- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1703-1704

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Spandau ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1703

Sparre

1704

kaikki laajat läänityksensä ja jotka sitten
kutsuivat Margareeta kuningattaren maahan
Al-brektin sijaan. Bo Joninpojan vielä eläessä Karl
Ulfsson oli tullut Viipurin isännäksi ja tämä
tärkeä linna näyttää sitten olleen hänen
hallussaan v:een 1399, vaikkei hän yhtämittaa näy
siellä oleskelleen. Hän oli myös Uplannin
laamanni. Karl Ulfsson oli siten Ruotsin
valtakunnan mahtavimpia ja merkillisimpiä miehiä
aikanaan. Hän oli saanut hyvän kasvatuksen,
tullut maisteriksi Pariisissa ja hänen sanotaan
olleen aikansa oppineimpia miehiä. On sentähden
arveltu, että luin olisi tähän aikaan syntyneen
merkillisen kirjallisen teoksen ,,Um styrilsi
ku-nunga" tekijä. Kuollessaan hänen sanotaan
olleen 90 v:n vanha.

5. Sigge Ulfsson (k. 1463), piispa, tuli
1441 arkkiteiniksi, 1449 piispaksi Strengnäsissä;
taistelussa Kaarle Knuutinpojan ja Kristian
Oldenburgilaisen välillä hänen käytöksensä
ensin oli horjuva, kunnes hän lopulta selvästi
liittyi unionipuolueeseen ja asevoimin auttoi
Kaarlen karkoittamista. Hän se myös kruunasi
Kristianin Upsalassa.

6. Lars Siggesson (k. 1554), marski, oli
niiden nuorten ruots. ylimysten joukossa, jotka
Kristian Tyranni 1519 kavalasti vei Tanskaan,
otti sen jälkeen osaa vapaussotaan, nimitettiin 1523
marskiksi ja oli sitten Kustaa Vaasan pitkällä
hallitusajalla hänen uskollisena apumiehenään,
sekä lähettiläänä että valtakunnan sisällisten
olojen järjestelijänä. Daeke-kapinau
kukistamiseen hän huomattavalla tavalla otti osaa. (Hänen
sisarensa oli H e b 1 a S., Kuitian ylpeä rouva.
Suomen senaikuisen mahtavimman miehen Eerik
Flemingin puoliso.)

7. Erik S. (1550-1600), valtaneuvos, edellisen
poika, oli saanut huolellisen kasvatuksen, tuli
1582 valtaneuvokseksi sekä Vestmanlannin ja
Taalainmaan käskynhaltiaksi ja kävi 1587
lähettiläänä Puolassa vaikuttamassa siihen, että
Sigis-mund valittiin Puolan valtaistuimelle. S.
esiintyy tämän jälkeen Ruotsin ylimyspuolueen
ete-vimpänä ja vaikuttavimpana johtajana. Hän oli
terävä-älyinen. oppinut ja rohkealuontoinen
henkilö, mutta mieleltään kovin ylimysvaltainen.
V. 1590 hänet muiden mukana heitettiin
vankeuteen syytettynä siitä, että olisi »tahtonut
hävittää perintösopimusta ja tehdä lopun
kuninkaallisesta perheestä ja sitä varten perustanut unionin
Puolan kanssa". Sigismundin tultua hallitukseen
hän uskollisesti piti tämän puolta, mutta
näyttää kuitenkin samalla neuvoneen häntä
noudattamaan Ruotsin lakia ja tunnustamaan
protestanttista uskontoa. Sigismundille hän 1594 teki
tunnetun esityksensä »Postulata nobilium",
aatelissäädyn oikeuksien puolustamiseksi.
Paettuansa Puolaan ja Stånge-joen taistelun jälkeen
jouduttuansa Kaarle herttuan valtaan hänet
Linköpingissä asetettiin säätyjen tuomioistuimen
eteen, tuomittiin kuolemaan ja mestattiin.

8. Johan S. (1551-99), valtaneuvos, edellisen
veli. antautui soturiuralle ja palveli Pontus De
la Gardien joukoissa Liivinmaan sodassa.
Tallinnan kokouksessa 1589 hän oli ruots.-suom.
sotapäällystön etunenässä, kun se Juhana
kuninkaan suureksi harmiksi vastusti Sigismundin
palaamista Ruotsiin, ja vangittiin sen johdosta.
Sigismund lähetti hänet 1593 ottamaan uskolli-

suusvalan Liivinmaalla, Virossa ja Suomessa.
Ilmisodau sytyttyä kuninkaan ja herttuan
välillä edellinen määräsi hänet päälliköksi
tärkeään Kalmarin linnaan, jota hän erinomaisen
urhoollisesti puolusti herttuaa vastaan, mutta
lopulta pakotettuna antautumaan hän neljä
päivää sen jälkeen mestattiin.

