Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sormustinkukka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1631
Sorsakoski—Sortan lahti
1632
(40-50 m yi. merenp.); 6,969 as. (1901). —
Muutamia roomal.-aikaisia rakennustenjätteitä,
tuomiokirkko, keskiaikainen kokoushalli (sedile
domi-nova), S:ssa syntyneen Torquato Tasson
muistopatsas. Arkkipiispanistuin. Seminaari,
intarsia-ammattikoulu. Merikylpylöitä. Sähköraitiotie
Castellammareen, jonne vievältä tieltä 011
suurenmoisen kaunis näköala. S:n kaunis asema ja
miellyttävä ilmasto ovat houkutelleet sinne paljo
huvila-asukkaita ja kesävieraita. Harjoitetaan
kalastusta, intarsiatöiclen valmistusta, appelsiini-,
viini-, oliivi- y. m. hedelmäpuutarhojen hoitoa.
S. (Surrentum) oli vanhalla ajalla kuuluisa
viinistään.
Sorsakoski, Hackman & Co: n omistama
hienotaetehdas Leppävirran pitäjässä toiminimen
omistamalla Haringinlahden tilalla, Sorsavedestä
Osmajärveen vievässä Sorsajoessa olevan
Sorsakosken (put.-kork. 18 m, keskiveden vallitessa
3,600 hevosv.) varrella; lähin rautatieasema
Varkaus. Suonnejoen asemalle laivaliikenne (4
tunnin matka). Tehtaassa (isännöitsijä kapteeni G.
Favre) valmistetaan kaikenlaisia hienotakeita,
veitsiä, haarukoita, sokeripihtejä, puukkoja y.
m. s. sekä kalossikirjaimia. V. 1914
valmistettiin 79.322 tusinaa (1901 32,540 tusinaa),
arvoltaan 600,000 mk. Tuotteista n. 3/4 myödään
Venäjälle. Käyttövoima 350 hevosv. saadaan
kolmen turbiinin kautta koskesta. Työväestö 160
henkeä, asuu tehtaan huoneistoissa. Työväestöä
varten tehtaalla on juhlahuoneisto (jossa
lukusali), sairaala, sairasapukassa. Kansakoulu
(lainakirjasto). — S:n paikalle 1787 saamansa
lupakirjan nojalla eversti Berndt von
Burghau-sen rakensi vesisahan, joka monta kertaa
omistajaa vaihdettuaan vihdoin joutui J. F.
Hackmanille sekä sitten Hackman & Co:lle.
Toiminimi jatkoi sahaliikettä v:een 1897, jolloin saha
paloi ja S :11a aloitettiin hienotaeteollisuus; jo
1891 sinne oli siirretty kannattamattomana
lopetetun Nurmen hienotaetehtaan puolivalmiit
teokset ja koneet. Ilienotaetehdasta laajennettiin
1898 ja 1909. È. E. K.
Sorsalinnut ks. Sorsat.
Sorsalisko (Eadrosaurus, Trachonodon),
liitukauden dinosaurioita lintuliskojen
(Ortho-poda) ryhmästä; saanut nimensä sorsan nokkaa
muistuttavasta lusikkamaisesti levinneestä
kuonostaan, jota reunusti tavaton määrä (n. 2,000)
pieniä, yhtäaikaisesti toimivia hampaita.
V. A. K-io.
Sorsanputki (Sium), sarjakukkaisheimon suku.
Kookkaita, valkokukkaisia, liuskalehtisiä
ruohokasveja. Leveälehtinen s. (S.
latifo-lium) on yleinen
savisilla Laatokan
rannoilla. Sokeri-juurta (S.
sisa-rum), joka on
kotoisin Keski-Aasiasta,
viljellään,
useimmiten 1-vuotisena,
suurehkossa ryhmässä
sijaitsevien. imeläin,
aromaattisten
juuri-niukulain takia
Euroopan lämpimissä
osissa keittiökasviksi,
paikoitellen myös sokeri- ja viinateollisuutta
varten. Meillä hyvin harvoin viljelty. Vaatii
suunnilleen samanlaista maata kuin porkkana.
K. L.
Sorsasalo, saari Kallavedessä n. 7 km
Kuopiosta pohjoiseen, suurin pit. 4 km, lev. n. 11/2 km.
