- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1657-1658

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sosialismi - Sosialisti, sosialismin (ks. t.) kannattaja - Sosialistilaki - Sosieteetti - Sosietääri - Sosiniolaiset, ks. Sociniolaiset - Sosiologi, sosiologian (ks. t.) tutkija - Sosiologia

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1657

Sosialisti—Sosiologia

1658

joita ei saisi myydä ja jotka perheen kuollessa
sukupuuttoon joutuisivat takaisin valtiolle.
Tunnetummaksi teki agraarisosialistisen aatteen
belg. Colins (1783-1859), joka pääteoksessaan
„Qu’est ce que la science sociale" (1851-54) puolsi
samantapaista maan yhteisomistuksen ja
yksityistalouden vhdistämistä. vrt.
Maareformi-liike. [Bernstein, Kautsky y. m. „Die
Ge-schichte des Sozialismus in Einzeldarstellungen";
Adler, ,,Geschichte des Sozialismus und
Kommu-nismus von Plato bis zur Gegenwart";
Tugan-Baranowsky, ,,Der moderne Sozialismus in
sei-ner geschichtlichen Entwicklung"; Muckle, „Die
Geschichte der sozialistischen Ideen im 19.
Jahr-hundert"; Sombart, ..Sosialismi ja sosialistinen
liike"; Stein, ,,Der Sozialismus und
Kommunis-mus des heutigen Frankreichs" (1843) ; Engels,
„Die Entwickelung des Sozialismus von der
Utopie zur Wissenschaft"; Pöhlmann, ,,Geschichte
des antiken Kommunismus und Sozialismus";
Lichtenberger, ,,Le socialisme au XVIII :e siècle",
sama, ,,Le socialisme et la révolution frangaise";
Fournière, ,,Les théories socialistes du XIX :e
siècle"; Bourguin, „Les systèmes socialistes et
1’evolution économique"; Quack, ,,De socialisten.
Personen en stelsels". vrt. [-Sosiaalidemokratia.]-] {+Sosiaalidemo-
kratia.]+} J. F.

Sosialisti, sosialismin (ks. t.) kannattaja.

Sosialistilaki (ks. Sosialismi), Bismarckin
aloitteesta Saksan valtiopäivillä säädetty ja 21
p. lokak. 1878 julkaistu, sosialistista liikettä
vastaan tähdätty poikkeuslaki. Sen mukaan hallitus
ja poliisi saivat kaikkialla, missä heidän
mielestänsä sosialistiset tai kommunistiset,
voimassaolevan yhteiskuntajärjestyksen kukistamista
tarkoittavat pyrkimykset ilmenivät yleistä rauhaa,
varsinkin kansanluokkain keskinäistä sopua
häiritsevällä tavalla, ryhtyä niitä tukahuttamaan.
Seurauksena oli, että joukko sosialistisia lehtiä ja
kirjasia kiellettiin, monta yhdistystä hajoitettiin,
monta henkilöä karkoitettiin asuinpaikastaan.
Lain voimassaoloaika meni umpeen 1890, jolloin
sitä ei uudistettu, vrt.
Sosiaalidemokratia.

Sosieteetti (ransk. société, < lat. soci’etas),
seura, seurapiiri. — Sosieteettihuone,
seurahuone.

Sosietääri (ransk. sociétaire), seuran jäsen ;
yhtiön osakas; ne Pariisissa olevan Théàtre
fran-gais’in näyttelijät, jotka ovat teatterissa
taloudellisesti osallisina.

Sosiniolaiset ks. S o c i n i o 1 a i s e t.

Sosiologi, sosiologian (ks. t.) tutkija.

Sosiologia (lat. socius = osallinen, liittolainen,
toveri, ja kreik. logos = oppi), yhteiskuntatiede,
tutkii yhteiskunnallista elämää ja koettaa
selvittää siinä vallitsevia syy-yhteyksiä 1. lakeja.
S. on vasta 19:nnellä vuosis. muodostunut
erityiseksi tieteeksi. Tosin olivat jo paljoa varhemmin
useat ajattelijat ja historioitsijat yrittäneet
osoittaa muutamia yhteiskunnan kehityksessä
ilmeneviä lainmukaisia syysuhteita (vrt. esim. M o
n-tesquieu). Mutta koska tällä alalla hyvin
monimutkaiset syyt ja vaikutukset kietoutuvat
toisiinsa, niin on ollut kovin vaikeaa päästä
luotettaviin tuloksiin, löytää varmoja
tämänlaatuisia lakeja. Comte (ks. t.) yritti pontevasti laskea
perustuksen tieteelliselle s:lle ja on keksinyt
sille nimenkin, joten voinee katsoa s:n itsenäi-

