- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1711-1712

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Spegel ... - Spektraalianalyysi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1709

Spegel—Spektraalianalyysi

1711

(S.H.) Kuva 4.

väri ilmestyy. — Eri valolähteiden spektrejä
voidaan verrata toisiinsa kuvassa 3 esitetyllä
vertailuprismalla. Se liitetään kollimaattoriin A,
niinkuin kuvasta 1 selviää. Raon mn leveyttä
muutellaan mielen mukaan mikrometriruuvin
avulla. Tämän raon aliosan
eteen on kiinnitetty
tasasivui-nen lasiprisma ab niin, että
valolähteen F säteet eivät voi
tunkeutua kollimaattoriin
prisman läpi. Mutta syrjään
prismasta voidaan kyllä asettaa
joku liekki L (kuva 4; prisma
on cdf) sillä tavoin, että
sivupintaa df vastaan kohtisuorat
tulosäteet kulkien taittumatta
prisman sisään kohtaavat sen pintaa dc niin,
että ne kokonaan heijastuvat, jatkavat matkaansa
ulos prismasta kohtisuorina pintaa cf vastaan
(siis taittumatta) ja raosta s tähystimeen t.
Tässä nähdään niin ollen kaksi spektriä.
Näkö-alueen alaosaan kuvastuu liekin F ja sen
yläpuolelle liekin L spektri (kuva on ylösalaisin
käännetty kuten tähtitieteellisessä
kaukoputkessa). — Spektrin värit voidaan hajoittaa
enemmän toisistaan, jos
käytetään yhden prisman si
jasta useampia. Prismat
asetetaan silloin niin. että
taittavat särmät ovat
sa-mannepäin käännetyt ja
edellisestä tullut valo
aina sattuu seuraavalle.
Kuva 5 esittää
Brovv-ningin suunnitteleman
spektroskoopin kuusine
prismoineen. Niistä on
vain ensimäinen
kiinnitetty pohjaan PP.
Kiinnityskohta on yhdessä nurkassa; toinen nurkka
on saranantapaisesti kiinni toisessa prismassa,
tämä kytketään samalla tavalla kolmanteen j. n. e.
Jokaisen asemaan liittyy lovekas metallikaistale a,
jota loven kautta kulkeva, pohjan keskuksessa
oleva nasta olijaa niin. että kaistale voi kiertyä
nastan varassa, siirtyä sitä myöten ulommaksi
tai sisemmäksi. Prisma 6 on kiinnitetty vivun 11
välityksellä mikrometriruuvilla il/ siirrettävään
tähystimeen Ii. Kone toimii sillä tavoin, että
kun tahdotaan havaintoja tehdessä siirtyä väristä
toiseen, niin ruuvia .]/ kiertämällä voidaan
prismat yhtaikaa asetella siten, että niissä kaikissa
tutkittua väriä vastaavien tulosäteiden
poikkeaminen 1. deviatsioni (ks. Prisma) on mitä
pienin (automaattinen spektroskooppi). Siinä
tapauksessa on näet tulokulman suuruudesta
riippuva värihajaantumisen määrä ja spektrin
puli-taus melkoinen ja sitäpaitsi käytetään juuri
tällaista n. s. s y m m e t r i s t ä säteen kulkua
prisman taite-eksponenttia määrättäessä. Litrov/
on, lisätäkseen vielä tuntuvammin
värihajaantu-mista, rakentanut sellaisen spektroskoopin, että
säteet heijastuvat viimeisessä prismassa,
kääntyvät siinä takaisin ja läpäisevät toistamiseen
kaikki prismat, vaikka nyt vastakkaisessa
järjestyksessä. Kojeen liajoittava vaikutus on siis
kaksinkertainen. Suoraan liajoittava
spektroskooppi kumoaa valosäteiden
taittumisen, jättäen värihajaantumisen voimaansa.

(S.H.)

Kuva 5.

(S.H.)

Kuva 6.

