- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1647-1648

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sosiaalidemokratia

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1643

Sorvinkivi—Sosiaalidemokratia

1647

lueet kannattavat tällaisia uudistuksia ja että
Englannin teollisuustyöväki toivoi
ammattiyhdistysliikkeellä pääsevänsä kaikkien
toivomus-tensa perille. Mutta viime aikoina ovat
luokka-vastakohdat kärjistyneet, työnantajat ja osa
muutakin yleisöä on tullut entistä vihamielisemmäksi
ammattiyhdistyksiä kohtaan, ja samalla ovat
sosialistiset aatteet alkaneet saada jalansijaa
Englannin työväestössä. V. 1900 laskettiin
itsenäisen työväenpuolueen perustus muodostamalla
„La-bour representatiou committee", joka sittemmin
otti nimen työväenpuolue, ,,Labour party". Tämä
puolue ei kuitenkaan vielä ole puhtaasti
sosiaalidemokraattinen. ks. lähemmin Labour p a r t y.

Itävallassa sosiaalidemokraattinen liike
sai alkunsa 1860-luvun lopulla, mutta pysyi
hallituksen vainoamana mitättömyyden tilassa aina
1880-luvun loppupuolille asti. Jouluk. 1888
perustettiin V. Adlerin johdolla Hainfeldissa
„Itä-vallan sosiaalidemokraattinen työväenpuolue",
jonka ohjelma — tarkistettu 1901 — on
marxilainen ja pääkohdissaan Saksan s :n ohjelman
mukainen. Liike alkoi saks. työväestön keskuudessa ja
levisi vasta 19:nnen vuosis. viime vuosista lähtien
muihin Itävallan kansallisuuksiin. Tämän
johdosta muodostavat v:sta 1899 lähtien ,,Itävallan
s:n kokonaisjärjestön" saks., tsek., puol.,
ruteni-lainen, it. ja eteläslaav. osajärjestö. Kansalliset
vastakohdat ovat kuitenkin vaikuttaneet
hajoit-tavasti Itävallan s:aankin, niin että v:sta 1905
ei ole pidetty yhteisiä puoluepäiviä. Näistä
sisäl-lisistä ristiriidoista huolimatta on Itävallan s.
voimakkaasti nousemassa varsinkin sen jälkeen
kuin 1907 saatettiin voimaan yleinen ja
yhtäläinen äänioikeus; v. 1911 valittiin
edustaja-kamariin 82 sosiaalidemokraattia.

Unkarissa s:n merkitys on paljoa pienempi
kuin Itävallassa. Tämä johtuu osittain siitä, että
maan taloudellinen kehitys on jäänyt takapajulle,
osittain siitä että Unkarin työväellä ei ole
valtiollisia oikeuksia ja että hallitus koettaa
väkivaltaisesti tukahuttaa sosialistista liikettä. V. 1903
Unkarin sosiaalidemokraattinen puolue omaksui
itäv. s:aa jäljittelevän ohjelman. V:sta 1891
alkaen on Unkarissa huomattavissa
agraarisosia-listinen liike maata omistamattoman
maalais-köyhälistön keskuudessa.

Sveitsissä alkoi sosialistinen agitatsioni
jo 1830-luvun lopulla. Mutta vasta 1889
perustettiin ,,Sveitsin sosiaalidemokraattinen puolue".
Se saavutti jonkinlaista merkitystä vasta sitten
kuin maan mahtavin työväenjärjestö, 1838
perustettu „Grütliverein", 1901 oli yhtynyt siihen. V.
1904 hyväksytty ohjelma on marxilainen,
pikku-viljelyksen etuja silmällä pitävää
agraariohjel-maa lukuunottamatta.

Italiassa perustettiin itsenäinen
työväenpuolue vasta 1892; v. 1894 se otti nimekseen
„Ita-lian työväen sosialistinen puolue". Italiankin
sosialistien keskuudessa on tätä nykyä kaksi
ryhmää: reformistit (johtajana F. Turati) ja
vallankumoukselliset; viimemainituissa taas on
erotettava integralistit (aikaisemmin johtajana E.
Ferri) ja sindicalistit (johtajia A. L a b r i o 1 a
ja E. Leone, ks. S y n tl i k a 1 i s m i).
Italiassa on puolueeseen liittynyt enemmän
maalais-väestöä kuin muissa Keski- ja Etelä-Euroopan
maissa. Edustajakamarissa (1915) 506 jäsenestä
81 sosialistia.

