- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1637-1638

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sortavala ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1638

Sortavala

1634

11,092:17, vaivaishoito Smk. 9,744:27.
Kaupungin omistamia laitoksia: vesijohto (valmistui
syksyllä 1914, vesi tulee omalla painollaan
Helmi-järvestä, joka on 5 Vz km:n päässä kaupungista).

— Kaupungilla oli 1 p. tammik. 1916 erityisiä
tarkoituksia varten muodostettuja rahastoja
kaikkiaan Smk. 130,803: 14 (kaupungin
kaunistus-rahasto Smk. 38,404:79, teatteritalon
rakennusrahasto Smk. 31,723: 79, kauppahallien
rakennusrahasto Smk. 18,453: 11 y. m.) sekä lahjoitettuja
rahastoja Smk. 406,541:54 (köyhäinkodin
pohjarahasto Smk. 207,392: 49, koulukassa Smk.
52,396: 46, Hallonbladin rahasto Smk. 49,993: 40,
Vakkosalmen rahasto Smk. 34,059: 96,
Hovineu-vos Hoffmanin rahasto 11.803: 90,
Rouvasväen-yhdistyksen rahasto 11,000:— y. m.).

S:n vaakuna: sinisellä pohjalla kaksi
ristikkäin olevaa kultaista kalvanvartta, joissa
pienet punaiset liput hopeisine kiinnekohtineen.
Kirkollisesti S:n luterilaiset kuuluvat S :n
maaseurakuntaan. V. 1916 senaatti hyväksyi
kaupunkikunnan erottamisen itsenäiseksi
seurakunnaksi. S:n kreik. seurakuntaan kuuluvat
kreik.-katolista uskontoa tunnustavat S:n kaupungista,
S:n, Jaakkiman, Uukuniemen ja (osittain)
Ruskealan pitäjistä, n. 2,200 henkeä.

Historia. S:n ympäristö on vanha
asutus-seutu. Vatjalaisen viidenneksen verokirjan
mukaan 1500 oli Läppäjärven tienoo huomattava
kauppakeskus, sillä sen lähistöllä olevissa kylissä
asui 39 kauppiasta. Mahdollisesti sijaitsi vanha
kauppapaikka Riekkalan saarella vastapäätä
Kellomaniemen kylää mannermaalla, johon
kaupunki perustettiin Stolbovan rauhan jälkeen.
V. 1629 S :11a mainitaan olleen oikeus käydä
kauppaa Ruotsin kanssa. S:n perustamisvuotena
pidetään v:ta 1632; tämän rinnalla on Kristiina
kuningattaren kirjettä 16 p. jouluk. 1646, missä
hän esiintuo suosionsa S:n asukkaille, katsottu
kaupungin perustuskirjan veroiseksi. V. 1651
läänitettiin S:n kaupunki ja pitäjä kreivi Banérille.

— S:n kauppapiiri oli sangen laaja; siihen
kuului riistarikas Pohjois-Karjala ja lännessä päin
kävivät S :n porvarit kauppamatkoilla Savossa,
jopa Hämeessä saakka. Näillä matkoilla he
ostivat turkiksia, talia, kalaa ja tervaa, jotka
vietiin Nevanlinnaan, joskus Narvaan ja
Tukholmaan. Tärkeimmät tuontitavarat olivat suola,
tupakka ja kankaat. Suuren pohjan sodan alussa
kohtasi S:aa hävitys; 1703 menettivät monet S:n



(S.H.) Näktiala kirkontornista Laatokalle päin.

