- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1651-1652

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sosiaalidemokratia - Sosiaalinen ... - Sosialismi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1651

Sosiaalinen

—Sosialismi

1652

kisto, julkaista työväen etuja koskevista suurista
päivänkysymyksistä manifesteja ja erityisesti
myöskin toimia militarismia vastaan
suuntautuvan protestiliikkeen aikaansaamiseksi kaikissa
maissa. Samana vuonna, 1900, päätettiin
valtiollisen toiminnan yhtenäisyyden takaamiseksi
perustaa »parlamenttien välinen komissioni"
(corn-mission socialiste interparlamentaire), jonka
asemapaikaksi 1904 määrättiin Hollanti ja johon
jokaisesta maasta eduskunnan sosialistinen ryhmä
lähettää kaksi valtuutettua; näiden keskuudesta
valitaan kansainvälinen sihteeri. [Herkner,
»Työväen kysymys"; Weill, »Histoire du
mouve-ment social en France 1852-1902", sama,
»Histoire des parties socialistes en France"; Mehring,
»Geschichte der deutschen Sozialdemokratie";
Brunhuber, »Die heutige Sozialdemokratie"; Ja
ray, »La question sociale et le socialisme en
Hongrie"; Destrée et Vandervelde, »Le
socialisme en Belgique"; Angiolini, »Cinquant’ anni
di socialismo in Italia" ; Brougham Villiers, »The
socialist movment in England"; Kulczycki,
»Geschichte der russischen Revolution"; Morris
Hill-quilt, »History of socialism in the United States" ;
Sombart, »Warum gibt es in den Vereinigten
Staaten keinen Sozialismus?" Tietoja
sosialistisen työväenliikkeen historiasta antavat myöskin
C. Grünbergin julkaisema aikakauskirja
»Ar-chiv für die Geschichte des Sozialismus und der
Arbeiterbewegung" ja sosialistiset [-aikakauskirjat.]-] {+aikakauskir-
jat.]+} J. F.

Sosiaalinen (lat. sociä’lis < söcius = toveri),
yhteiskunnallinen.

Sosiaalinen kysymys ks.
Yhteiskunnallinen kysymys.

Sosiaalinen museo ks.
Yhteiskunnallinen toimisto.

Sosiaalinen toimisto ks.
Yhteiskunnallinen toimisto.

Sosiaalipolitiikka ks.
Yhteiskuntapolitiikka.

Sosiaalivakuutus ks.
Työväenvakuu-t u s.

Sosialismi (< lat. sociülis =
yhteistoimelli-nen, < socius = toveri), aatesuunta, joka pyrkii
asettamaan nykyisen, periaatteellisesti
yksityisomaisuuteen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen
sijalle uuden, pääasiassa yhteisomaisuuden
pohjalle rakentuvan yhteiskuntajärjestyksen ;
myöskin itse tämä uusi järjestys. Ainoastaan
tällaisen yhteiskuntajärjestyksen vallitessa voidaan
sosialistien käsityksen mukaan toteuttaa se
todellinen vapaus ja yhdenvertaisuus, mikä ons:n
korkein ihanteellinen päämäärä, toisin sanoen
saavuttaa sellainen asiaintila, että, samalla
kuin kaikki yhteiskunnan jäsenet ovat yhtä
velvoitettuja ottamaan osaa yhteiskunnalliseen
työhön. he myöskin ovat yhtä oikeutettuja
ottamaan osaa tämän työn tulosten nautintoon,
joten toinen yhteiskunnan osa ei voi, niinkuin
kapitalistisessa yhteiskunnassa on laita, riistää,
käyttää hyödykseen toista. — Sana s. esiintyy
nykyisessä merkityksessään ensi kerran ransk.
kirjallisuudessa 1830-luvun alkupuolella; sanaa
..sosialisti" olivat jo sitä ennen käyttäneet
0\ve-nin kannattajat Englannissa. — Yleisessä
kielenkäytössä esiintyvät s. ja kommunismi
samaa merkitsevinä käsitteinä. Jos ne erotetaan
toisistaan, määritellään ne tavallisesti siten että