9. Lars Eriksson S. (1590-1644),
maa-marsalkka, valtaneuvos Erik S:n (ks. n :o 7)
poika, tuli maaherraksi Upsalan lääniin 1634,
varapresidentiksi Svean hovioikeuteen 1640,
valtaneuvokseksi 1641; oli kahdeksilla
valtiopäivillä aateliston maamarsalkkana.

10. Ebba S. (1626-62), kuningatar Kristiinan
suuri ja ainoa suosikki, edellisen tytär. Hän
oli tunnettu kauneudestaan ja älystään ja häntä
nimitettiin ,,la belle comtesse"ksi. Vaikutti
paljon kuningattareen, jonka kanssa, myös hänen
kruunusta luopumuksensa jälkeen, oli ahkerassa
kirjeenvaihdossa. Korotettiin 1647
vapaaherran-säätyyn ja meni 1652 naimisiin valtaneuvos
Jakob Kasimir De la Gardien kanssa.

11. Per Larsson S. (1628-92), valtiomies,
edellisen veli, otti kunnolla osaa Kaarle Kustaan
sotiin Puolassa ja Tanskassa, tuli sitten
maaherraksi, 1668 kenraaliksi ja 1674 valtakunnan
varusmestariksi. Käytettiin myös erinäisissä
diplomaattisissa toimissa ja korotettiin ransk.
kreivisäätyyn. Valtiopäivillä 1680 ja 1682 hän
oli vastustuspuolueen taitavimpia, enimmin
arvossa pidettyjä johtajia, joka taidokkaasti ja
pelottomasti vastusti reduktsionia ja kuninkaan
yksinvaltaa. Hän ei siitä syystä ollut mikään
suosittu henkilö Kaarle XI :n hovissa.

12. Karl S. (1723-91), valtaneuvos, otti osaa
Suomen sotaan 1741-42, ja kohosi soturiuralla
lopulta everstiksi. V. 1763 hän tuli maaherraksi
Gefleborgin lääniin, 1773 Tukholman
ylikäskvn-haltiaksi, osoittaen molemmissa näissä viroissa
erinomaista toimeliaisuutta ja edisti suuresti
Tukholman kaupungin menestymistä. Sen ohessa
hän 1775 tuli valtaneuvokseksi ja vaikutti n. s.
puolustusvalmistelukunnan jäsenenä
sotalaitoksen parantamiseen. Valittiin 1783 Turun
akatemian kansleriksi.

13. Fredrik S. (1731-1803), valtakansleri,
edellisen veli, tuli 1756 kruununprinssin
kavaljeeriksi, 1770 kanslianeuvokseksi, 1773
hovi-kansleriksi ja 1781 valtaneuvokseksi ja Kustaa
Aadolfin kuvernööriksi. S. oli vähälahjainen ja
epäitsenäinen henkilö, mutta juuri tästä syystä
hän nousi valtakunnan korkeimpiin arvoihin.
Kustaa III:n kuoleman jälkeen näet Reuterholm
teki hänet valtakansleriksi, .,koska ei voinut
löytää ketään muuta tarpeeksi ylhäissukuista
henkilöä, jota olisi pidetty kyllin alttiina
olemaan ainoastaan sokeana aseena kaikkivaltiaan
suosikin kädessä". Neiti Rudenschöldiä
tuomittaessa S. herätti yleistä paheksumista,
vaatimalla että hänet tuomittaisiin
raipparangaistuk-seen, mikä lausunto hankki hänelle
»raippa-kanslerin" nimen. Korotettiin 1797 kreiviksi.

14. Per Georg S. (1790-1871), kirjailija,
ammatiltaan sotilas, oli ottanut osaa Suomen
sotaan 1808-09 ja sotaan Napoleonia vastaan
1812-15, kohosi lopulta meritykistörykmentin
everstiksi. On julkaissut romaanit ..Den siste
friseglaren" (1832), »Adolf Findling" (1835),
»Sjökadetten" (1850) y. m. kaunokirjallisia teoksia.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0884.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free