Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Spektroheliografi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1719
Speleologia—Spencer
1720
missä tarve on suurin. — Tekemällä sellaisia
kauppoja, joiden onnistuminen riippuu juuri
satunnaisuuksista. edeltäpäin vaikeasti
arvattavista hintain vaihteluista, spekulantti ottaa muilta
liikemiehiltä osan tulevaiseen
hinnanmuodostukseen sisältyvästä riskistä. Tuottajan, kauppiaan
ei tarvitse ottaa laskuihinsa näitä vähemmin
varmoja momentteja, jos on olemassa henkilöitä,
. jotka vastaisen mahdollisen voiton toivossa ovat
valmiit heti päättämään kaupan edellisten kanssa
ja ottamaan niskoillensa tulevaisen hinnan
riskin. S. 011 siis omansa edistämään sattuman
eliminoimista talouselämästä. Mutta s. vaikuttaa
kansantaloudellisessa suhteessa edullisesti vain
siinä tapauksessa, että s. 011 oikeaan osuva. Jos
se .antaa hinta- ja tavaraliikkeelle väärän
suunnan. niin se vaikuttaa vahingollisesti, varsinkin
kun se yltyy liian suureen määrään. Liika s. voi
silloin synnyttää liikepulan (ks. t.).
Nykyisissä liikeoloissa s. ei voi antaa hintain
muodostumiselle pysyväistä väärää suuntaa, s. o.
sellaista, joka ei vastaa kysynnän ja tarjonnan
keskinäistä suhdetta. Hetkellisesti se kyllä voi
vaikuttaa tällä tavoin. Hyötymisen
tarkoituksessa koetetaankin joskus saada aikaan äkillisiä
hintain vaihteluja, vieläpä epärehellisillä
keinoilla, esim. levittämällä vääriä tietoja sekä
»laittamalla" valtiollisia tapauksia. Tällaista ja
muuta siveellisessä suhteessa arveluttavaa s :ia
oikeastaan tarkoittaa suonien sana keinottelu.
[Ehrenberg, ,.l)er Händel"; Prion, ..Die
Preis-bildung an der Wertpapierbörse".] J. F.
Speleologia (lat. spëlæum = luola, < kreik.
spv.lynx, ja kreik. logi’a < logos = puhe,
keskustelu, esitys, kirjallisuus) 1. luolatied e, oppi
luolista, niiden fysikaalisista ja geologisista
olosuhteista ja elämästä, ks. Luolat. P. E.
Speltti ks. V e h 11 ä.
Spelunka (lat. spëlu’nca), luola.
Spenaatti ks. Pinaatti.
Spence-metalli, metallinnäköinen massa, joka
saadaan sulattamalla rauta-, sinkki- ja
lyijy-sulfidia rikin kanssa. Harmaa, sitkeä ja
hieman kimmoinen 110-170° :ssa sulava aine. jota
käytetään tiivistvsmassana, kliseiksi,
pullolak-kana, j. n. e. 8. 8.
Spencer [spensa J, Herbert (1820-1903),
engl. filosofi, s. 27 p. hulitik. 1820 Derbv’ssä
Keski-Englannissa
koulun-opettajan poikana, osoitti
jo lapsena ankaraa
vastenmielisyyttä säännösteltyä,
kaavamaista
kouluopetusta vastaan ja sai
pääasiassa yksityisopetusta.
S. antautui insinööriksi
ja oli rautatieinsinöörin
toimissa 1837-41, ajoittain
seuraavinakin vuosina; oli
1848-53 »Economist"
nimisen viikkolehden
aputoimittajana ja julkaisi
siihen aikaan sekä
edelleen 1850-luvun kuluessa
eri aikakauskirjoissa
sarjan huomattavia
kirjoituksia, joista näkyy, miten
hänen mielessään vähitellen kypsyivät ne
aatteet. joita hän sittemmin filosofisessa järjestel-
mässään solmii yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Kirjoitti yhteiskuntatieteellisen teoksen »Social
statics" (1850) sekä sielutieteensä ensimäisen
laitoksen »Principles of psychology" (1855). V.
