- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1623-1624

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sopimuskirja ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1623

Sopuli—Sorbetti

1624

(S.H.) Tunturisopuleja.

nimisenä (Odinburch) se mainitaan ensi kerran
845. Rajakaupunkina S. on näytellyt
huomattavaa osaa Unkarin historiassa. Useasti se joutui
Itävallan herttuoiden käsiin, 1270 sen poltti
Böömin Ottokar, 1605 sitä piiritti Bocskav, 1619
sen valloitti Bethlen Gabor, 1683 se liittyi
Thö-kölyyn, 1705 sitä piiritti Raköczi, 1809 sen
miehittivät ranskalaiset. (E. E. K.)

Sopuli (ilyodes lemmus) on lyhythäntäinen,
n. 15 cm pitkä jyrsijä, jonka karva on selästä
ruosteenkeltainen ja mustankirjava, alta.
vaaleankeltainen. Elää Skandinaavian tuntureilla sekä

Suomen ja
Venäjän Lapissa
puurajan yläpuolella,
oleskellen kiven
koloissa ja
sammal-mättäissä sekä
talvella lumen alle
kaivamissaan käytävissä. Syö kasveja,
varsinkin
poronjäkälää ja
sammalia. Synnyttää
keväällä 5-6 poikasta.
Joskus s:t lähtevät vaeltamaan suunnattomissa
joukoissa, kulkien väistymättä siihen suuntaan,
johon ensin ovat lähteneet. Matkallaan ne
hävittävät tieltään kaiken ruohokasviin; tällöin niitä
hukkuu suuret määrät eteen sattuviin virtoihin
ja järviin; joukoittain niitä joutuu myöskin
petoeläinten, varsinkin lintujen saaliiksi.
Vaellukset näyttävät tapahtuvan jotenkin
säännöllisesti 5-6 tai 10-11 v:n kuluttua; vaellusvuosien
välisenä aikana s:t ovat harvinaisia.
Vaelluksien syistä ei vielä ole varmoja tietoja. — Paitsi
tavallista 1. tunturi-s:ia elää Ruotsissa ja
Norjassa pienempi m e t s ä-s. (M. schisticolor), joka
eroaa edellisestä m. m. siinä, että etujalkojen
kynnet ovat takajalkojen kynsiä lyhyemmät
(edellisellä päinvastoin). Harvinainen vieras
maassamme, viime aikoina kuitenkin entistä useammin
huomattu. P. B.

Sopusointu ks. II armoni a.

Sora, irrallisista kivirakeista muodostunut
maalaji. S. eroaa hiekasta, paitsi siinä että sen
rakeet ovat suurempia kuin liiekkajyväset
(läpimitaltaan vähintään n. 2 mm), myös siinä, että
ne ovat jotakin vuorilajia. ei yksityistä
kivennäistä. S:aa saattaa syntyä monella eri tavalla,
jonka mukaan erotetaan : rapautumi s-s.,
mekaanisen rapautumisen särkemä vuorilaji.
Sellaista on rapa.kivi-s. eli moro, jota kaikilla
maamme rapakivialueilla käytetään
maantien-teko-aineena. M o r e e n i-s. on maajään
kuljettama ja muokkaama, kerrokseton ja
lajittuma-ton s., joka Suomessa on kaikista maalajeista
yleisin. V i e r i n k i v i-s., veden muokkaama ja
kuljettama kerroksellinen ja lajittunut s.; tätä on
koskisten virranuomien jok i-s., jäätikköjen
sulavesivirtojen tuoma h a r j u-s. ja aaltojen
muokkaama r i n t a-s. Vielä on mainittava tuulien
hioma a a v i k k o-s. — Kun s. iskostuu kiinteäksi,
syntyy siitä konglomeraattia. P. E.

Soracte (uyk. Monte Soratie), yksinäinen,
jyrkkärinteinen kalkkivuori Keski-Italiassa,
Tiberin laaksossa, 7 km Tiberin oik. rannalta.
37 km pohjoiseen Roomasta, Apenniinien
etuvartioita; 691 m yi. merenp. Kaunis näköala. Lähellä

huippua 748 per. luostarin rauniot, jonkun
matkaa sen alapuolella trinitari-luostari.

