Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sosiologinen ... - Sota
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1659
Sosiologi
nen—Sota
1660
Sosiologinen, sosiologiaan (ks. t.) kuuluva.
Sosncwice /-i’tse ], kaupunki
Lounais-Puo-lassa., Piotrköwin kuvernementissa, aivan
Saksan rajalla, radan varrella, tulliasema; 98,748 as.
(1910; 1905, kauppalana, n. 20,000 as.). —
Kasvanut 1880 tienoilta kukoistavaksi
teollisuuskaupungiksi ; villakehräämöitä, rautatehtaita,
sinkki-sulattimoita, konepajoja y. m., läheisyydessä
kivihiilikaivoksia. S:n tulliaseman kautta 1912
vietiin tavaraa 77,i milj. mk:n, tuotiin 105,s
milj. mk:n arvosta. E. E. K.
Sosojodoli, dijodparafenolisulfohappo,
värittömiä veteen liukenevia kiteitä; käytetään
antiseptisenä lääkkeenä samoinkuin sen
natriumsuolaa-kin varsinkin nenäkatarreihin. 8. S.
sosonit (engl. shoshonies), intiaanikansa
Poh-jois-Ameriikassa, hajallansa Yhdysvaltain
länsi-(Idaho, Wyoming, Nevada, Utah, Colorado,
Arizona, New Mexico) ja Meksikon pohjoisosissa,
alkuaan lähtöisin Kalliovuorten itäpuolisilta
rinteiltä ja tasangoilta. Lukumäärältään
Yhdysvalloissa 24,000 (1909). Osaksi vielä pakanoita.
Elävät etupäässä karjanhoidosta. Useat ovat
olleet sangen sotaisia (comanehit, varsinaiset s.),
mutta nyt rauhoittuneet. S:n pääheimot:
varsinaiset s. (Idahossa, Wyomingissa ja
Nevadassa, 2,035 1909), comanchit (Oklahomassa,
1,408), mökit (Arizonassa, 2,000), paiutet
(Nevadassa, Utahissa, Arizonassa. 6,500-7,000),
pimat (Arizonassa, Meksikossa, 3,936), at. et
(Coloradossa, Meksikossa, 2.090). E. E. K.
Sostenuto
ü’-J, mus. (it., = pidättäen, [-kannattaen), tarkoittaa laulu- t. soittoesitystä, jossa
ääni saatetaan mahdollisimman tasaisesti
laulavaksi ja kantavaksi. I. K.
Sosva. 1. Joki Luoteis-Siperiassa, Toboljskin
kuvernementissa, Obin lisäjoki vas. Alkaa
Uralin itärinteeltä, virtaa koilliseen, pohjoiseen,
kaakkoon, lopulta yhdensuuntaisena Obin kanssa
(jonne S:sta erkanee Poriposl, Pyrsyl, Kotseb,
Vajsovu nimiset haarat) koilliseen, laskee 22 km
Berezovin alapuolella Obiin; n. 690 km.
Yläjuoksultaan vuolas, keski- ja alajuoksulla tasainen,
laivalla kuljettava Sygva nimisen lisäjoen suusta
alkaen (350 km). Rannat metsäiset. Suurimmat
lisäjoet: Malaja S. oik., Voija, Sygva vas. —S:n
varsilla asuu voguleja ja Berezovista alaspäin
ostjaakkeja. — 2. Edellämain. joen lisäjoki
(Halaja S.), oik., alkaa Obin ja Uralin välisiltä
suoseuduilta, virtaa pohjoista pääsuuntaa, n. 220 km
pitkä. — 3. Joki (Petsorskaja S.)
Pohjois-Venä-jällä, Vienanläänissä, Petsoran lisäjoki oik.,
alkaa „Isonmaan tundralta", virtaa läntistä
pääsuuntaa, laskee Petsoraan n. 9 km Durkinan
kylän alapuolella; 160 km. Juoksu tasainen;
osaksi aluksilla kuljettava. Rannat metsäiset.
Vakinaista asutusta ei ole. Samojedeja ja
syrjäänejä käy metsästelemässä ja kalastelemassa.
4. Toboliin laskevan Tavdan eteläisempi
lähde-joki, osaksi Euroopan, osaksi Aasian puolella,
ks. Tavda. E. E. K.
Sota. 1. Kahden tai useamman valtion
asevoimin keskenään käymä taistelu. Aseellisen voiman
käyttäminen toista valtiota vastaan ei
ehdottomasti merkitsee s:aa, vaan saattaa tulla
kysymykseen myöskin esim. rauhanaikaisen saarron
(ks. t.) ja repressaalien (ks. t.) muodossa.