sanotaan: s. 1. kollektivismi (ks. t.)
edellyttää ainoastaan tuotantovälineiden
yhteisomistusta, mutta kommunismi sen lisäksi vielä
kulu-tusesineiden yhteisomistusta. Nämä määritykset
eivät kuitenkaan ole tyydyttäviä siitäkään
syystä, että tuotantovälineen ja kulutusesineen
käsitteitä ei voida jyrkästi erottaa toisistaan.
Selvemmäksi käy s:n ja kommunismin välinen
erotus, jos ven. taloustieteilijän M.
Tugan-Bara-novskijn mukaan sanomme: kommunismin
vallitessa yhteiskunnan tuotannon tulokset, tuotteet,
jaetaan semmoisinaan (luonnossa) yhteiskunnan
jäsenille, joko niin, että kaikille annetaan sama
määrä kutakin tuotetta (ottamalla kuitenkin
huomioon ikä, sukupuoli, terveys j. n. e.), tai
niin, ettei mitään varsinaista jakoa tapahdu,
vaan että jokainen saa vapaasti ottaa varastosta
mitä hän kulloinkin tarvitsee. Sosialistisessa
(kollektivistisessa) yhteiskunnassa tuotteita ei
jaeta suorastaan luonnossa, vaan jokainen
pääsee osalliseksi yhteiskunnan työn tuloksista
siten, että yhteiskunta myöntää jokaiselle rahassa,
jos kohta vain aatteellisessa rahassa, määrätyt
tulot, joiden rajoissa jokainen saa vaatia itselleen
ne tuotteet, jotka itsekukin katsoo tarvitsevansa.
Nämä persoonalliset tulot voidaan määrätä joko
yhtä suuriksi kaikille tai eri suuriksi;
jälkimäisessä tapauksessa niiden suuruus riippuu
siitä, missä määrin ja millä tavalla kukin on
ottanut osaa tuotantoon. Mutta siinäkin
tapauksessa, että kaikkien persoonalliset tulot ovat
yhtä suuret, tämä ei suinkaan merkitse sitä,
että kaikki saavat juuri yhtä paljon kaikkia
tuotteita, sillä jokaisella on valta tulojensa
rajoissa itse määrätä, mitä tuotteita ja kuinka
paljon kutakin tuotetta hän haluaa saada.
Sosialistisessa yhteiskunnassa vallitsee siis rahatalous,
kommunistisessa luontoistalous. — Niinkuin
kommunismin, samaten on anarkisminkin (ks.
t.) lopullinen aatteellinen päämäärä oikeastaan
sama kuin s:n. Erotus on siinä, että s:n
mukaan yhteiskunnalla täytyy yhteisen edun
tähden, ennen kaikkea työjärjestelmänsä
suojelemiseksi ja toteuttamiseksi, olla oikeus ja valta
pakottaa jäsenensä noudattamaan määräyksiänsä.

Ottamatta lukuun’ sitä kommunismia, joka
varsinkin maaomaisuuteen nähden on vallinnut
eräissä alkuperäisissä yhteiskunnissa, on
eräänlaisia sosialistis-kommunistisia aatteita
esiintynyt jo vanhalta ajalta lähtien. Aiheettomasti on
kuitenkin kreikkalaista filosofia Platonia
sanottu s:n ensimäiseksi teoreetikoksi, sillä
»valtio" nimisessä teoksessaan Platon ei aseta
kommunismia koko yhteiskuntajärjestyksen, vaan
ainoastaan hallitsevan luokan yhteiselämän
ihanteeksi; hänen kommunisminsa tarkoittaa
sitäpaitsi vain yhteistä kulutusta, ei yhteistä
tuotantoa. — Ainoastaan yhteiseen kulutukseen
kohdistui myöskin se kommunismi, joka ilmeni
alkukristillisessä seurakunnassa. Sitäpaitsi,
silloinkin kun tämä uskonnollinen kommunismi —
juutalaisessa essealaisten lahkossa ja keskiajan
kristillisissä luostariyhteisöissä — ulotettiin myöskin
tuotantoon, ei sen tarkoituksena ollut
kommunismin aatteen ajaminen semmoisenaan;
kommunismi oli tässä vain välikappale, jonka avulla oli
tehtävä pienelle joukolle valioihmisiä
mahdolliseksi vetäytyä pois maailmasta ja sen
viettelyksistä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0858.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free