Saaressa on S:n rautatiepysäkki,
Kuopion-Iisalmen rataosalla.
Sorsat (Anatidae), sälönokkaisten lahkoon
(La-mellirostres) kuuluva heimo. S:lle on ominaista
nokan kärkeä paljon kapeampi nokankynsi,
tuskin ollenkaan litistyneet nilkat ja uimaräpylää
vailla olevat takavarpaat. Koirailla on
kaunis-värinen ,,liääpuku". Siipipeili on
metallinkiiltoi-nen. Sukellustaito on huono, ja sukellusta
käyttävät vähissä määrin vain poikaset tai
ahdistettuina täysikasvuisetkin, kuitenkin etupäässä
vain sulkasadon aikana. Ruokansa ne hakevat
matalassa vedessä „puolisukeltamalla", s. o.
kurottautumalla pohjaan, takaruumiin ollessa
veden pinnalla. Ravintona on kasviaineet, madot,
hyönteiset, kalanmäti y. m. s. Hautomisen
alkaessa koiraat vetäytyvät pois, kerääntyen usein
suuriin parviin. Naaras pitää yksin huolen
hau-tomisesta ja poikasten hoidosta. Pesänä on
maakuoppa, usein kaukana vedestä. Myöhemmin,
hautomisen aikana naaras nykii itsestään
untuva-kiehkuran sen ympärille. Munat ovat
täplättö-miä, vaaleita, keltaiseen tai viheriään
vivahtavia ja luvultaan tav. 10-12. Kuoriuduttuaan
poikaset seuraavat emoaan veteen, kyeten heti
uimaan, sukeltamaan ja hakemaan ruokaansa. S:ia,
etupäässä sinisorsaa, metsästetään paljon hyvän
lihansa takia tav. ampumalla, koiran avulla.
Rauhoitusaika alkaa 1 p:nä maalisk. kestäen 1
p :ään elok. — Tämän kaikkialle maapallolle
levinneen heimon linnut ovat etupäässä lämpimän
ja lauhkean vyöhykkeen lintuja. Maassamme
tavataan, kaikki pesivinä, yht. 7 lajia kuuluen
neljään sukuun: 1. Lapasorsa (Spatula
cly-peata), 2. Lörppösorsa (Dafila strepera),
3. Jouhisorsa (Dafila acuta), 4. Haapana
(Mareca [Anas] penelope), 5. Sinisorsa (Anas
bosclias), 6. Heinätavi (Anas querquedula),
7. Tavi (Anas crecca). ks. erikoisartikkeleita.
— Tähän heimoon luetaan myös pitkäjalkaiset
puu-s. (Dendrocygna). Ne ovat tropiikkien
lintuja ja pesivät puissa. E. M-o.
Sorsatunturi, n. 718 m yi. merenp. kohoava
tunturi Kuolajärven pitäjässä, n. 50 km
(linnuntietä) kirkolta pohjoiseen, pitäjänsä korkein
tunturi; vuorilajiltaan migmatiittigneissiä.
L. H-nen.
Sorsavesi, 18 km pitkä, 5 km leveä saarekas
järvi Vuoksen vesistöalueessa, pääosa
Leppävirran, pienempi osa Jäppilän ja Joroisten pitäjäin
alueella, kapean salmen yhdistämällä
luoteispuolella olevaan Ivuvansijärveen; laskee Sorsakosken
kautta Osmajärveen, johtuen lopuksi
Kuvansi-jokea myöten Haukiveden luoteisimpiin vesiin
(Siiteenselkään). L. Il-nen.
Sorsimo ks. Glyceria.
Sortanlahti. 1. K v 1 ä ja vilkasliikkeinen
satama Laatokan rannalla Pyhäjärven (Vi. 1.)
pitäjässä, 19 km kirkolta, n. 30 km Käkisalmesta
kaakkoon, n. 110 km Pähkinälinnasta luoteeseen.
Laivatelakka (valtion omistama). Luotsi- ja
tulli-vartioasema. — Niemellä sataman edustalla
sijaitsee S : n 1 o i s t o m a j a k k a; näyttää vaihtuma-
(S.H.) Sokerijuuri.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