Joskus tapahtuu, että kaksi valtiota, joiden kesken
s.-tila on olemassa, eivät tuntuvasti taikkapa
eivät ollenkaan joudu keskenään aseelliseen
kosketukseen, mutta ainakin mahdollisuus
kaikinpuoliseen väkivallan ja voimakeinojen
käyttämiseen on s:lle ominainen. — Valtioidenvälisenä
taisteluna s. on yhtä vanha kuin kansojen
valtiollinen elinniuoto. Nykyinenkään
kansainvälinen oikeus ei kiellä s:aa, vaan tunnustaa sen
luvalliseksi. Toiselta puolen s. olemukseltaan on
oikeuden vastakohta; kansainvälisen
oikeusjärjestyksen lujittuessa s:n valta-aseman täytyy
heiketä. Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi
toimivat kansainvälisen organisatsionin harrastajat
yleensä ja erityisesti myöskin n. s.
rauhanaatteen (ks. t.) ajajat. — Kaikkein useimmissa
tapauksissa ei kansainvälisen oikeuden kannalta
voida tehdä erotusta ,,oikean" ja ,,väärän" s :n
välillä, koskapa tuon oikeuden nojalla s:n
edellytykset eivät yleensä ole oikeudellisesti
merkityksellisiä; toisin asia saattaa olla siveellisen
arvostelun kannalta. Erotus puolustus- ja h v ö
k-käys-s:n välillä ei aina ole selvä, vaikka sillä
saattaa olla käytännöllistä merkitystä sekä
kansainvälisen oikeuden kannalta (esim.
s.-liittosuh-teissa) että valtionsisäisestikin. Maa-s. ja meri-s.
eivät ole s:n, vaan s:n-käynnin lajeja.
Itsenäisesti sotakelpoisia ovat ylimalkaan vain
täysivaltaiset 1. suvereeniset valtiot;
valtioyhdis-tvksessä oleville valtioille s. on yhteinen. S:aa
koskevat kansainväliset oikeussäännöt eli n. s.
s:n lait jakautuvat kahteen pääryhmään:
varsinaisiin s:n lakeihin ja neutraliteetin (ks. t.)
lakeihin. jotka koskevat sotaakäyvien valtioiden ja
sen ulkopuolella olevien valtioiden välisiä
suhteita. S:n lait ovat osaksi vielä tavanomaista
(kirjoittamatonta) oikeutta, mutta melkoiseksi
osaksi ne on kodifioitu, varsinkin 1907 pidetyssä
toisessa rauhankonferenssissa hyväksytyillä
sopimuksilla, jotka ovat saaneet useimpien (ei tosin
kaikkien) sivistysvaltioiden vahvistuksen ia siis
suuresti lähenevät todellista yleismaailmallista
oikeutta. — Vihollisuuksiin, s. o. s:aan ei ole
ryhdyttävä ilman edelläkäypää tiedonantoa, jolla voi
olla joko sodanjulistuksen tai uhkavaatimuksen
1. ultimatumin muoto, jolloin uhkavaatimus
sisältää ehdollisen sodanjulistuksen.
Sotivien valtioiden maa-ja vesialue on
s.-näyt-t ä m ö n ä (myöskin aava meri voi siksi joutua)
ja valtiot itse ovat s.-t i 1 a s s a. S.-n
puhkeamisen vaikutukset ilmenevät etupäässä seuraavissa
seikoissa: a) Diplomaattiset välit katkeavat,
diplomaattiset asiamiehet kutsutaan molemmin
puolin pois (ilman sitäkin voi viholliseksi
muuttuneen valtion hallitus antaa lähettiläälle hänen
passinsa). Mikään oikeudellinen välttämättömyys tämä
ei ole ja poikkeuksia siitä on joskus sattunut.
Konsuleilta otetaan tav. exequatur (ks. Konsuli)
pois. Vihollismaahan jäävien alamaistensa etujen
valvomisen valtio tavallisesti uskoo jonkun
neut-raalisen vallan lähettiläälle. —b) Toistensa
vastustajiksi joutuneiden valtioiden aikaisemmin
tekemistä sopimuksista useimmat joko raukeavat tai
ainakin menettävät pätevyytensä s:n ajaksi. —
c) Sotaakäyvä valtio voipi eräänlaisina
sotavankeina pidättää sellaiset sen alueella olevat
vihol-lisvaltion alamaiset, jotka kotimaansa
sotavoimissa taistelevina voisivat sitä vahingoittaa,
erityisesti siis määrättyjen ikärajain välillä olevat
miehet. — d) Yleisten periaatteiden mukaisesti
s. ei muuten ehdottomasti vaikuta katkaiseva.sti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
