Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Spandau ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1701
Spandau
—Sparre
1702
jana. Hän todisti m. m. kokeellisesti, että
eläinten hedelmöitys tapahtuu siittiöiden välityksellä,
selvitti mahanesteen vaikutusta
munanvalkuais-aineisiin, tutki verenkiertoa ja hengitystä y. m.
S. taisteli myös alkusyntyoppia vastaan ja osoitti,
ettei infusoreja ilmesty veteen, jos tämä
keitetään ja astia pidetään suljettuna (vrt.
Alkusynty). — S :n kootut teokset „Opere di L. S."
(6 os.) julkaistiin 1825-26. (I. V-s.)
Spandau [sp-], kaupunki Preussissa, Potsdamin
liallitusalueessa, muutamia km Berliinin
länsipuolella (oikeastaan sen esikaupunkeja), ratojen
risteyksessä, Havelin ja Spreen yhtymäkohdassa,
Berliinistä Oderiin vievän merikanavan varrella;
84,855 as. (1910), joista n. Vio roomal.-katolisia.
Useita kirkkoja, synagoga, Fredrik III:n,
Bis-marckin muistopatsaat, Sitadelli, jonka
Julius-turm nimisessä tornissa säilytettiin Ranskan
1871 maksamasta sotakorvauksesta varattua
120 milj. Saksan mk:n suuruista sota-aarretta.
Lukio, reaalikoulu y. m. Suuret, hallituksen
omistamat ase-, ampumatarve- y. m. s. tehtaat;
lisäksi muita tehtaita. Harjoitetaan vilkasta
kauppaa. — S. sai kaupunginoikeudet jo 1232.
Oli useasti Brandenburgin vaaliruhtinaan
hallituskaupunkina, linnoitettiin 30-vuotisen sodan aikana
(linnoitukset lakkautettu 1904). Ruotsalaiset
valloittivat S:n 1631, ranskalaiset 1806.
Spangenberg [sparjonberhj], August
Gottlieb (1704-92), saks. jumaluusoppinut,
herrn-hutilaisen veljesseurakunnau toinen perustaja.
Haliessa olevan Francken orpokodin inspehtorin
toimesta karkoitettuna S. liittyi herrnhutilaisiin,
toimien v:sta 1762 heidän piispanaan.
Teoksessaan ,,Idea fidei fratrum" S. on esittänyt
lierrn-hutilaisten opinkäsityksen. [Reichel, ,,August
Gottlieb S." (1906).] ’ A. J. P-ä.
Spanieli ks. Koira, palsta 1154.
Spankkova, suom. seurakunta Inkerinmaalla
Länsi-Inkerin rovastikunnassa Hatsinasta
länteen. S. muodostaa Kolppanan (ks. t.) kanssa
kaksoisseurakunnan. 1600-luvulla kirkko oli
Tää-kelin (Djeglino) kylässä, jonka mukaan
seurakuntaakin silloin nimitettiin. V. 1731 kirkko
siirrettiin S:n kylään, jonka nimi, samoinkuin
seurakunnankin, johtuu saksalaisesta
Spandekow-suvusta, jolla oli siellä läänityksiä Ruotsin
vallan aikana. Nykyinen kivikirkko on rakennettu
1833. Papin valitsevat seurakunnat yhdessä,
vaalin vahvistaa läänin kuvernööri. Väestö, 3,146
henkeä, asuu 42 kylässä. P. T.
Spann (ruots.; vrt. Pänni), vanha ruots. (ja
suom.) jyvän, suolan, kivihiilen ja kalkin mitta,
= 112 tynnyriä = 73,2818 1, tai pituusmitta = 1
kortteli = 14,8 cm. Jälkimäisessä merkityksessä s. oli
alkujaan toisistaan levitettyjen peukalon ja
etusormen päiden välin suuruinen epämääräinen
pituusmitta (=suoni. vaaksa). Engl. vastaava
mitta on span (alkujaan levitetyssä kädessä
peukalon ja pikkusormen päiden väli = 10,368 inchiä;
ks. I nch). Saks. nimitys on Spanne. U. S:n.
Spannland, suom. p a n n i n m a a, ks. P a n n i.
Sparagmiitti, maasälvänpitoinen liuskeutunut
hiekkakivi Skandinaavian vuoristossa. S:t
kuuluvat nuorimpiin prekambrilaisiin, n. s.
eokam-brisiin muodostumiin. P. E.