Espanjassa ja Portugalissa on
työväenliike ollut samaten kuin aikaisemmin
Italiassa pikemmin anarkistinen kuin sosialistinen.
V. 1882 muodostui Espanjassa ent. salaisen
liiton sijaan julkisuudessa toimiva sosialistinen
työväenpuolue, jonka merkitys on edelleen vähäinen.

Belgiassa tuntui jo aikaisin ransk.
sosialismin vaikutus, mutta sosialistinen joukkoliike
pääsi alulle vasta 1860-luvulla Internatsionalen
vaikutuksesta ja 1885 perustettiin Belgian
,.työväenpuolue", jonka johtajista mainittakoon d e
Paepe, Volders, Anseele,
Vander-v e 1 d e. Sen keskuudessa on suosittu varsinkin
osuustoimintaa ja muuta keskinäistä
avustustoimintaa. Edustajakamarissa 186 jäsenestä 39
sosialistia. senaatissa 120 jäsenestä 15 sosialistia.

Myöskin Alankomaissa alkoi
sosialistinen liike Internatsionalen vaikutuksen alaisena
1860-luvulla ja sai uutta vauhtia v:sta 1878
lähtien D o m e 1 a N i e u w e n h u i s i n johtamana.
V. 18S0 perustettiin »sosiaalidemokraattinen
liitto". Mutta kun sen enemmistö anarkismiin
kallistuvan Domela Nieuwenhuisin johdolla
vastusti valtiollista taistelua ja vaalioikeuden
laajentamiseen tähtäävää toimintaa, muodosti
vähemmistö van Kolin ja Troelstran
johdolla 1894 marxilaisuuden pohjalla toimivan
»Alankomaiden sosiaalidemokraattisen
työväenpuolueen". Se on saavuttanut enenevää
kannatusta varsinkin sitten kuin vaalioikeutta oli
laajennettu 1897 ja puolue sam. v. oli omaksunut
vuokraajain etua silmällä pitävän
agraariolijel-man. Eduskunnassa sosialisteilla on ensimäisessä
kamarissa 2, toisessa kamarissa 100 jäsenestä 15
edustajaa.

Skandinaavian maista oli Tanska
ensimäinen, missä syntyi sosiaalidemokraattinen liike.
Se sai alkunsa 1871 L. Pion y. m. johdolla ja
liittyi läheisesti Internatsionaleen, mutta joutui
pian hallituksen vainon johdosta lamaan. Vasta
v:sta 1883 lähtien Tanskan s. alkoi voimakkaasti
edistyä, Landstingin 64 jäsenestä on 24
sosialistia, folketingin 116 jäsenestä 32.

Norjassa alkoi sosiaalidemokraattinen
agitatsioni 1870-luvun lopulla. V. 1885 perustettiin
Chr. H. Knudsenin aloitteesta
sosiaalidemokraattinen yhdistys ja 1887 »Norjan
työväenpuolue". V. 1915 valittujen suurkäräjäin i27
jäsenestä on 24 sosialistia.

Ruotsissa pääsi sosiaalidemokraattinen
liike varsinaiseen vauhtiin vasta 1880-luvulla
samaan aikaan kuin maan teollisuus alkoi ripeästi
kehittyä. Ruotsin työväenpuolue perustettiin 1889 ;
sen johtajista on huomattavin Hj. Branting.
Ensimäisessä kamarissa on 150 jäsenestä 14
sosialistia, toisessa kamarissa 230 jäsenestä 87
sosialistia,

Venäjällä oli vallankumouksellista liikettä
pitkin 19:ttä vuosis.. mutta länsimaalaisen
tapainen sosialistinen liike alkoi siellä vasta
1890-luvulla. Tätä nykyä on Venäjällä olemassa
seuraavat sosialistiset järjestöt:
»Vallankumouksellisten sosialistien (sosiaalivallankumouksellisten)
puolue", johon liittyy »agraarisosialistien
venäläinen liiga"; »Liettuan, Puolan ja Venäjän
juutalaisten työväen liitto" (»Bund") ; »Venäjän
sosiaalidemokraattinen työväenpuolue";
»Venäjän-Puolan ja Liettuan sosiaalidemokraattinen
puolue". Sosiaalivallankumoukselliset tahtovat ku-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0856.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free