Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sparta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1705
15. Gustaf Adolf Vive S. (1802-86)’,
valtioministeri, maamarsalkka, palveli Svean
hovioikeudessa, tuli oikeusneuvokseksi 1840 ja
oikeusvaltioininisteriksi 1848 sekä Svean
hovioikeuden presidentiksi 1856, josta virasta 1867
omasta pyynnöstään sai eron. Oli kaksilla
valtiopäivillä aateliston maamarsalkkana ja
eduskunta-muutoksen jälkeen edustajana ensimäisessä
kamarissa. Vv. 1857-71 hän oli Ruotsin molempien
yliopistojen kanslerina. K. G.
16. Louis Pehr S. (s. 1863), kreivi, ruots.
taidemaalari ja taideteollinen piirustaja; yliopp.
1884 Tukholmassa, jossa myös alkoi harjoittaa
taideopintoja, joita jatkoi Pariisissa. A.
Gallén-Kallelan mukana S. tuli 1889 ensi kerran
Suomeen ja jäi tänne v:sta 1891 alkaen yli 10 v:ksi.
S. on maalannut kansanelämänkuvauksia (esim.
,.Ensi lumi", Antellin kokoelmissa), joihin hän
sai aiheet matkoiltaan Suomessa, sitäpaitsi
maisemia (varsinkin kaupunkikuvia Porvoosta ja
Helsingistä), lukuisia muotokuvia (esim.
arkkipiispa Renvall, 1898, Turun tuomiokapitulissa)
sekä m. m. uskonnollisia tauluja (»Kristuksen
hautaaminen", 1897, Vaasan kirkossa). Porvoossa
olleen taideteollisen ,,Iris" yhtiön johtajana
(1897-1900) sekä myöhemminkin S. työskenteli
innokkaasti sovelletun taiteen alalla, jossa hänellä
täällä oli suuri vaikutus taideteollisuuden
kohottamiseksi itsenäiseksi taiteenhaaraksi. Myöskin
etsaustaiteen harjoittajana S. oli meillä
ensimäi-siä. — V:sta 1893 S. on naimisissa
koristetaitei-lijattaren Eva Mannerheimin (s. 1870) kanssa.
Nykyään S. asuu Ruotsissa. E. R-r.
Sparta. 1. Muin. Lakonian (ks. t.)
pääkaupunki. — 2. Muin.-kreik. valtio, joka käsitti
Lakonian ja myöhemmin myös Messenian. S:n
kaupunki sijaitsi sisämaassa Eurotas-joen
länsipuolella, tasangolla, joka kosketti
Taygetos-vuoriston koillisinta haarannetta. S. oli
hämärässä muinaisuudessa syntynyt useiden eri
yhteiskuntien yhtymisestä, ja siinä arvioidaan
sen loistoaikana olleen 25,000-30,000 as. Koko
mahtavuutensa ajan S. oli muuriton sotilasleiri;
vasta Nabis »tyrannin" hallitessa 207-192 e. Kr.
se sai ensimäiset muurinsa. S :sta on säilynyt
aniharvoja maanpäällisiä jäännöksiä, mutta
englantilaisten v:sta 1906 alkaen toimittamat
kaivaukset ovat melkoisesti lisänneet tietoamme
sen topografiasta; m. m. on selvitetty S:n
9 km:n laajuisen muurin suunta. Huomattavin
muinaisjäännös on mahtavista neljäkäskivistä
laadittu, 14 m:n korkuinen suorakulmainen
jalusta, jolla on levännyt hävinnyt muistomerkki;
sitä on väärin sanottu »Leonidaan haudaksi".
Jyrkältä kukkulalta (»Akropolis") ovat
kaivaukset 1907 paljastaneet Athene Chalkioikoksen
temppelin vähäpätöiset jäännökset sekä sen
etelärinteeltä laajan teatterin rauniot.
Eurotas-joen varrella sijaitsevat 6:nnelta tai 5:nneltä
vuosis. peräisin olevan Artemis Orthian
temppelin perustukset; lähellä olevan teatterin
näyttämöltä on löytynyt suuri joukko alttareita,
joiden ääressä Spartan nuorukaisten oli tapana
ruoskituttaa itseään. — Muinaisen S:n paikalla
oli vielä keskiajalla Lakedaimonia niminen
kaupunki, joka kadotti merkityksensä 1200-luvulla.
