- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1665-1666

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sota - Sota-akatemia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1665

Sota-akatemia

.—Sotahistoria

1666

neelle laivalle taikka sen valtion sotilaalliselle
toiminnalle yleensä. Nykyään yleiseksi käynyt
vedenalaisten s.-alusten käyttäminen on tehnyt
kävittämiskeinon sangen yleiseksi.

S. voi päättyä jommankumman sotapuolen
täydelliseen kukistamiseen, hänen valtiovaltansa
häviöön. Silloinkin, kun vastustajat kumpikin
jäävät elämään, on mahdollista, että rauhantila
palautuu ilman sitä tarkoittavaa nimenomaista
sopimusta, mutta säännöllinen s:n päättymistäpä
on muodollinen rauhanteko 1. -päätös, joka
palauttaa säännölliset suhteet s:ssa olleiden valtioiden
kesken ja järjestää s:n johdosta häiriytyneet olot.

[Paitsi systemaattisia kansainvälisen oikeuden
esityksiä on olemassa laaja, s:n lakeja
käsittelevä erikoiskirjallisuus, josta tässä
mainittakoon : Piliet, ,.Les lois actuelles de la guerre"
(l:nen painos 1898); Mérignhac, ,,Les lois et
eoutumes de la guerre sur terre" (1903) ; Verraes,
..Les lois de la guerre et la neutralité" (1906) ;
Kleen, ,,Krigets historia ur folkrättslig synpunkt"
<1906), sama „Krigets lagar" (1909) ; ’Holland,
„The lavvs of war on land" (1908); Niemeyer,
„Das Seekriegsreeht naoh der Londoner
Dekla-ration" (1910) ; Strupp, ,.Das internationale
Landkriegsrecht" (1914); Wehberg, ,,Das
Seekriegsreeht" (1915).] " R. E.

2. S:n tarkoituksena, on vihollisen sotavoimien
tuhoaminen, niin että hän ei voi jatkaa s:aa.
Tämä saavutetaan pääasiallisesti taistelun
avulla. Jollei tämä käy mahdolliseksi, koetetaan
saada aikaan rauha toisin keinoin. S:n kulku
on pääasiassa seuraava. Toinen vastustajista
asettaa sotavoimansa mahdollisimman nopeasti
s o t a k a n n a 11 e (mobilisoi), jolloin
toinenkin pakotetaan samaan menettelyyn. Armeiat
kootaan ja viedään rajalle (strateginen
kokoontuminen), joka tapahtuu ennakolta
laaditun m o b i 1 i s a t s i o n i- (puolustus-, sota-)
suunnitelman mukaisesti, jolloin rautatiet
asetetaan armeian käytettäväksi. Se sotakannalla
olevista, joka ensin on joutunut valmiiksi, tekee,
jos hänellä on siihen tarvittavat voimat,
aloitteen, s. o. alkaa sotaliikkeet menemällä rajan yli
ja hyökkäämällä vihollisen alueelle
sotasuunnitelmassa edellytettyä sotatoimien päämäärää
(vihollisen armeiaa, pääkaupunkia, jotakin linnoitusta
j. n. e.) kohti. Alussa vain pienehköt sotavoimat
joutuvat vastakkain (tiedustelu- ja etujoukot).
Myöhemmin suoritetaan päätaistelu t.
pää-taisteluita, joiden lopputulos voi muuttaa s:n
kulkua, vieläpä vaikuttaa siihen ratkaisevasti.
Jos hyökkääjä voittaa, siirtyy hän tavoittelemaan
uutta päämäärää, jos puolustautuva voittaa,
siirtyy hän taas hyökkäykseen. S:aa käydään myös
monasti useilla sotanäyttämöillä, joista
toisilla tahdotaan vain sitoa niin paljon kuin
suinkin vihollisen sotavoimia. S:aa jatketaan
sitten puolustautuvassa asemassa olevan maassa,
kunnes tämän on pakko alistua vastustajan
tahtoon. Voittaja valtaa voitetun maan, piirittää
siinä olevat linnoitukset ja hankkii itselleen
varmat yhteydet oman alueensa kanssa. Sen
mukaan, käydäänkö taistelua avoimella kentällä
vai varustetuista asemista tai linnoituksista,
puhutaan kenttä-, asema- ja
linnoitus-s:sta, minkä lisäksi on mainittava m e r i-s.
Kenttätaistelu muuttuu, vastustajain ollessa
jotakuinkin tasaväkisiä, usein asemataisteluksi,
jol-53. VIII. Painettu 28/716.

loin armeiat kaivautuvat juoksuhautoihinsa ja
maavarustuksiinsa koettaen tykistöllä ja tiheillä
hyökkäyksillä heikontaa vihollista, kunnes toinen
vastustajista arvelee olevansa kyllin voimakas
uskaltaakseen käydä yleiseen hyökkäykseen,
vrt. Linnoitussota, M e r i s o t a 1 a i t o s,
Sissisota, M. v. H.

