Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sovitusoppi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1699
Soxhlet—Spallanzani
17U0
syyllisten sijasta ei soveltunut tavalliseen
oikeusjärjestykseen, ja niinikään väitettiin, että jos
kerran Kristus 011 maksanut kaikki synnit, niin
ne samalla ovat myös anteeksi annetut, eikä
uusia rangaistuksia enää voi tulla kysymykseen.
Tämä kritiikki aiheutti vähitellen muutoksia
s:iin. Lisäksi vaikutti suurempi syventyminen
Raamattuun sen, että s. uudemmassa
teologiassa sai enemmän eetillisen leiman. —
Uudemmat teologit (esim. Hofmann, Beck.
Granfelt) teroittavat, että 1) Jumala 011 itse pannut
toimeen sovituksen rakkautensa vaatimuksesta,
2) että Kristuksen koko elämäntyö (kuolema
siihen luettuna) on sovittava, 3) että sovinto 011
todellisuutena itse Kristuksen persoonassa, joten
ihmisen osallisuus sovintoon toteutuu yhteydessä
Kristuksen kanssa. Kristuksen si jaiskärsimys (ei
rangaistuskärsimys) tunnustetaan olevan hänen
eetillisen elämäntyönsä huippu. Kaikki teoriat
ovat enemmän tai vähemmän tyydyttäviä
yrityksiä tunkeutua sovituksen mysteerin
käsittämiseen. [Albr. Ritsehl, ,,Die christi. Lehre von
der Rechtfertigung und Versöhnung" (4:s pain.
1895-1902); M. Kähler, „Zur Lehre von der
Versöhnung" (1898); A. F. Granfelt, „Om
för-soningen i Kristus" (1882), sama, „Ännu en gång
oin försoningen i Kristus" (1885), sama, ,,Slutord
i försoningsfrågan" (18S6); Erkki Kaila,
,,Sovinto-oppi historiallisessa valaistuksessa" (1908).]
E. K-a.
Soxhlet [sokslet], Franz (s. 1848), saks.
maanviljelyskemisti. prof. Münchenissä, on
enimmin tunnettu maitotutkimuksistaan. S o x h 1
e-t i n r a s v a n m ä ä r ä y s k o j e on hänen
keksimänsä.
Spa [spCi], kauppala Itä-Belgiassa, Liègen
provinssissa, Verviers’stä etelään, lähellä Saksan
rajaa, Waya-joen varrella; 7,804 as. (1905). —
Kuuluisat terveyslähteet (alkaalis-raudanpitoisia,
-†-9c–(- 11°C), suurenmoiset kylpylaitokset
kasi-noineen ja hotelleineen. Vuosittain S:ssa käy
n. 20,000 kylpyvierasta, etenkin englantilaisia.
Terveysvettä myödään myös ulkomaille. —
Lähteet olivat suuressa maineessa jo 1326.
Spaateli (mlat. spatliula < spalha - lapio),
lastain, litteällä, usein pienen lapion muotoisella
terällä varustettu esine. esim. voiteen
levittämiseksi kankaalle.
Spadicifloræ, puikelokukkaiset (ks. t.).
Spagnoletto /spanjole’ttu], esp.-it.
taidemaalari, ks. Ribera.
Spahi (turk., pers. sipalii, sotilas), säännötön
turk. ratsuväki; Ranskassa tätä sanaa käytetään
alkuasukkaista muodostetusta algerialaisesta
ratsuväestä.
Spahn [spän], Peter (s. 1846), saks.
lakimies ja politikko; v:sta 1905 ylimaaoikeuden
presidenttinä Kielissä; v :sta 1884 jäsenenä
Saksan valtiopäivillä ollen katolisen keskipuolueen
johtajia; 1895-96 uutta siviililakia käsittelevän
valiokunnan puheenjohtajana hänellä oli suuret
ansiot sen perille ajamisesta; ollut ajoittain
myöskin Preussin edustajahuoneen jäsenenä.
J. F.
Spalatin [spa-], Georg (1484-1545), saks.
pappi. Saksin vaaliruhtinaan Fredrik Viisaan
vanhimman pojan kasvattajana, sittemmin
hovi-kappalaisena ja salaisena kirjurina S. oli mukana
uskonpuhdistuksen alkuajan tärkeimmissä ta-
pauksissa, välittäen m. m. vaaliruhtinaan ja
Lutherin välistä kosketusta. V :sta 1525 alkaen
S. toimi Altenburgin kirkkoherrana ja
super-intendenttinä, vaikuttaen tehokkaasti kirkollisten
olojen järjestämiseksi uskonpuhdistuksen
periaatteiden mukaan. [Berbig, ,,Georg S. und sein
Verhältnis zu M. Luther auf Grund ihres
Brief-wechsels" (1906).] A. J. P-ä.
