- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1685-1686

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sotilasseurakunta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1685

Sotilasseurakunta—Sotka

1686

meenpannaan suruparadeja ja järjestetään
kunniakujia. Vainajan arvomerkkejä kannetaan
ruumisvaunun edellä silkkityynyllä. M. v. H.

Sotilasseurakunta, sellainen seurakunta, jonka
jäseniä ovat sotilashenkilöt perheineen. U. P.

Sotilassiirtola ks. Siirtolat.

Sotilassoittokunta 1. sotilasorkesteri,
titus., muistuttaa kokoonpanoltaan alkuperäistä
.sotilaallista tarkoitustansa. Puhaltimineen ja
lyömäsoittimineen se kaikuu parhaiten
ulkoilmassa. Rauhan aikana käytetään s:ia etenkin
ulkoilmaravintoloissa ja tanssitilaisuuksissa.
Tästä huolimatta ovat s:t monin paikoin
kehittyneet huomattavalle taiteelliselle tasolle. Siihen
tarjoutuu tilaisuus esim. kunniatervehdysten
yhteydessä, joita joka viikko esitetään päällikön
asunnon edustalla. Mutta useat s :t
toimeenpanevat myös itsenäisiä konserttitilaisuuksia.
Taiteellisen kehityksensä vauhtiin pääsivät s:t
19:nnellä vuosis., kun torvien ja trumpettien
tekniikka venttiilien keksinnän kautta kohosi
täyteen käyttökelpoisuuteen ja klarinetteja
alettiin käyttää kornettien lisäksi
diskanttisoitti-mina. Myöhemmin on s: ille sovitettu suuret
määrät arvokasta klassillista musiikkia. Täten
s :t ovat moniaalla. korvanneet varsinaisen
taide-orkesterin puutetta ja tulleet tärkeäksi
soitannollisen kasvatuksen välineeksi. I. K.

Sotilastie, tie, joka rakennetaan yksinomaan
tai etupäässä sotilaallisia tarkoituksia varten.
Kuuluisiksi ovat tulleet varsinkin ne s:t, joita
roomalaiset rakensivat lyhentääksensä tai
jou-duttaaksensa joukkojen kuljetusta kaukaisiin
maakuntiin ja uhattuihin rajamaihin. Nykyajan
sotilasteistä mainittakoon Vladikavkasin tie, joka
vie Keski-Kaukaasian kautta Tiflisiin, ja
Venäjän s:t Turkestanissa ja Amur-joella.
Pääasiallisesti strateegisia tarkoituksia varten
rakennettuja sotilasrautateitä on myöskin pidettävä s:inä.

Sotilastorppa ks. Ruotujakolaitos.

Sotilasuutistalot ks. Uutistalo.

Sotilasvala, sotapalvelukseen astuvan tai siinä
olevan henkilön vannoma erityinen
uskollisuudenvala. Toisinaan puhutaan „lippuvalasta", sotilaan
kun sanotaan vannovan lipulleen uskollisuutta.
— V:n 1772 Hallitusmuodon 18 §:ssä säädetään,
että maa- ja merisotaväen ylä- ja
alapäällys-kuntineen pitää vannoa säädetyn kaavan
mukainen uskollisuuden ja kuuliaisuuden vala kunink.
majesteetille, valtakunnalle ja säädyille. —
Yhdistys- ja vakuuskirjan astuttua voimaan
tehtiin valankaavaan muutoksia ja Suomessa
määrättiin 1817 uusi kaava käytettäväksi. Kun
sitten v:n 1878 asevelvollisuuslaki astui voimaan,
edellytti sen 88 §, että s. oli vannottava
Hallitusmuodon 18 §:n määräämässä muodossa,
mutta siitä huolimatta v:n 1817 kaava jäi kuin
jäikin, jonkun verran lyhennettynä, käytäntöön.

R. E.

Sotilasvirkakunnan virkatalot ks.
Virkatalo.

