.-kumppani vastaanottaa toisen asianomaisen
hyväksymisen. — S:n mukainen suoritus on yleensä
tehtävä s.-kumppanille. Erikoisen tuosta
säännöstä poikkeavan s.-lajin muodostavat s:t
kolmannen henkilön hyväksi. S. velvoittaa yleensä
asianosaista sen mukaiseen suoritukseen, uhalla
että, ellei suoritusta vapaaehtoisesti tehdä,
siihen oikeutettu voi turvautua julkisen vallan
apuun, joka tuomioviranomaisena todettuaan
suoritusvelvollisuuden oikeellisuuden käyttää
toi-meenpanoviranomaisena pakkoa suorituksen
täyttämiseksi. Toisinaan voi semmoisenaan pätevä s.
kuitenkin raueta joko kokonaan tai osittain
siksi, että suoritus on mahdoton. Jos suoritus
on jo s:ta tehtäessä ollut mahdoton
suoritusvel-vollisen siitä tietämättä tai olematta velvollinen
tietämään tai jos se myöhemmin on käynyt
mahdottomaksi ilman suoritusvelvollisen syytä, on
suoritusvelvollinen yleensä kokonaan vapaa.
Tarkoin huomattava on kuitenkin, että suorituksen
mahdottomuus on arvosteltava objektiivisesti eikä
subjektiivisesti suoritusvelvollisen kannalta.
Velvollisen henkilökohtainen kykenemättömyys (esim.
varattomuuden vuoksi) suoritukseen ei siis tee
sitä tässä merkityksessä mahdottomaksi. Milloin
paljousesine on suoritettava, ei myöskään
suoritettavaksi aiotun määrän tuhoutuminen esim.
tulipalossa, haaksirikossa y. m. s. tai
mahdottomuus valmistaa sitä, esim. työlakon vuoksi, yleensä
tee s :ta mitättömäksi, koska suoritettava määrä
voidaan muualta hankkia. Samoin on asia
työsuorituksen suhteen, jonka muu kuin velvollinen
voi tehdä. S. raukeaa sanotunlaisista syistä vain,
jos suoritusesine on ollut yksilöllisesti määrätty.
Sellaiseen esineeseen verrattava on työ, jonka
vain määrätty henkilö voi suorittaa.
Suorituksen mahdottomuudesta aiheutuvien
oikeussuhteiden selventämiseksi sekä varsinkin
suoritusvelvollisen vapauttamiseksi sellaisissakin
tapauksissa, jolloin mahdottomuus on vain relatiivinen,
kuten sodan, työlakon y. m. s. aiheuttama,
tehdään s:iin usein erikoisia ehtoja ylivoimaisesta
esteestä (vis major, force majeure). — Edellinen
esitys koskee vain yksityisoikeudellisia ja lähinnä
varallisuusoikeudellisia s:ia. Oppi
julkisoikeudellisista s:ista on suureksi osaksi toisten
periaatteiden alainen (ks. Valtiosopimus).
N. M.
Sopimuskirja on asiakirja, joka sisältää
kirjalliseen muotoon laaditun sopimuksen (ks. t.).
Sopimussakko on sopimukseen liittyvä
erikoinen uhkamääräys, jonka mukaan sopimusta
siinä mainituin tavoin rikkova sitoutuu
suorittamaan määrätyn varallisuusmäärän. S:sta ei
puhuta kirjoitetussa laissamme, vaan sitä koske
vat säännökset ovat tavanomaista oikeutta. Kun
«e on sopimukseen sisältyvä lisämääräys, on sen
pätevyys ensinnäkin riippuva itse sopimuksen
pätevyydestä ja jälkimäisen rauetessa raukeaa
edellinenkin. Milloin sopimusrikkomuksesta
kärsimään joutunut voi turvautua kumpaankin
perusteeseen, ei hän kuitenkaan voi saada
kahdenkertaista hyvitystä, vaan yleisen lain mukaan saa
hän silloin korvausta vain, mikäli hänen kärsi
mänsä vahinko on s:n määrää suurempi. Vaikka
laki tunnustaakin s:n päteväksi samoilla
perusteilla kuin sopimukset yleensä, ei s:n määrä
kuitenkaan saa olla suhteeton sopimusrikkomuksen
aiheuttamaan vahinkoon nähden.
