- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1717-1718

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Spektroheliografi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1717

Spektroheliograf!*—Spekulatsioni

1718

tuaan yläpuolisen ja toisen alapuolisen raon läpi
kohtaavat prisman, niin saattaa spektroskoopin
tähystimellä nähdä spektrien vastaavat värit
päällekkäisinä. Toisen spektrin värien heleys
valitaan yksiköksi. Toisesta raosta tulleen valon
voimakkuutta säännellään kiertämällä
mikrometriruuvia, kunnes spektrien raja tutkitussa spektrin
osassa hälvenee ja valonvoimakkuudet siinä
kohdassa siis ovat yhtä suuret. Rakojen havaittujen
leveyksien avulla saadaan värien
valonvoimakkuuksien suhde lasketuksi (Vierordtin s.).

U. S :n.

Spektroheliograf (ks. Spektri ja H e 1 i
o-grafi), Halen ja Deslandres’in 1889 keksimä
kone, jonka avulla saadaan auringosta valokuva
monokromaattisessa valossa. Kiikariobjektiivin
antamasta auringon polttopistekuvasta leikataan
kapealla spekt roskooppi raolla kaistale, jonka
valonsäteet hajoitetaan spektriksi. Tämän spektrin
kohdalla on valokuvauslevy, jonka edessä
kuitenkin on raolla varustettu levy, niin että
ainoastaan yhtä Fraunhoferin viivaa vastaava
spektrin-paikka tulee valokuvatuksi. Jos nyt siirretään
spektroskooppia auringonkuvassa olevine
levyi-rieen ja vastaavassa määrin valokuvauslevyn
edessä olevaa levyä, tulee vähitellen koko
auringonpinta valokuvatuksi esim. yhdessä
kalsium-viivan värissä. Täten saatu auringon
valokuva osoittaa siis auringon ulkomuodon, jos sitä
tarkastettaisiin semmoisen lasin läpi. joka imisi
itseensä kaikki muut paitsi määrätyn
kalsium-viivan säteet. Eri viivojen valoissa otetut
s.-valokuvat, s p e k t r o h e 1 i o g r a m m i t, ovat
tärkeitä etenkin auringonsoihtujen tutkimiselle,
ja näyttävät myöskin, missä tienoin
auringonpilkkuja on odotettavissa, ks. Aurinko,
liitekuva II, missä alempi kuva on kalsium K-värissä
otettu spektroheliogrammi; ylempi kuva on
valokuva; kuvien allekirjoitukset ovat erehdyksestä
vaihtuneet. II. R.

Spektrometri (lat. Spectrum = kuva, ja kreik:
metron = mitta), spektroskooppi, jossa tähystimen
ja kollimaattorin suuntien muodostaman kulman
suuruus voidaan lukea vaakasuorasta
ympyrä-asteikosta.. S: llä saattaa siis tarkkaan määrätä
spektrin eriväristen säteiden poikkeamisen.

Spektroskooppi ks.
Spektraaliana-1 v y s i.

Spektrotelegrafi (lat. Spectrum - kuva, ja
telegrafi, ks. t.), valo-opillinen lennätinlaite.
Sitä käyttämällä voidaan laivasta käsin erottaa
toisistaan majakoiden valoviestit. Kun näet
majakassa asetetaan valolähteen eteen varjostin,
johon on leikattu vaakasuorasti rinnakkain
Morse-kirjaimia muodostavia aukkoja, niin
voidaan tullutta valoa spektroteleskoopilla
tutkimalla selvästi nähdä kirjainmerkki ja siitä
päätellä, mistä majakasta valo on lähtöisin. Koska
laivan heiluminen estää tarkkaa
spektrotelegra-fista havaintojen tekoa, ei main. lennätinkeinoa
ole paljoakaan käytetty. U. S:n.

Spekulantti, spekulatsionin (ks. t.)
harjoittaja, pyrkijä. — Spekuleerata, harjoittaa
spekulatsionia, pyrkiä johonkin (asemaan,
virkaan t. m. s.).

Spekulatiivinen (ks. Spekulatsioni),
spekulatsioninluontoinen; spekulatsioniin
kykenevä tai taipuvainen. — Liike-elämässä
toimi-haluinen, yritteliäs, keinotteleva.