Sotilasvirkamiehet, kaikki armeian ja
meri-väen palveluksessa olevat virkamiehet, joilla on
: sotilasarvo, varsinaiseen sotilassäätyyn kuuluvia
(esim. sotilaslääkäreitä) lukuunottamatta, S:iä
ovat siis sotatuomarit (auditöörit), sotapapit,
intendentit, sotilaseläinlääkärit, asemestarit,
sota-postivirkamiehet y. m., mutta s :iin ei lueta
sotilashallintoon kuuluvia viranomaisia, joilla ei ole

sotilasarvoa (kuten sairaalain ylitarkastajia
j. n. e.). M. v. H.

Sotilasvirkatalo ks. Virkatalo.

Sotilasvoimistelu tarkoittaa paitsi ruumiin
terveyden ja yleisen kehityksen edistämistä
myöskin sotilaan harjaantumista suorittamaan niitä
ruumiillisen joustavuuden ja voiman vaatimuksia
ja kestämään niitä ponnistuksia, mitkä kuuluvat
sotapalvelukseen. S. on täten tärkeimpiä
opetus-ja harjoitusaloja sotaväessä. Voimisteluun
liittyy läheisesti urheilu eri haaroineen (uinti,
miekkailu, hiihto y. m.) ja kilpailuineen. M. v. H.

Sotis, Sirius (muinaisegyptiläisten käyttämä
nimitys). S.-tähden havaitsemisella oli tärkeä
sija egyptiläisten tähtienpalveluksessa. Koska
egyptiläisten ajanlaskussa ei ollut karkausvuosia,
vaan joka vuosi oli 365 päivää, jäivät
vuodenajat vuosi vuodelta ajanlaskusta n. 6 tuntia
jälkeen. Niin muodoin olivat 1.460 vuodessa
vuodenajat kiertäneet kaikkien kuukausien kautta.
Tätä ajanjaksoa nimitetään s o t i s-j a k s o k s i.

II. R.

Sotka (Fuligula) on Fnlty ulidxe-heimooii ja
sälönokkaisten lahkoon kuuluva suku.
Nokan kynsi kapea,
ainoastaan pieni osa
nokan leveydestä,
käsi-sulkien tyvi ja
sisä-höyty enemmän tai

vähemmän valkeat.
Siipipeili ei ole
me-tallinkiiltoinen, kuten
sorsilla.
Takavarpaas-sa on räpyläliuska.
Pyrstö pyöreäpäinen,
14-sulkainen.
Maassamme tavataan
pesivänä 3 lajia: 1. J o
u-h i-s. 1.
jouhitelk-kä (F. fuligula).
Koiras on musta, selk|i
enemmän tai
vähemmän selvästi
valkea-pilkkuinen, alta
valkea; niskassa pitkä
riippuva töyhtö.
Siipipeili valkea. Koiraan
mustat kohdat ovat i
naaraalla ruskeita. On
yleinen Keski-Suomesta Lapin perille;
Etelä-Suomessa harvinainen. Pesii vanhan maailman
pohjoisosissa ja ehkä myös Abessiinian vuoristossa. 2.
Tunturi-s. (F. marila), koiras eroaa
edellisestä paraiten siinä, että siltä puuttuu selvä
niskatöylitö; selän yli kulkee hienosti
vaalean-ja mustankirjava vyö; naaras tunnetaan taas
nokan tyveä kiertävästä valkeasta juovasta. On
kooltaan edellistä vähän isompi. Pesii
maassamme Lapin tunturivesien rannoilla sekä siellä
täällä Pohjanlahden saaristoissa Torniosta
Ahvenanmaalle saakka. Tavataan myös uuden
maailman pohjoisosissa. 3. Pun a-s:lla (F. ferina) on
siipipeili harmaa ja nokka tasasoukka (edellisillä
kärkeen päin levenevä). Koiraan päii ja kaula
ovat ruskeanpunaiset, suuremmaksi osaksi
mustan yläruumiin poikki kulkee leveä siniharmaa
ruskeaviiruinen vyö; vatsa valkea. Naaraan pää
on punaruskea. Pesii maassamme muutamin
paikoin etupäässä Laatokan. Suomenlahden ja Poh-

(S.H.) Jouhisotka, naaras.

(S.H.) Jouhisotka, koiras.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0875.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free