Vanhan kaupunkialueen etelälaidassa sijaitsee
nyk. Sparta (»Uusi Sparta", Sparti),
Lakedai-monin nomoksen pääkaupunki, perustettu 1834.
1706
Siinä on Monemvasia-Spartin
metropoliitanistui-men paikka ja 4,175 as. (1896). — S:n
valtiojärjestys, jonka säätäminen antiikkisen
perintä-tarinan mukaan liittyy Lykurgoksen nimeen,
näyttää olevan pitkällisen kehityksen tulos; se
pysyi vanhanaikuisessa muodossaan voimassa
historiallisella ajalla. S:ssa oli aina kaksi
kuningasta, toinen Agidien, toinen
Eury-pontidien kuningashuoneesta. Kuninkaat olivat
ylimpinä pappeina, tuomareina ja
sotapäällikköinä; vähitellen heidän valtaansa kuitenkin
paljon rajoitettiin, mutta ylipäällikkyys säilyi;
sotaan lähti kerrallaan vain toinen kuningas.
Yhä suuremman vallan sai aikaa voittaen e f
o-r i e n (ks. t.) virkakunta, jonka varsinaisena
tehtävänä oli valtion ylin valvonta. Neuvostolla
(gerusia), jonka muodosti 28 60 vuotta
täyttänyttä, eliniäksi valittua vanhusta, oli valtion
korkein johto. Neuvoston tekemistä ehdotuksista
äänesti kansankokous (a peli a), johon kuuluivat
kaikki 30 vuotta täyttäneet vapaat kansalaiset;
sillä ei ollut oikeutta tehdä aloitetta. — S. oli
vanhoillisuuden tyyssijana Kreikassa;
varhaisimpina aikoina se oli eristettynä muista
valtioista, joiden kanssa kauppa kävi vaikeaksi
m. m. sen johdosta, että S :ssa käytettiin
kaupan-välineeksi sopimatonta rautarahaa. S:n
asukkaista ks. Spartalaiset. S:n historiasta ks.
Kreikka (historia), Lakoni a,
Messenian sodat. E. R-n.
Spartacus /spär-J, traakialainen orja, pakeni
73 e. Kr. Capuan gladiaattorikoulusta,
aikaansai koko Italiassa vaarallisen kapinan orjien
keskuudessa ja voitti useat Rooman valtion
sotajoukot. Lopuksi kun S. suuren orja-armeian
etunenässä aikoi marssia Roomaa kohti, tuli
Cras-sus (ks. Oras s us 2) ylipäälliköksi ja voitti
ratkaisevasti Apuliassa S:n, joka kaatui
taistelussa 71 e. Kr. S :n elämää on usein käsitelty
kaunokirjallisesta myöskin suomeksi.
[Schambach, »Der italische Sklavenaufstand" (1872) ; G.
Rathke, »De Romanorum bellis servilibus"
(1904).] K. J. H.
Spartalaiset, muinaisen Lakonian vallitseva
doorilainen yläluokka, joka valloittajana oli
tullut maahan ja vähitellen ottanut sen
valtaansa. Ainoastaan s. olivat
täysinoikeutet-tuja kansalaisia: Lakonian muut asukkaat
olivat joko perioikkeja (ks. t.) tai lielootteja
(ks. t.). S:ksi pääsivät kuitenkin myös sodassa
kunnostautuneet perioikit (neodamöfdai) tai s:n
ja heloottinaisten pojat, jotka olivat saaneet
spartalaisen kasvatuksen (mo’ihakes).
Spartan valtiojärjestyksen nojalla oli s:n kesken
jaettu parhaimmat viljelysmaat yhtä suuriksi
palstoiksi, joita ei saanut ostaa eikä myydä;
niitä hoitivat s:n puolesta määrättyä
elatus-veroa vastaan helootit, sillä s. eivät
saaneet mieskohtaisesti harjoittaa maanviljelystä
enempää kuin kauppaa tai mitään ammattia.
He olivat yksinomaan sotilaskasti, jolle sota oli
päätoimena ja rauha parhaasta päästä sodan
valmistelua; heidän tuli aina muistaa elävänsä
vihamielisen väestön keskellä. Senvuoksi
kasvatuksella, joka oli kokonaan valtion käsissä, oli
silmämääränä vain sotilasavujen kehittäminen.
Yksilö eli vain yhteisöä varten. Heti lapsen
syntymästä saakka alkoi yhteiskunnan valvonta :
lapset tutkittiin ja heikot pantiin heitteille.
Sparta—Spartalaiset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