Spekulatsioni (lat., alk. tähystely, tiedustelu,
< speculä’ri - tähystellä, < specula = töyräs,
vartiopaikka). 1. Vanhemmassa filosofisessa
kielessä = teoreettinen 1. tietopuolinen ajattelu,
vastakohtana käytännöllisille, s. o. tahtoelämääu ja
toimintaan kohdistuville sieluntoiminnoille ja
opin-haaroille. Sitten mietiskely, joka yrittää kohota
kokemusmaailman havainnollisten tosiasiain
yläpuolelle, tajuamaan yliaistillisia asioita joko puh-4
taalla, abstraktisella ajattelemisella tahi
,,intuit-sionilla", s. o. sisäisellä, henkisellä
,,näkemisellä". — A. Gr.

2. Tuloust. Liike-elämässä s:ksi sanotaan
tulevaisten markkinasuhteiden ja niistä
todennäköisesti johtuvan hinnanmuodostuksen
edeltäpäin laskemista ja arvioimista sekä myöskin
tällaiseen edeltäpäin arvioimiseen perustuvaa
taloudellista toimintaa, jonka tarkoituksena on saada
voittoa vastaisesta hintain vaihtelusta. Tällöin
on aina kysymys enemmän tai vähemmän
epävarmojen liinnanmuodostusainesten
huomioonottamisesta. — Kun kaiken myytäviksi aiottujen
tavarain tuotannon, kaiken hyödykkeiden
kauppaan laskemisen täytyy ottaa lukuun tulevainen,
aina jossakin määrin epävarma hintain
muodostus, sisältyy kaikkeen vaihtotalouden vallitessa
harjoitettuun taloudelliseen toimintaan
s.-mo-mentti. Viimemainittu astuu voimakkaammin
esiin, jollei oteta laskuihin ainoastaan vastaista
myyntiä, vaan jos ostetaan siinä tarkoituksessa,
että voitaisiin myydä kalliimmasta hinnasta, tai
jos myydään, jotta voitaisiin ostaa takaisin
huokeammasta. Tällaista s:ia on sanottu
kauppa-s :ksi, puhtaaksi s :ksi taas sellaista, jossa ei
tavaran omistus tai sen maksamiseksi tarvittava
raha enää ensinkään tule kysymykseen, kun nim.
ostetaan tai myydään joksikin tulevaiseksi
ajankohdaksi siinä tarkoituksessa että silloin jälleen
voidaan myydä tai ostaa ja voittaa nyt sovitun
ja myöhemmin vallitsevan hinnan välinen
erotus. Kauppa-s. suuntautuu sellaisiin tavaroihin,
joiden hinnat ovat suurempien vaihtelujen
alaisia, ennenkaikkea tavaroihin, joiden kysyntä on
jotenkin kiinteä, mutta joiden tarjonnan
suuruus vaihtelee syistä, jotka ovat
ihmistoiminnasta jotenkin riippumattomat, niinmuodoin
sadosta riippuvaisiin luonnontuotteisiin, esim.
viljaan, kahviin, puuvillaan, sokeriin j. n. e.;
myöskin tulevat tässä kysymykseen sellaiset tavarat,
joiden kysyntä vaihtelee yleisen liikeaseman
mukaan, esim. rauta, vaski, kautsukki;
arvopapereista ne, joiden kurssi vaihtelee enemmän, esim.
osakkeet, vähemmin luotettavani valtioiden
obli-gatsionit, paperi- ja hopea.rahakannalla olevissa
maissa lunastettavat vekselit.
Kansantaloudellisesti s. vaikuttaa toiselta puolen tavaramäärien
ja hintain, toiselta puolen riskin
jakaantumisen tasoittumista. S:n harjoittaja,
spekulantti, joka odottaa nousevia hintoja, ostaa
ja pidättyy myymästä voittaaksensa
myöhemmistä hinnoista. Tämän johdosta hinnat
nousevat aikaisemmin, kulutusta supistetaan, muualla
oleva ja muualle menossa oleva tavara
houkutellaan paikalle, spekulantti inyv saadakseen
voittonsa ja näin estetään hintain edelleen
nouseminen. Päinvastaisessa tapauksessa s. niinikään
vaikuttaa, että hintain vaihtelu pvsvy
kohtuullisissa rajoissa ja että käsillä olevat varastot
pidetään ..häilymässä" sekä suuntautuvat sinne,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0893.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free