Sota-akatemia (ks. Akatemia), ylempi
sotilaallinen ammattikoulu upseereja varten.
Tällaisia ovat esim. Nikolajevin yliesikunnan
akatemia Pietarissa, Preussin s. Berliinissä.
Erikoisia ammattikouluja tykistö- ja insinööriupseereja
varten ovat esim. Mihailovin tykistöakatemia ja
Nikolajevin insinööriakatemia Pietarissa.
Yliesikunnan akatemiaan otetaan kaikkien aselajien
upseereja, jotka ovat palvelleet määrävuodet
vakinaisessa väessä ja suorittaneet määrätyn
pääsytutkinnon. Oppijakso on 2-vuotinen. Parhaimmat
oppilaat luetaan 1 :seen luokkaan ja siirretään
1-vuotisen täydennyskurssin jälkeen yliesikuntaan
saaden aina 3 v:n perästä ylennyksen aina
everstin arvoon saakka, 2:seen luokkaan luetut
heikommat oppilaat komennetaan takaisin
joukkoihinsa, josta voivat päästä yliesikuntaan.

M. v. H,

Sota-artiklat (ks. Artikkeli), alkuaan
artiklakirjat, otteita sotilasrikoslaista sekä
sotilaallisista ohjesäännöistä, joihin sotilaan
tärkeimmät velvollisuudet sisältyivät ja joissa
niiden laiminlyömisestä seuraavat rangaistukset
lueteltiin. M. v. E.

Sota-asiaintoimituskunta ks. Senaatti.

Sotaekipaasi (ks. Ek i paasi), sota-alusten
mieliistöosasto, meriekipaasi, Venäjällä,
esim. ,,Kaartin meriekipaasi" Pietarissa,
,,Viaporin meriekipaasi", tai, milloin osaston merkkinä
on vain numero, esim. l:nen-35:s meriekipaasi.

M. v. H.

Sotahistoria, se historiatieteen haara, joka
käsittelee entisten aikain sotia ja sotaretkiä.
Yhdeksänneltätoista vuosisadalta lähtien useat
sotilaskirjailijat ovat tutkineet s:aa varsinkin
siinä mielessä, että voisivat siitä saada
hyödyllisiä opetuksia nykyaikaista sodankäyntiä varten.
Tässä tarkoituksessa kirjoitetuissa teoksissa ei
tyydytä esittämään ainoastaan sotatapauksia ja
niitä valtiollisia seikkoja, jotka ovat
synnyttäneet sodat, vaan niissä annetaan myöskin tarkka
kuvaus sotanäyttämöstä ja taistelevien
sotajoukkojen järjestyksestä, tilasta ja suuruudesta ja
koetetaan selvittää johdossa vallinneet periaatteet
ja ne syyt, jotka ovat vaikuttaneet sotaliikkeiden
onnelliseen tai onnettomaan tulokseen. Tältä
kannalta ovat s:aa ensimäisinä esikuvallisesti
esittäneet sveits. H. J o m i n i (ks. t.) ja preussil.
K. v. Clausewitz (k. 1831). Viime aikoina
ovat useiden maiden yliesikuntien
sotahistorialliset osastot antaneet arvokkaita lisiä uusimman
ajan s:aan. Niinpä on Preussin yliesikunta
julkaissut esityksen vv:n 1864. 1866, 1870-71 ja
Fredrik Suuren sodista, Buotsin yliesikunta
vv:n 1808-09 sodasta, Venäjän yliesikunta
Japanin sodasta, j. n. e. — Koko sotahistoriaa
käsitteleviä teoksia ovat kirjoittaneet m. m. ven.
Golitsyn (ks. t.), saks. Delbriick (ks. t.),
ruots. Wrangel (,.Krigshistoriens grunddrag"),
norj. Schnitler („Almindelig krigsliistorie").
Merisodan historiaa on esittänyt amer. Mahan
(ks. t.). Ruotsin ia Suonien s:aa kokonaicuu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0865.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free