- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1669-1670

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sotakontributsioni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1669

jällä (orien) rikottiin muureihin aukkoja. -—
Nostokoneet lykättiin vihollisen muurin luo
ja niillä voitiin nostaa jopa 10-12 sotilasta
kerrallaan muurille. Saman tarkoituksen täyttivät
liikkuvat tornit, jotka myös olivat
suojana vihollisen nuolia vastaan. —
Hyökkäys-sillat työnnettiin yli vallihaudan.
Tärkeimmät s. olivat kuitenkin heittokoneet, jotka
entisajan sodankäynnissä vastasivat tykkejä.
Niitä oli kaksi päälajia: katapultit (ks. t.)
ja bal listat (ks. t.). Tuliaseet syrjäyttivät
kokonaan vanhat s.

Sotakontributsioni ks. Kontributsioni.

Sotakoulut voidaan jakaa seuraavaan kolmeen
ryhmään: esikoulut, kadettikoulut (ks. t.),
jotka, samalla kuin ne antavat oppilailleen
yleiseen sivistykseen kuuluvaa opetusta ja
kasvatusta, valmistavat heitä varsinaisiin
sotilaallisiin a 111 m a 11 i k o u 1 u i h i n pääsyä varten.
Näiden oppilaat luetaan jo sotilassäätyyn ja
opetus kohdistetaan kokonansa puhtaasti
sotilaalliseen koulutukseen. Tähän ryhmään kuuluivat
esim. Suomen kadettikoulun erikoisluokat.
Ammattikouluista oppilaat pääsevät suoraan
upseereiksi. Kolmannen ryhmän muodostavat
erikoisammattikoulut valmiiden
upseerien ja aliupseerien edelleen kehittämistä varten
(esim. sota-akatemiat, insinööri- ja
tykistö-akatemiat). M. v. E.

Sotakulungit, ne lisääntyneet menot, joita
sota tuottaa jollekin valtiolle. Ne ovat joko
suoranaisia s:eja, jotka johtuvat sotaväen
liikekannalle asettamisesta, sotanäyttämölle
siirtämisestä, korotetuista palkoista ja ylläpidosta
y. m. tai välillisiä s:eja, jotka johtuvat
verojen ja työvoimain vähenemisestä,
vihollisjoukkojen ylläpidosta y. m. — S:n
korvauksella tarkoitetaan tavallisesti sitä
rahasummaa, mikä voitetun valtion on rauhanteossa
sitouduttava suorittamaan voittajalle, jos kohta
tämä summa harvoin vastaa voittajan todellisia
s:eja. J. F.

Sotakuri tarkoittaa sotilaan totuttamista
alistumiseen, s. o. osoittamaan kunnioitusta ja
tottelevaisuutta ylempiä kohtaan, tunnolliseen
velvollisuuksien täyttämiseen ja siveelliseen
esiintymiseen. Pienemmät laiminlyönnit ovat
sotaväessä nimeltään kurinpidollisia
rikkomuksia 1. järjestysasioita, joista päälliköt voivat
asiaa tutkittuaan ilman muuta määrätä
syylliselle rangaistuksen. Kurinpidollisia
rangaistuksia ovat: kielto poistua kasarmialueelta t.
asunnosta, työ tai palvelus ulkopuolella vuoron,
aresti (joko yksinkertainen t, kovennettu)
pää-vahdissa y. m. Valitus tällaisesta
rangaistuksesta voidaan tehdä rankaisijaa ylemmälle
päällystölle, mutta vasta senjälkeen kuin rangaistus
on kärsitty. Suomen sotaväen kurinpito
perustui järjestyssääntöön 16 p:ltä lieinäk. 1886.

M. v. E.

Sotalaitos, maan sotavoimat kokonaisuudeksi
katsottuna, sotavoimien järjestö. Vanhimpia
varsinaisia sotajär jestö jä on erikoinen
sotilas-kasti 1. -luokka tai koko kansan a s e
i-siinnosto. P a 1 k k a s o t u r i j ä r j e
s-telmä on myös ikivanha. Roomassa oli
vanhempina aikoina kullakin kansalaisella oikeus
astua sotariveihin. Myöhemmin kansan
veltostuessa kansalaiset vetäytyivät tämän velvolli

