- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1687-1688

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sotilasseurakunta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1687

Sotkamo—Soubise

1688

janlaliden rannoilla Hailuotoon saakka, muualla
.satunnainen. Tavataan vanhan maailman
pohjoisosassa. — Lisäksi on maassamme äskettäin
tavattu neljäs sotkan sukuun kuuluva lintu
Fu-ligula nyroca. E. M-o.

Sotkamo. 1. Kunta, Oulun 1., Kajaanin
kihlak., Sotkamon nimismiesp.; kirkolle
Kajaanista 52 km (talviteitse 40 km). Pinta-ala 2.628,i
km2, josta viljeltyä maata (1910) 21,655 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 17,000 ha).
Manttaalimäärä 91 -vIas- talonsavuja 590,
torpan-savuja 76 ja muita savuja 881 (1907). 10,551 as.
(1914); 1.723 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 1,311 :llä (1901). 844 hevosta,
5,309 nautaa (1913). — Kansakouluja 12 (1915).
Säästöpankki. Kunnanlääkäri. Apteekki. —
Teollisuuslaitoksia: osuusmeijeri (sen yhteydessä
mylly). — Luonnonnähtävyyksiä: Vuokatti
ja N a a p u r i n v a a r a (ks. n.); monien
järvien (Nuasjärven, Sapsojärven y. m.)
luonnon-ihanat rannikot; „Iliidenportin" 1.
„Louliipor-tin" vuorenrotko luolineen (Valtimon rajalla).
—- 2. Seurakunta, konsistorillinen,
Kuopion hiippak., Kajaanin rovastik.; erotettu
Paltamon emäseurakunnasta omaksi pitäjäksi 1647.
S :oon on aikaisemmin kappelina kuulunut
Kuhmoniemi (ks. t.). — Kirkko puusta,
valmistui 1870. L. H-nen.

Sotkamon reitti, Oulujärveen idästä laskeva,
järvirikas vesistö, alkaa Maanselän
länsireunus-talta kolmena vesistöhaarakkeena: Lentiiran,
Sumsanjoen ja Kiekinjoen vesireitit; suurin näistä,
Lentiiran reitti, kokoaa äärimäiset
latva-vetensä (pohjoisesta Juortamanjärvi v. m.,
kaakosta Rauvanjärvi, Korkanajärvi y. m. ja
luoteesta Kivijärvi y. m.) aluksi Ä netti järveen
(85 m yi. merenp.), siitä virtaavat vedet
Änetti-kosken ja Aittokosken kautta L e n t i i r a n j ä
r-veen, jatkuen Iivantiiranjoen kautta I i v a
n-tiiranjärveen, siitä taas L e n t u a n j ä
r-veen; viimemainittuun laskee idästä S. r:n
toinen alkuhaarake Sumsanjoen reitti (i i k
-simonjärvi, Maanselän järvi, Alanteen järvi.
Juo-lunkajärvi, Kalliojärvi y. m.). Saatuaan vielä
kaakosta Luulajanjoen tuomat lisävedet
Lentuan-järvi virtaa Lammas järveen (66 m yi.
merenp.), jossa taas yhtyy tähänastisiin vesiin S.
r:n kolmas alkuhaarake Kiekinjoen reitti
(Kaitakiekki-, Kivikiekki-, Hukkajärvi,
Kiekin-järvet y. m. ynnä Saunajärven lisävedet)
lasku-jokenaan Saunajoki. Lammasjärvi laskee O n t
o-järveen (158 m yi. merenp.), joka saa
pohjoisesta Kettojärven lisävedet. Ontojärvi laskee
Ontojokea myöten Kiimasjärvee n. siitä
taas Pirttijärveen, jonka kapea salmi
yhdistää eteläpuolelle jäävään Sapsojärveen.
Pirtti järvestä jatkuu S. r. Tenetinvirran
kautta Nuasjärveen (138 m yi. merenp.),
jonka länsipäästä, Rehjänselästä koko laajan
reitin vedet purkautuvat K a j a a n i n j o e n neljän
kosken, Petäjäkosken, Kuurna- 1. Kalliokosken.
Koivukosken ja Ämmäkosken kautta
Oulujärveen (122,5 m yi. merenp.). S. r. tuo Oulujärveen
keskiveden aikaan 146 m3 vettä sek:ssa (korkean
veden aikaan 329 m3, matalan 131 m3). —
Tarkempi selonteko S. r:n huomattavimmista
järvistä, koskista y. m. erikoisartikkeleissa.