Tuomioistuimella katsotaan senvuoksi olevan valta
vaadittaessa harkintansa mukaan alentaa s:n määrää.
Alkujaan s. on tullut käytäntöön sellaisissa
sopimuksissa, joita yleinen laki ei tavallisesti
joidenkin puuttuvien muodollisuuksien vuoksi ole
tunnustanut päteviksi. Nykyään s:n
tarkoituksena tavallisesti on antaa sopimuksen perusteella
oikeutetulle sen oikeusturvan lisäksi, minkä laki
hänelle myöntää sopimuksen täyttämisen suhteen,
sovinnainen vakuus siitä. S:n alkuperäinen
tarkoitus on kuitenkin säilynyt sellaisissa
sopimuksissa, jotka eivät yleisen lain mukaan ole
kanne-voimaisia. Tärkeän ryhmän sellaisia sopimuksia
muodostavat teollisuudenharjoittajain renkaat
eli trustit. S:n luonteinen on myös sakkokorko,
joka on määrätty, siinä tapauksessa suoritettava
ylikorko, että pääoma- tai korkosuoritusta ei
tehdä sovitussa ajassa. Sakkokoron olemassaolon
edellyttää myös yleinen laki säätäen 1868 v:n
etuoikeusasetuksen 19 §:ssä, että sellaisella
korolla on sama huonoin oikeus
etuoikeusjärjestyksessä kuin tavallisella sakolla, ks. Sopimus
ja S a k k o. N. M.
Sopimussatamat ks. Iv i i n a, palsta 860.
Sopimusvelvoite on velvoite 1. obligatsioni,
joka perustuu sopimukseen. Sen tärkeimpänä
vastakohtana on vahingon tuottamukseen
perustuva velvoite. Tuo ero muodostaa yleisesti
käytetyn ryhmitysperusteen velvoiteoikeudellisille
oikeussuhteille, ks. Sopimus. N. M.
Sopor (lat.), sikeä unenhorros, tiedottomuus,
josta sairas vain voimakkaalla kiihotuksella
saadaan heräämään. — Soporatiivinen,
nukuttava.
Sopraano, mus. (it. sopra = yläpuolella),
korkea lapsen tahi naisen ääni, ulottuu tav.
1-viivai-sesta c:stä 2-viivaiseen g:hen. I. K.
Sopron [so-] (saks. ödenburg), samannimisen
komitaatin pääkaupunki Länsi-Unkarissa, 5 km
Fertö-järven länsipuolella lähellä Itävallan rajaa,
ratojen risteyksessä; 33,932 as. (1910), joista
kansallisuudeltaan 17,318 saksalaista, 15,022
unkarilaista ja uskonnoltaan 21,752 roomal.-katolista.
9.427 evankelista sekä 2,255 Mooseksen uskolaista.
— Vanha keskikaupunki ennen linnoitettu.
Kymmenkunta kirkkoa (melkein kaikki
roomal.-katolisia), 4 luostaria, oikeuspalatsi, suuria
kasarmeja, Lisztin ja Széchenyi’n muistopatsaat.
Useita katolisia ja evank. kouluja,
kauppa-akatemia, teatteri. Harjoitetaan sokeri-,
hedelmäsäilyke-, väkiviina-, saippua-, kone- y. m.
teollisuutta. Sähköraitiotie. — Ympäristössä
kauniita näköalapaikkoja, Wolfsin rikkilähteet,
Brennbergin ruskohiilikaivokset. —S. oli
roomal.-aikana kukoistava municipium, nimeltään
Scar-banlia (sittemmin Castrum Suprun 1.
Supru-iiievsis). Kvadit hävittivät sen. Saksalais-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