1670

smiden suorittamisesta jättäen sotapalveluksen
germ. palkkasoturijoukoille. Kansainvaelluksen
sodissa olivat osallisina itse kansat.
Germaani-laisvaltioiden muodostumisen jälkeen sotapalvelus
tuli vasallien, perinnöllisen lääniaateliston
sota-jouKkujen velvollisuudeksi (ratsupalvelus).
Tuliaseiden käytäntöönotto ja hallitsijain pyrkimys
vapautua lääniaatelistosta antoi alun
vakinaisten armeiojen perustamiseen.
Saksan ja Italian kaupungit käyttivät aluksi
palkka-joukkoja. Keskiajan lopulla Ranskan
kuninkaat alkoivat asettaa sveits., saks. ja skotl.,
mutta myöskin ransk. palkkasotureista
muodostettuja vakinaisia joukkoja. 16:nnen vuosis.
alussa oli tällaisia joukkoja kaikissa Euroopan
maissa ja värväys oli yleisenä tapana
sotajoukkojen muodostamisessa aina Ranskan
vallankumoukseen saakka. Vallankumouksen aikana
asetettiin vapaaehtoisjoukkoja,
myöhemmin siirryttiin yleiseen j o u k k o k u t s u
n-taan ja sotaväenottoon. Useimmat
valtiot ottivat käytäntöön sotaväenoton. Värväys
säilytettiin vain Englannissa ja Ruotsissa (ja
Suomessa, niissä värväysjärjestelmää
noudatettiin esim. kaartin pataljoonan kokoonpanossa
v:een 1879). Kansallisen armeian aate sai
yleistä kannatusta ja vei näin yleiseen
asevelvollisuuteen. Tämä pantiin ensiksi
käytäntöön Preussissa 1814 myöntämättä
yksityiselle oikeutta asettaa toista sijaansa. Useissa
maissa on kuitenkin olemassa oikeus sijaisen
asettamiseen. Vv:n 1870-71 jälkeen
asevelvolli-suusjärjestelmä on Euroopassa yleisesti käytän
nössä (Englannissa vasta v:sta 1916).
Palvelusaika on 2-3 vuotta. Seuraavat kolme
järjestelmää ovat käytännössä: a. iniliisiarmeia,
kukin sotakelpoinen miespuolinen kansalainen
on asevelvollinen, mutta sekä päällystön että
miehistön palvelusaika on aivan lyhyt,
Ammattikasvatuksen saavuttanutta päällystöä ja
alipääl-lystöä ei ole (esim. Sveitsissä); b. seisova
a r m e i a on alituisesti täysilukuisena
palveluksessa. Tällainen, värväykseen perustuva armeia ja
asevelvollisuuteen perustuva varaväki, n. s.
„mi-liisi" on ollut Englannissa. ,,Miliisi" on myös
seisova armeia, mutta sen sotilaallinen kasvatus
on pieni; c. k a a d e r i a r m e i a, päällystö,
ali-päällystö ja osa miehistöä on alituiseen
palveluksessa. Suurin osa miehistöä palvelee 2-3
vuotta, mutta on senjälkeen vielä käytettävissä
määrättyyn ikärajaan (40-45 v:een) saakka.
Tämä järjestelmä 011 nykyisin käytännössä
useimmissa valtioissa. Päällystö ja alipäällystö
pitävät sotapalvelusta ammattinaan.
Asevelvollinen miehistö harjoitetaan vakinaisessa
väessä, johon kutsutaan se määrä, minkä
valtio tarvitsee ja voi ylläpitää. Kutsunta
tapahtuu arvannostolla ilman vaihdon
oikeutta ; vapaaehtoisia ja tarjokkaita voidaan
kuitenkin vastaanottaa. Ne, joita ei tarvita
vakinaiseen väkeen, kirjoitetaan heti vara väkeen,
johon myöskin vakinainen väki siirretään
palvelusajan loputtua. Varaväkeä tarkastetaan ja
harjoitetaan vuosittain vain aivan lyhyt aika.
Määrätyn ikärajan saavutettuaan asevelvolliset
siirretään n os to väkeen (maanpuolustusväkeen).
Varaväki ja nostoväki kutsutaan sodan aikana
aseisiin armeian täydennykseksi ja siinä
syntyneitä aukkoja korvaamaan. — Eri maiden s-.ista

Sotakontributsioni—Sotalaitos

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0867.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free