Spalato (serbo-kroats. 8 piit 1. Spljet),
kaupunki Itävallassa, Dalmatsiassa, jonka tärkein
kaupunki se on, Canale di S:n pohjoispuolella
olevalla niemekkeellä, Marjan nimisen vuoren
(178 m yi. merenp.) juurella; 21.407 as. (1910),
paraasta päästä roomal.-katolisia
serbo-kroat-sialaisia. — S. 011 harvinaisen rikas vanhan ajan
muistomerkeistä. Huomattavin on
Diocletianuksen palatsi (rak. 290-310 j. Kr.), 216 m pitkä,
177 m leveä, jonka sisälle suurin osa Sai vanhaa
kaupunkia on rakennettu; palatsin peristyli on
Piazza del Duomo-torina. Sen äärellä on P. Doi
111011 1. Doniniuksen (Sai ensimäisen piispan)
tuomiokirkko (alkuaan Jupiterin temppeli),
bap-tisterium (ent. Æsculapiuksen temppeli) ja
cam-panile (1300-1400-luvuilta). Diocletianuksen
aikaisen vesijohdon jätteet, goot. raatihuone y. 111.
Ylälukio, yläreaalikoulu, piispallinen seminaari,
muinaismuistomuseo, teatteri y. m. Piispan
(v:een 1828 arkkipiispan) istuin. Meri-,
terveyslähde- (rikki-) kylpylöitä. — Satama
erinomainen, J/2 km pitkän aallonmurtajan suojaama.
Laivaliikenteen suuruudessa S:n
Itävalta-Unkarissa voittavat vain Triest ja Fiume; 1911 siinä
selvitettiin 3,i milj. rek.-ton. Viedään paljon
viiniä, öljyä, hedelmiä, viljaa, puutavaroita y. m.
Harjoitetaan myöskin viiniköynnöksen y. m.
viljelyä, likööri-, saippua-, sementti- v. m.
teollisuutta. Kauniin asemansa ja ympäristönsä takia
S. on sangen suosittu matkailijapaikka; 1912
S:ssa. kävi 40,029 matkailijaa. — S;n itäpuolella
on Gripi’11 linna, viimeinen jäännös
venetsialaisten 1600-luvulla rakentamista linnoituksista.
Jonkun matkaa S :sta koilliseen oleva Salonan
kylä on ent. Dalmatsian pääkaupungin Salonæn
raunioilla, joista viime vuosis. on kaivettu
päivän valoon suuri määrä arvokkaita
kuvanveis-toksia. kirjoituksia, saviastioita, rakennusten
tähteitä y. m. — Yllamain. Salonæ oli jo vanha
kaupunki silloin kun roomalaiset 78 e. Kr.
valloittivat sen tehden siitä siirtolan Colonia
Marila Julia. Se oli kukoistava ja tärkeä, eikä
menettänyt merkitystään, vaikka gootit ja
hunnit sen parikin kertaa valtasivat. Mutta 639 sen
hävittivät avaarit, ja asukkaat muuttivat
etelämpänä olevaan. Diocletianuksen palatsin
ympärille syntyneeseen Spalatumin kylään, josta
sitten S. kasvoi mahtavaksi kaupunkivaltioksi.
V. 1105 se tuli Unkarin vasalliksi, ollen sitten
ajoittain Venetsian ja Bosnian verovelvollisena,
kunnes 1420 menetti itsenäisyytensä ja joutui
venetsialaisille. E. E. K.
Spalax ks. S o k e a h i i r i.
Spaljee (ransk. espalier), hedelmäpuiden ja
pensaiden oksien tukena oleva ristikkoaita,
kujan-reuna.
Spallanzani /-Isä’-]. Lazzaro (1729-99), it.
luonnontutkija, aikansa huomattavimpia, toimi
\ ;sta 1756 professorina Reggiossa, sitten
Mode-nassa ja v:sta 1769 Paviassa. S. on etenkin
mainittava kokeellisen tutkimuksen tienraivaa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