Sparfvenfeldt [-venfelt], Johan Gabriel
(1655-1727), ruots. oppinut, kielitaituri,
matkusteli laajalti ulkomailla, etsien vv. 1689-94 vie-
raissa maissa ruots. ja gööttiläisiä
muistomerkkejä, vanhoja käsikirjoituksia y. m.; oli
1694-1712 seremoniamestarina; kirjoittanut m. m.
„Vocabularium
germanico-turcico-arabico-persi-cum" ja ,,Lexicon slavonicum"
(käsikirjoituksena Upsalan yliopiston kirjastossa).
Sparganium, p a 1 p a k k o,
Sparganiaceæ-\ie\moon
kuuluvia, 1-sirkkaisia vesikasveja,
joilla on tasasoukat lehdet ja
palleroiset kukkamykeröt
varren latvassa, hede- ja
emi-mykeröt erikseen. Meillä 8
lajia. Tavallisia ovat
suora-p a 1 p a k k o (S. simplex),
joka kasvaa rannoilla ja
ojissa, kellu pai pakko
(S. natans), jonka pitkiä,
kelluvia lehtiä (akanhapsia)
näkee järvissä, usein
yhtäjaksoisina vöinä, ja p i k k u p a
1-pakko (S. minimum),
yleinen laji rannoilla, lätäköissä,
puroissa j. n. e. K. L.
Sparre on Ruotsin vanhimpia ja mahtavinipia
ylimyssukuja, jonka jäseniä mainitaan jo
1200-luvulla. Sen vaakuna oli punainen vuoliainen
(sparre) keltaisella pohjalla. Johonkin S.-suvun
haaraan kuuluvat mahdollisesti Suomessa
keskiajalla tavattavat asemies Erik Åbjörn
s-s o n, joka 1470-luvulla oli Turun maaoikeuden
jäsenenä, ja hänen poikansa Arvid
Eriksson, Pohjois-Suomen maavouti ja Maskun
kihlakunnan tuomari; heidän vaakunassaan
nähdään vuoliainen ja sen alla nuoli.
1. Åbjörn Sixtensson (k. 1310), Eerik
ja Valdemar herttuain drotsi, mainitaan
valta-neuvoksena 1295, tuli herttuain drotsiksi 1302
ja otti semmoisena osaa heidän Birger
kuningasta vastaan suunnattuihin hankkeihinsa,
antamalla lainoja ja perustamalla sotajoukkoja,
mutta kuoli sisällisen sodan kestäessä.
2. Nils Åbjörn s son (k. 1359), drotsi,
edellisen poika, oli 1318 valtaneuvoksena, tuli
drotsiksi 1335, oli jäsenenä siinä väliaikaisessa
hallituksessa, jonka Maunu kuningas asetti 1344
lähtiessään Norjaan. Mainitaan innolla
toimineen Norrlannin, Piitimen seutujen,
asuttamiseksi. Riidan syttyessä Maunun ja hänen
poikansa Eerikin välillä hän piti edellisen puolta.
3. Arvid Gustafsson, valtaneuvos, oli
1361 Ruotsin lähettiläänä Lyypekissä rauhaa
tekemässä hansa-liiton kanssa, ja 1366-76
Itämaiden (s. o. Suonien) laamannina; kuolinvuotta ei
tunneta.
4. Karl Ulfsson (k. 1407), marski,
Viipurin isäntä, Toftan herra, valtaneuvos 1350,
kuului niihin ylimyksiin, jotka Maunu
Eerikinpojan hallituksen loppuaikoina olivat hänen
vastustajiaan ja 1363 kutsuivat Albrekt
Mecklen-burgilaisen maahan. Hänet tehtiin silloin
valtakunnan marskiksi ja Tukholman käskynhaltiaksi,
ja hän voitti 1365 kuninkaat Maunun ja
Haa-konin Enköpingin taistelussa, jossa Maunu
otettiin vangiksi. Karl Ulfsson oli 1371 mukana
vahvistamassa Albrektin kiisi vakuutusta, kun tämä
luovutti ylimmän vallan valtaneuvostolle. Ja
samoin hän oli niitä suurmiehiä, joiden käsiin Bo
Joninpoika Grip testamentillaan 1386 uskoi
Sparganium simplex.
(S.H.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
