- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1633-1634

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sortavala ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1633

Sortavala

1634

tonta valkoista ja vaihtumatonta punaista valoa
(edellisen valaisumatka 11,s engl. penink.,
jälkimäisen 9,9 engl. penink.), valon korkeus
vedenpinnasta 9,45 m, perustasta 8,7 m; valkoisen
valon valovoima (Hefner-yksiköissä) 1,500,
punaisen 300. Rak. 1894. Majakan yhteydessä toimii
ilmatieteellinen havaintoasema.

2. S:n ulkotila, Suomen valtion omistama
maatila Pyhäjärven (Vi. 1.) pitäjässä S:n kylässä
(ks. ylemp.), on osa ennen Freedericksz-suvulle
kuuluneista lahjoitusmaista. L. II-nen.

Sortavala (ruots. Sordavala). 1.
Kaupunki Karjalassa, Viipurin läänissä 61° 42’

polij. lev. ja 30° 40’ it. pit.
Greenw. As.
kirkonkirjojen mukaan 31 p. jouluk.
1915 3,467, joista 1,619
miespuolista ja 1,848
naispuolista; henkikirjojen
mukaan 1915 3,068 henkeä.
S. sijaitsee kapean
Laa-tokanlahden Läppäjärven
pohjoisrannalla.
Läppäjär-vestä pistävä Vakkolaliti,
johon laskee pieni
Vakko-joki Airanteenjärvestä,
jakaa kaupungin kahteen
osaan. S:n ulkopuolella on
laaja, kaunis saaristo, jossa on paljon
kaupunkilaisten huviloita. (S:n lähellä olevista,
luonnonkauneudestaan tunnetuista paikoista ks. S:n
maalaiskunta.) Asemakaavaltaan S. jakaantuu
vanhankaupungin puoleen, jonka vanhin osa on
vielä järjestelynalainen, ja uuteen 1. Kymölän
puoleen; puinen jalkasilta yhdistää nämä osat
toisiinsa. Asemakaavan piiriin 1916 v:n alussa
kuului 172 ha. Kadut suorat, kiveämättömät;

SORTAVALAN

kaupungin

ASEMA KARTTA

1’akennukset enimmäkseen yksikerroksisia,
puisia. Sähkövalaistus, likaviemärijohdot, vesijohto,
Pääkadut: Karjalankatu, Raatihuoneenkatu,
Turunkatu, Seminaarinkatu. Yleisiä puistoja on
vain kaksi vanhankaupungin puolella
(Kau-pungintalonpuisto ja Kirkkopuisto) ja yksi
Kymölän puolella. Kaupungin laidassa on
Vakko-salmen puisto, jossa kansanjuhlia vietetään, ja
sen vieressä Kuhavuori, jonka näkötornista on
viehättävä näköala yli kaupungin ja Laatokan
lahtien. Uuteen kaupunginosaan rajoittuu
Kymölän seminaarin alue. — Huomattavia
rakennuksia: puinen kaupungintalo (F. A. Sjöströmin
piirustusten mukaan), lyseo, tyttökoulu, seurahuone,
Yhdyspankki, Suomen pankki, valtion sairastalo,
diakonissalaitos, Siitoisen ja Leanderin kivitalot,
,,Risti- ja Raamattu"-talo, luterilainen ja
kreik.-katolinen kirkko.

S :n pääelinkeino on kauppa, joka viime vv.
on vilkastunut. Tärkein tuontitavara on vilja,
vientitavaroista ovat mainittavimmat
sahatuotteet, paperi, paperimassa, polttopuut ja kivet.
V. 1914 tuotiin ruisjauhoja 5,784,505 kg (Suomen
huomattavimpia rukiintuontisatamia), rukiita
724,803 kg, vehnäjauhoja 311,925 kg,
vehnänleseitä 401,295 kg, polttoöljyä 667,714 kg, viiniä,
teollisuudentuotteita y. m.; vietiin kääre- y. m. s.
paperia 3,818,678 kg, puuvanuketta 1,908,595 kg,
puupahvia 15,717 kg, lankkuja ja lautoja
7,173 m3, propsia ja paperipuita 12,334 m3,
polttopuita 31,686 m3, graniittia 64 ton. Tullitulot
olivat 1915 Smk. 191,873: 06, satama- ja
liikennetulot Smk. 43,474:47. Sataiya, jonka keskisyvyys
cn 3,5 m, on ahtaanpuoleinen; sataman
laajennus-puuhat ovat vireillä. V. 1913 selvitettiin satamassa
liikenteessä Venäjän satamain kanssa 50,397
rek.-ton. netto (josta Pietarin liikenteen osalle tuli

____ 43,365 rek.-ton.). S:n oma

kauppalaivasto 1913 käsitti 31
alusta, yhteensä 3,087 rek.-ton.
netto (joista 23 purjealusta,
2,553 rek.-ton.). — S :11a on
säännöllinen laivaliikenne
Rauta-lahteen, Läskelään, Janaslaliteen
(Impilahti), Koirinojaan,
Salmiin, Valamoon, Käkisalmeen,
Pähkinälinnaan (Lyyssinään),
Pietariin ja osittain
Sermak-seen.

S:n rautatieasema (II1.)
sijaitsee Kymölän puolella,
kaupungin lounaislaidassa; etäisyys
Viipurista 178 km, Helsingistä
491 km; 1913 saapui S:n
asemalle 75,488 matkustajaa ja
lähti 69,018 matkustajaa ; sam. v.
saapui tavaraa 44.911 ton.
(huomattavimmat määrät:
puutavaraa 16,382 ton., jauhoja ja
ryynejä 8,306 ton.,
metalliteollisuuden tuotteita 2,400 ton.,
paperiteollisuuden tuotteita 2,772 ton.,
kiviä, kalkkia ja sementtiä
1,636 ton., suoloja 1,220 ton. ja
tiiliä 1,198 ton.) ja lähetettiin
tavaraa 29,452 ton.
(huomattavimmat määrät: puutavaraa
10,948 ton., paperiteollisuuden
tuotteita 7,398 ton., jauhoja

52. VIII. Painettu 2V716.

(S.H.)

(S.H.) Sortavalan vaakuna.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0849.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free