- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1643-1644

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sorvali ... - Sosiaalidemokratia

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1643

Sorvinkivi—Sosiaalidemokratia

1644

kannut j. n. e. Valmis kappale katkaistaan
sitten poikittain liikkuvalla katkoteriillä N.
Autoni a a t t i-s. on täysin itsetoimiva revolveri-s.,
joka ei muuta huolta tarvitse kuin uuden
tanko-maisen aineskappaleen onttoon karaan
työntämisen ; kone itse syöttää tangon tulevan esineen
pituisen matkan eteenpäin, sorvaa, leikkaa kierteet
y. m. ja lopuksi katkaisee valmiin esineen pois
j. n. e. Laaka- 1. taso-s:iin (kuva 3)
kiinnitetään lyhyt suuriläpimittainen työkappale
suureen laakaan Q. Supportti on sovitettu patsaan
varaan. K a k s o i s-s :ssa on kaksi taso-s:ia
yhdistetty laa’at vastakkain, karojen päissä lisäksi
kärjet; käytetään rautatievaununpyörien
sorvaamiseen. K a r u s e 1 1 i-s. on vaakasuoralaakainen
laaka-s. (kuva 4), jonka laa’alle työkappaleen
mukavasti voi kiinnittää ja jolla on helppo sorvata
suuriläpimittaisia kappaleita. On muuten
tavallisen höyläkoneen näköinen tav. kaksine
support-teineen, supporttiprismoineen ja tämän
nostolait-teineen. — Puu-s:t ovat yksinkertaisempia, tav.
poljettavia, karan päässä kolmikärki tai
ruuvi-kärki työkappaleen kiinnittämiseksi,
käsinpidet-tävän terän alustana käännettävä teräntuki. K
o-p i o- 1. jäljennös-s :11a sorvataan lestejä,
pys-synperiä y. m. esineitä tarkkaan mallin mukaan.
Niissä kuitenkin käytetään teränä nopeasti
pyörivää jyrsinterää, joka loittonee ja lähenee
pyörivää tvökappaletta niinikään pyörivän mallin
painamana, jyrsien esineen määrätynmuotoiseksi.

P-o P-o.

Sorvinkivi, hiidenkirnujen pohjassa olevat
pyöristyneet kivimukulat, joita pyörittämällä
koski on sorvannut kirnut, vrt. H i i d e n k i
r-n u t. P. E.

Sorvinterä, puutyössä tavallisesti
käsinpidel-tävä litteä tasa- tai viistoteräinen taikka kouru,
vieläpä lusikkamainenkin, metallityössä
koneeseen kiinnitettävä, aina työn laadun mukaan
muodostettu terätyökalu. P-o P-o.

Sorvirauta, puun sorvaukseen käytettävä
sorvinterä.

Sorvituoli 1. -p e n k k i, puusorvin yleinen
nimitys (ks. Sorvi).

Sorø [sorö]. 1. Amti Tanskassa, Sjællandin
lounaisosassa: 1.480 km3, 102,310 as. (1911). —
Viljava, metsää n. 10% pinta-alasta (vrt.
Sjælland). — 2. Edellämain. amtin
pääkaupunki, sisämaassa, järvien välisellä
kannaksella, ratojen haarauksessa; 2.412 as. (1911).
Ent. luostarinkirkko (1100-luvulta); tekn. koulu.
—- Syntynyt S:n luostarin (per. 1100-luvulla;
hallitsijain ja mahtimiesten suosima;
rakennukset revittiin 1734) ympärille, sai
kaupungin-oikeudet 1638. — S:ssä on kuuluisa S:n
akatemia (nyk. virallisesti S. skole og
op-dragelsesanstalt). Se toimi 1623-65
aatelisnuori-son oppilaitoksena S:n luostariin (lakkautettu
luostarina 1580) 1586 per. oppikoulun
yhteydessä. Oli ajoittain lakkautettuna, sai 1747 ja
1748 Ilolbergiltä lahjaksi hänen omistamansa
maatilat. Rakennus paloi 1813, rak. uudestaan
1822; laitos sai 1849 nyk. järjestyksensä.
Akatemian maatilojen tuottamista suurista
vuosituloista (n. 500,000 kr.) annetaan avustusta
muillekin oppilaitoksille.

Sosiaalidemokraattinen puolue ks. S
o-siaalidemokratia.