18(50 S. rupesi julkaisemaan 10-osaiseksi
suunniteltua esitystä tieteellisestä
maailmankatsomuksestaan yhteisnimellä »Synteettisen filosofian
järjestelmä" ja suoritti ihmeteltävän
johdonmukaisesti ja sitkeästi tämän jättiläistehtävän
loppuun 36 v:n kuluessa, pysyen pääasiassa
kiinteästi ennakolta laaditussa ohjelmassa ja
huolimatta alkuaikoina kohdanneista suurista
rahallisista vaikeuksista sekä usein kovin
horjuvasta terveydestään. Tämän hänen suuren
teoksensa osat ovat: »First principles" (»Ensimäiset
perusteet", valmistunut 1862; ruots.
»Utveck-lingsläran"), »Principles of biology" (2 os..
1864-67), »Principles of psychology" (2 os» 1870-72),
»Principles of sociology" (3 os» 1876-96),
»Principles of ethics" (2 os.; ensim. alaosasto »The
data of ethics" 1879, -— ruots. »Grunderna för
etiken"; muu teos 1891-93). Useat osat ovat
myöhemmin ilmestyneet uudelleen muodostettuina.
Sen ohessa S. julkaisi teokset »Education" (1861;
suom. »Kasvatus" 1887 ja 1910), »Study of
sociology" (1873; ruots. »Inledning tili
samhällsläran"), useiden muiden tutkijain avustuksella
toimitetun laajan aineskokoelman »Descriptiv
sociology" (8 os. folio-koossa 1873-81, S:n
kuoleman jälkeen jatkettu hänen lahjoittamillaan
varoilla), v. m. Aikakauskirjoissa olleita
kirjoituksiaan hän yhdisti .,Essays"-kokoelniaan (3 os»
1858-74, uusi laitos 1891) sekä kokosi elämänsä
viime vuosina muita, uusia ja vanhoja
kirjoitel-niiaan »Various fragments" (1897) ja »Facts
and comments" (1902) nimisiin kirjoihin. —
Asuttuaan melkein yhtä mittaa Lontoossa 50
vuotta S. muutti 1898 Brightoniin, missä kuoli
8 p. jouluk. 1903. Hänen kuoltuaan ilmestyi
laaja »Autobiography" (2 os.).
S:n filosofian johtavana perusaatteena on
kehityksen aate. Hän koettaa yhdistää
kaikkien tieteiden tulokset eheäksi,
yhtenäiseksi maailmankatsomukseksi luonnontieteisiin
nojautuvan ja »darvinismin" tapaan käsitetyn
kehitysaatteen pohjalla (vrt. Polveutumi
s-o p p i, E v o 1 u t s i o n i o p p i,
Kehitys-laki). Kaikkialla luonnossa ja ihmiskunnan
elämässä tapahtuu jatkuva »evolutsioni", jonka
perusluonteen S. arvelee voivansa lausua lyhyen,
abstraktisen kaavan muodossa. Evolutsioni 1.
kehitys 011 aina »integratsionia", s. o. olevaisen
1. aineen kokoontumista hajanaisesta tilasta
suurempaan yhtenäisyyteen. Hyvin usein, —
nim. milloin »integratsioni" tapahtuu
mutkikkaissa oloissa ja sentähden hitaasti ja milloin
kehitys sen johdosta muodostuu moniperäiseksi,
— 011 kehitys samalla ..differentsiatsionia" 1.
erilaistumista, s. o. olevainen siirtyy
yhdenlaa-tuisesta 1. tasarakenteisesta (homogeenisesta)
olotilasta sekarakenteiseen (heterogeeniseen), ynnä
sen ohessa epämääräisestä olomuodosta tarkoin
määrättyyn ja kiinteään olomuotoon. S. koettaa
osoittaa, että nämä kehitysprosessin tunnusmerkit
ilmenevät mitä erilaisimmilla aloilla, —
taivaankappaleen muuttuessa verkalleen muodottomasta
kaasumassasta elimellisen elämän asuinsijaksi,
eliöiden kehittyessä yksinkertaisista
alkumuodoista mitä moninaisimpiin muotoihin, sieluneUi-
(S H.) H. Spencer.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