senä tieteenä alkavan hänestä. Sen jälkeen
sosiologinen tutkimus on voimakkaasti edistynyt.
Kuitenkin voipi vielä nykyään asettaa
kysy-myksenalaiseksi, onko s. vieläkään osannut todeta
varsinaisia yhteiskuntaelämän lakeja, s. o.
säännönmukaisuuksia, jotka ovat poikkeuksetta
pätevät kaikkialla ja kaikkina aikoina. Vielä
nykyaikana s:n on pakko tutkimuksissaan usein
tyytyä kuvailemaan deskriptiivisesti ja
historiallisesti yhteiskunnallisia oloja ja kellitystä
määrätyllä ahtaalla alalla, voimatta yrittääkkään
suoranaisesti etsiä yleisiä syylakeja. Mutta
loppumää-räkseen se katsoo yleispätevien totuuksien
löytämisen, — siinä on erotus sosiologisen ja
historiallisen yhteiskunnallisten ilmiöiden käsittelyn
välillä. — Muutamat yhteiskuntaelämän
erikoisalat olivat joutuneet seikkaperäisen ja
tieteellisen tutkimuksen esineeksi jo ennenkuin yleinen
s. oli olemassa; siten oli jo sitä ennen
muodostunut esim. kansantaloustiede, jossain määrin
myöskin sosiologisesti selittävä sivistyshistoria,
oikeus- ja valtiotiede y. m., — puhumattakaan
kielitieteestä, joka sekin tutkii yhtä inhimillisen
yhteiselämän erikoista tuotetta. Muutamia
näistä tieteenhaaroista voitaisiin katsoa s:n
osiksi. Enimmäkseen niitä kuitenkin käsitetään
itsenäisiksi tieteiksi, jolloin kyllä on vaikeata
määrätä raja niiden ja s:n välillä. Muutamat
tutkijat (esim. Simmel) määrittelevät, että s.
on tiede yhteiskunnallisista yhtymämuodoista
sinänsä eli selvitys sosiaalisten yhtymien
„muo-dollisesta" olemuksesta ja vaikutuksesta; mutta
sen tehtävänä heidän mielestään ei ole
asiallisesti tutkia inhimillisen yhteiselämän äärettömän
moninaista sisällystä 1. niitä ihmisten erilaisia
harrastuksia, joita he yhteiskunnallisessa
elämässään toteuttavat. Toiset sosiologit ovat sitä mieltä,
että s:n pitää asiallisestikin selvittää
yhteiskunnallisten tapahtumien yleisiä omituisuuksia. Joka
tapauksessa s. on yhteistiede, joka nojautuu
kaikkiin niihin erityistieteisiin, mitkä tutkivat kukin
erikoista yhteiskuntaelämän alaa, — niinkuin
esim. taloustiede, tapojen historia ja valtiollinen
historia, oikeushistoria ja siveellisten aatteiden
historia, uskontotiede, kielitiede y. m., — sekä
koettaa yhdistämällä niiden tuloksia löytää
sosiaalisten ilmiöiden yleisiä syysuhteita (vrt. II i
s-torianfilosofia, Kansatiede, K a
n-sansielu tiede). — Suomessa on viime
vuosikymmeninä muodostunut oppikunta s :n tutkijoita.
E. Westermarck antautui ensimäisenä
Englannissa perusteellisesti tutkimaan tätä uutta
tiedettä ja herätti suurta huomiota sitä
käsittelevillä teoksillaan sekä on sittemmin harjoittanut
sosiologisia erikoistutkimuksia Marokossa. Sen
jälkeen ovat Y. Hirn, G. Landtman, R. Karsten,
R. Holsti y. m. samoin tutkineet s:aa
Englannissa ja muutamat heistä ovat tehneet
tutkimusmatkoja etäisiin maihin. [Spencer, ,,Principles
of sociology" (3 os., 1876-96), sama, „Study of
sociology" (1873; ruots. „Inledning tili
samhällsläran") ; Giddings, ,,Principles of sociology"
(1896); Ward. „Pure sociology" (1903); Schäffle,
„Bau und Leben des sozialen Körpers" (2:nen
pain., 2 os., 1896); Barth, „Die Philosophie der
Geschichte als Sociologie" (1897); Simmel,
„Sozio-logie" (1908); Tarde, ,.La logique sociale" (1895);
sama, „Les lois sociales" (1898); Steffen,
,,Socio-logi" (4 os., 1910-11).] A. Gr.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0861.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free