kauppiaat kauppalaivansa Pähkinälinnan luona,
jota venäläiset silloin piirittivät, ja 28 p. tammik.
1705 venäläiset hyökkäsivät S:aan ja polttivat
sen. Osa asukkaista kaatui, osa joutui vangiksi
ja loput pakenivat syrjäisiin kyliin, josta vuoden
kuluttua palasivat hiiltyneitä koti paikkojaan
uudelleen rakentamaan. Se kauppa-asema, johon
S. oli kohonnut 1600-luvun lopulla, oli mennyttä,
ja kun Uudenkaupungin rauhassa 1721 S.
luovutettiin Venäjälle, vajosi se vuosisadan ajaksi
pieneksi kauppakyläksi. Viipurin läänin
yhdistämisen jälkeen muun Suomen yhteyteen 1811
S:n kauppa alkoi vilkastua-, kaupunki oli tosin
vielä sangen pieni sekä pinta-alaltaan että
asukasluvultaan (172 henkeä 1815). Tämän ajan
kauppiaat, Böhmit, Moldakoffit, Klimpujeffit ja
Sii-toiset, kävivät markkinoilla ympäri Suonien
ostaen nahkoja, lintuja, voita sekä myyden ne
sitten Pietariin, josta toivat jauhoja, suolaa ja
rihkamaa. 1820-luvun lopulla ryhdyttiin
kaupungin alueen laajennuspuuhiin ja uusi
asemakaava saatiin vahvistetuksi 6 p. helmik. 1838.
Myöhemmin ostettiin maatiloja Vakkolahden
toiselta puolen, johon sitten 1880-luvulla n. s.
Kymö-län kaupungin puoli alkoi kohota kohta sen
jälkeen, kuin opettajaseminaari oli perustettu
Hal-lonblad-puolisoiden lahjoittamalle Kymölän
maatilalle (n. s. Siitoisen koulu oli ollut samassa
paikassa v:sta 1864). Seminaarin perustamisen
jälkeen S:ssa alkoi ripeän edistymisen aika,
jonka vaikutukset ulottuivat kauas
Raja-Karjalaan, ja kun Viipurin-S:n rautatie valmistui
marrask. 1893, avautui monia
edistysmahdolli-suuksia tälle pienelle kaupungille. — Jo Ruotsin
vallan aikana oli S:ssa maistraatti ja
raastuvanoikeus, v:sta 1819 toimi kaupungissa
järjestys-oikeus ja v:sta 1876 alkaen on taas ollut
maistraatti ja raastuvanoikeus. V:n 1886 alusta
on kaupungin asioita hoitanut valtuusto. —
Asukasmäärä on kasvanut tasaisesti; oltuaan
1840 460 henkeä ja 1860 589 henkeä se nousi
1880 890 henkeen, 1900 2,041 henkeen ja 1910
3,085 henkeen. [Gyldén, ,,Histor. och Statist.
anteckningar om städerna i Finland" (1845),
H. A. H(ällström), „Kuvauksia aikaisemmilta
ajoilta S:ssa" (1891), „Sortavala ympäristöineen.
Valamo. Matkailuopas" (1915), S:n kaupungin
kunnalliskertomukset vv. 1912-1914.] U. K.

2. S:n maalaiskunta, Viipurin 1.,
Sortavalan kihlak., Sortavalan nimismiesp. Pinta-ala
806,6 km2, josta viljeltyä maata (1910) 15,133 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 4,670 ha,
viljaakas-vava kaskimaa 28 ha, puutarha-ala 15,2 ha).
Manttaalimäärä 77,u, talonsavuja 1,727,
torpan-savuja 101 ja muita savuja 1,915 (1907). 20.550>
luterilaista asukasta (1915), n. 1,400
kreik.-katolista; yht. n. 21,950 as.; 3,191 ruokakuntaa,
joista maanviljelys pääelinkeinona 2,297 :llä.
(1901); kalastus S:n saaristossa muodostaa
tärkeän ja tuottavan elinkeinonhaaran. 1.484
hevosta, 4,699 nautaa (1913). — Kansakouluja:
24 suomalaista ja 3 venäläistä. Niemelän
karjanhoito- ja mei jerikoulu (2-vuotinen oppijakso);
Sortavalan emäntäkoulu. — Liikolan kylässä
lähellä S:n kaupunkia sijaitsee ,,Suomen kirkon,
sisälähetysseuran" omistama Liikolan
dia-k o n i 1 a i t o s lukkari- ja urkuriosastoineen ynnä
hoitola raajarikkoisille, mielisairaille y. m. —
Teollisuuslaitoksia: Läskelän puuhiomo ja paperi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0851.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free