L. H-nen.

Sotnja (ven., = satakunta), eskadroonaa vas-

taava kasakkaosasto. Nykyään s :aan kuuluu n.
150 hevosta. 4-6 s:aa muodostaa polle in
(rykmentin). m. v. n.

Soto, Hernando (1. F e r d i n a n d o) de
(1496?-1542), esp. sotilas ja tutkimusmatkailija,
retkeili 1528 Guatemalan ja Yucatanin
rannikoilla, lähti 1532 300 mielien keralla Pizarron
avuksi Peruun, jossa turhaan koetti estää
Ata-hualpan mestausta, matkusti 1539 700 mielien
keralla Floridaan, jossa kultaa etsien kuljeskeli
alueen ristiin rastiin, ulottaen retkensä nyk.
Georgian ja Arkansaksen alueille. Kuoli
paluumatkalla Mississippi-virralla, jonka löytäjäni»
häntä pidetään (ks. Mississippi 1.).

Sott ks. S a h a r a.

Sottiisi (ransk. sottise), tuhmuus, rivonsekai
nen pila, hävyttömyys.

Sottunga. 1. Kunta, Turun ja Porin 1..
Ahvenanmaan kihlak., Föglön-Kökarin-Sottungan
nimismiesp.; käsittää Ahvenanmaan itäisessä
saaristossa joukon saaria, joista pääsaaren.
Stor sottunga n, lisäksi huomattavimpina
mainittakoon: Mosshaga, Finnö, IIusö, Hästö ja
Kvrkogårdsö. Kirkolle Turusta n. 140 km.
Maarianhaminasta n. 60 km. Pinta-ala (maata)
21,s km2, josta viljeltyä maata (1910) 166 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 111 ha).
Manttaalimäärä 4 "/a, talonsavuja 23, torpansavuja 2 ja
muita savuja 19 (1907). 407 as. (1914), kaikki
ruotsinkielisiä; 70 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 22:11a, merenkulku 17:Uii
ja kalastus 16:11a (1901). 28 hevosta, 166 nautaa
(1913). — 1 kansakoulu. — 2. Seurakunta.
Turun arkkihiippak., Ahvenanmaan rovastik.,
kuuluu kappelina Föglön emäseurakuntaan,
mainitaan sellaisena jo 1544; määrätty eroamaan
itsenäiseksi khrakunnaksi (sen. päät. huhtik.
1914). — Kirkko puusta, rak. 1708, korjattu ja
siirretty aikaisemmalta paikalta nykyiselle 1802.

L. H-nen.

Sou [sü], ransk. vaskiraha, oli aikaisemmin
Ranskan rahajärjestelmän pohjana, = 1/20 livreä.
nyt =5 centimea, =5 penniä.

Soubies [subVs], Albert (s. 1846), ransk.
musiikkikirjailija. Toimitti 1875-80 Pariisin
teat-terikalenteria. Julkaisi useita teoksia eri
maiden musiikkielämästä (Saksan. Venäjän, Unkarin.
Böömin, Portugalin. Sveitsin, Espanjan, Belgian.
Hollannin, Skandinaavian ja Britannian,
1896-1906) sekä (1899) Pariisin oopperan: ..Opéra
comique"n (vv:lta 1840-87) ja ..Théàtre lyrique"n
(vv:lta 1851-70) historian. I. K.

Soubise [subi’z]. 1. Benjamin de Ro h an,
S :n herra (1583-1642), Henri de Rohanin veli.
hugenottikenraali, taisteli Morits Oranialaisen
sotajoukossa Alankomaiden vapaussodassa:
valittiin Ludvik XIII:n aikuisessa uskonsodassa
Poitou’n, Bretagnen ja Anjou’n maakunnissa
olevien hugenottijoukkojen ylipäälliköksi 1621 ja
taisteli jonkun aikaa menestyksellä. Richelieu’n
alkamassa hugenottisodassa S. tuhosi kuninkaan
laivaston Blavefn luona (1625), mutta joutui
sam. v. tappiolle Ré’n saaren luona; sittemmin
hän engl. laivastolla Buckinghamin herttuan
kanssa yritti tuoda apua Richelieu’!!
piirittä-mälle La Rochellelle, kuitenkaan onnistumatta,
kuoli Englannissa.

2. Charles de R o h a n, S:n prinssi
(1715-87), ransk. sotapäällikkö, Pompadourin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0876.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free