Sosiaalidemokratia (ks. Sosiaalinen ja

Demokratia) on käytäntöön sovellutettua
sosialismia. Sosiaalidemokraattinen puolue pyrkii
ottamaan haltuunsa valtiovallan uudistaaksensa
nykyisen yhteiskuntajärjestyksen sosialistisella
pohjalla. Ensimäisenä edellytyksenä
sosiaalidemokraattisen liikkeen syntymiselle on, että kaikki
yhteiskunnan jäsenet on tunnustettu
yhdenvertaisiksi ,,lain edessä" ja että varattomissa
kansanluokissa on herännyt tietoisuus siitä vastakohdasta,
joka on olemassa abstraktisen oikeudellisen
yhdenvertaisuuden ja taloudellisella alalla vallitsevan
tosiasiallisen erilaisuuden välillä. Mutta jotta
tästä tietoisuudesta päästäisiin taloudellisenkin
yhdenvertaisuuden kannalle pyrkivään
järjestettyyn joukkotoimintaan, on tärkeätä, että
elinkeinovapauden ja vapaan muutto-oikeuden lisäksi
tek-nillis-taloudellinen kehitys on ehtinyt
suurliikkeen, s. o. suurteollisuuden asteelle ja että
joukoille on myönnetty valtiollisia oikeuksia,
yhdistymis-, kokoontumis- ja vaalioikeus. Suurliike
kokoaa työläiset yhteen, samalla kuin se
taloudellisesti sortaa niitä ja ylivoimaisella
kilpailullaan myötäänsä kartuttaa heidän joukkoansa
pikkuliikkeiden kustannuksella; valtiollinen
vapaus taas yksin tekee heille mahdolliseksi pyrkiä
päämääräänsä laillisin keinoin. S. samaten kuin
uudenaikainen sosialismikin syntyi
Ranskassa. Ensimäisenä sosiaalidemokraattisena
liikkeenä voi pitää B a b e u f i n (ks. t.) ja hänen
kannattajiensa, n. s. »yhdenvertaisten", 1796
muodostamaa salaliittoa, jonka tarkoituksena oli
direktorihallituksen kukistaminen ja
kommunistisen yhteiskunnan perustaminen. Tämä yritys
tukahutettiin alkuunsa, ja vasta heinäkuun
vallankumouksen jälkeisenä aikana v:sta 1834
eteenpäin, esiintyy Ranskassa jälleen kommunistisia
ihanteita tavoitteleva valtiollinen työväenliike,
joka liittyi läheisesti Babeufin oppeihin. Tämän
n. s. babouvismin johtajat Barbès ja
Blan-qui (ks. n.) perustivat salaseuroja ja
kiihottivat väkivaltaiseen vallankumoukseen, yrittivätpä
1839 panna toimeen kapinan, joka ei kuitenkaan
onnistunut; he itse joutuivat vankeuteen. Näiden
miesten rinnalla esiintyi joukko muita
sosialisteja, jotka pyrkivät samaan päämäärään, mutta
rauhallisilla keinoilla. Vv. 1830-48 esitettiin
Ranskassa lukuisa joukko sosialistisia
järjestelmiä ja suunnitelmia, jotka levisivät työväestön
keskuuteen. Mutta helmikuun vallankumous ei
edistiinyt, niinkuin oli toivottu, sosialismin asiaa,
vaikka väliaikaisessa hallituksessa istui jäseninä
kaksi sosialistia, Louis Blanc ja Albert, vaikka
tämä hallitus tunnusti työnsaannin oikeuden ja
vaikka erityinen L. Blanc’in johtama komitea
suunnitteli ,,työn organisatsionia".
Kansalliskokouksen enemmistö oli sosialismille
vihamielinen ja halusi lopettaa kaiken, mikä muistutti
siitä. Vankeudesta vapautetut Barbès ja Blanqui
toukok. 1848 yrittivät turhaan valtiokeikausta:
heidät suljettiin uudelleen vankilaan. Turhaan
Pariisin proletariaatti, sen johdosta että
kansallis-työhuoneita (ks. t.) ryhdyttiin lopettamaan,
kesäk. sam. v. tarttui aseisiin: tämä kapina
kukistettiin verisesti ja sosialistinen liike oli
pitkiksi ajoiksi lamassa. Vasta 1860-luvulla
esiintyi Ranskassa jälleen itsenäinen työväenliike. Sen
nousua edisti tuntuvasti 1864 perustettu
Inter-natsionale (ks. t.), mutta kommuunikapinan
johdosta se uudelleen tukahutettiin 1870-luvun alussa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0854.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free