Kuva 6 esittää
sellaisen
Bro\v-ningin suunnitteleman pienois-spektroskoopin pi-tuusläpileik ka
uksen. Prismayhdistelmä P sisältää 3 tai 5 prismaa,
joista edellisessä tapauksessa kaksi, jälkimäisessä
kolme on kruunulasiä, muut ovat piilasia. M i k r
o-spektroskoopiksi 1. spektr a
ali-mikroskoopiksi sanotaan kaikkia kojeita,
joiden rakenteeseen on sovellutettu mikroskoopin
ja spektroskoopin periaatteita. Sillä voidaan
tutkia hyvin pienien ainemäärien spektriä. — Kuu
spektroskoopilla tarkastellaan valkeanhehkuvien
jähmeiden ja sulien kappaleiden spektriä, niin
huomataan niiden synnyttävän jatkuvan spektrin.
Esim. kynttilöiden, öljv- ja kaasulamppujen
liekit antavat tällaisen spektrin, koska niiden
valaistuskyky juuri johtuu niissä väikkyvistä
valkohehkuvista hiilihiukkasista. Jähmeää
kappaletta vähitellen kuumennettaessa esiintyy
sen spektrissä yhä uusia valolajeja.
Lämpötilan ollessa 500-600° se sisältää vain
punaista valoa, sitten esiintyvät muut värit
järjestyksessä, kunnes tämä on täydellinen
lämpötilan noustua 1200-1600° :een (ks. liitekuvaa).
Säteilyn energiamaksimi siirtyy, sikäli kuin
lämpötila vieläkin kohoaa, yhä enemmän violettiväriin
päin. Auringonvalon (6000°) energiamaksimi on
keltaisenviheriässä. Hehkuvan kaasun spektri ei
ole enää jatkuva, vaan sisältää ainoastaan
kapeita, poikittaisia valoviivoja tai leveähköjä
valojuovia pimeällä pohjalla. Kaasuja saadaan
valaisemaan sulkemalla ne Geisslerin putkiin (ks.
t.), joiden läpi johdetaan sähkövirta. Mutta
muutamien helposti kaasuttuvien aineiden
kaasut saadaan hehkumaan jo väkiviina- t. Bunseniu
lampun liekissä. Kun sellaiseen viedään
platina-langan silmukassa jotakin metallisuolaa, esim.
tavallista keittosuolaa (sisältää natriumia), niin
suola hajoaa kuumuudessa ja metalli kaasuttuu
osittain. Natriumkaasu tekee valaisemattoman
liekin keltaisenvalaisevaksi ja kun liekkiä
tutkitaan spektroskoopilla, niin nähdään siinä
hyvin heleä keltainen viiva tummalla (tai heikosti
valaistulla) pohjalla. Natriumkaasun valo
sisältää siis tuota keltaista väriä, joka on sille niin
tunnuksellinen, että määrätyssä paikassa
spektriä esiintyvästä keltaisesta viivasta voidaan
päinvastoin päätellä tutkitun valon sisältävän
natriumkaasua. Litiumsuola antaa samoin
hehkutettuna litiumille tunnukselliset punaisen ja
oranssivärisen viivan. Vedyn spektriä Geisslerin
putken avulla tutkittaessa nähdään putken
kauttaaltaan hohtavan kaunista, purppuranpunaista
valoa. Spektri käsittää punaisen, viheriän ja
sinisen valoviivan. Raskaiden metallien
kaasu-spektrit sisältävät usein hyvin suuren joukon
valoviivoja, esim. raudan 4.000-5.000 viivaa.
Ty-per. spektri muodostuu suuresta joukosta leveitä
valojuovia, joita pimeät lomat erottavat
toisistaan. Juovat ovat toisella puolen
jyrkkäpiirteiset ja hyvin heleät, toisella puolen himmeämmät
ja epäselvemmin rajoittuvat. Valaisevan kaasun
tiheys ja lämpötila sekä kerroksen vahvuuskin
voi muuntaa kaasujen spektrin ulkonäön niin,
että viivaspektriin voi ilmestyä lämpötilan
kohotessa uusia valoviivoja ja juovaspektrin eri osat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0888.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free