Sorakieli, henkilö, jonka puheessa r:n
ääntäminen poikkeaa tavallisesta aiheuttaen erityistä
sorahtelua.

Sorannostopaikka. Yleisen tien tekemiseen ja
voimassapitoon on lupa ottaa tientekoainetta
metsästä ja takamaasta, missä semmoista lähinnä
on ja tienkatselmusta toimittava
kruununpalve-1 ija. sekä kaksi kihlakunnanoikeuden edessä
tien-tekolahkolaisten valitsemaa uskottua miestä
tarkemmin määräävät. Muussa tapauksessa on
tien-tekolaholla velvollisuus ja oikeus
pakkoluovutuksella hankkia s., ellei yksityinen tientekijä ja
maanomistaja sovi soran hankkimisesta (asetus
teiden ja siltain tekemisestä y. m. 15 p:ltä
tammik. 1883). * El. K.

Soranos [söräno’sJ E p h e s o 1 a i n e n, kreik.
lääkäri, muinaisajan huomattavimpia, toimi
lääkärinä alkupuolella 2 :ta vuosis. j. Kr. Roomassa
ja Aleksandriassa. Hänen erikoisalanaan oli
gynekologia. Hänen kirjoituksistaan
mainittakoon tutkimus „Emästä" (julkaistu Idelerin
teoksessa ,,Medici minores" I, 1841) sekä osaksi
säilynyt teos „Naistaudeista" (julk. Dietz 1838,
Ermerius 1869 [lat. käännöksineen], Rose 1882;
saks. Liineburg 1894).

Sorastus, sorapeite teillä ja erittäinkin
rautateillä (ks. t.) johon ratapölkyt haudataan.

Sorata
a’-J (~Nevado de S.), vuori [-Etelä-Ameriikassa, Bolivian Kordillieerien itäisessä
pää-harjanteessa, kaksoisliuiput Ancohuma 6,617 m
ja Illampu 6,560 m yi. merenp.

Sorau [zö-J, kaupunki Itä-Saksassa,
Brandenburgin kaakkoisosassa, Frankfurtin
hallitus-alueessa, ratojen risteyksessä; 18,019 as. (1910).
— N. s. linnapiirissä vanha ja uusi linna
(rakennetut 1207 ja 1716) sekä Peterskirche-kirkko
(1200-luvulta). Varsinaisessa kaupungissa
evankelinen pääkirkko (1300-luvulta), raatihuone y. m.
Bismarckin, Moltken, Wilhelm I:n ja Fredrik IILn
muistopatsaat. Lukio, ylempi
kutomoteollisuus-koulu. Harjoitetaan melkoista pellava- ja
verka-teollisuutta, lisäksi valimoita. konepajoja y. m. —
Ympäristössä ruskohiilikaivoksia. — Sai
kau-punginoikeudet. 1260. Oli ympäristöineen jonkun
aikaa Bibersteinin linnakreivien alaisena S:n
herrakuntana.

Sorauer [zörauar], Paul (s. 1839), saks.
kasvitieteilijä, huomattava kasvitautien tutkija,
toimi 1871-93 Proskaun pomologisen laitoksen ja
maanvil jelysakatemian opettajana, sekä
koelaitoksen johtajana, siirtyi sen jälkeen Berliiniin,
missä tuli keisarillisen biologisen
niaanviljelys-ja metsätieteellisen laitoksen palvelukseen ja
samalla 1902 yksityisdosentiksi yliopistoon. S. on
tutkinut hyvin monenlaisia kasvitauteja ja
kasveja vahingoittavia seikkoja (esim.
teollisuuslaitoksen tuottamia haittoja). Pääteos
,.Hand-buch der Pflanzenkrankheiten" (1874, 3 :s pain.
1905-07, 3 osaa), muita teoksia
,.Pflanzen-schutz" (1892, 4:s pain. 1907), ,,Experimentelle
Studien über die mechanischen Wirkungen d&s
Frostes bei Obst- und Waldbäumen und
Frost-beschädigungen am Getreide"
(„Landwirtschaft-liche JahrbOcher" 1903 ja 1906), y. m.

Sorbetti (aral). serluTt), vedestä, survotuista
rusinoista, sitruunanmehusta, sokerista, ambrasta
y. m. valmistettu jäähdytetty itämainen juoma.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0844.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free