- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1721-1722

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Spencer ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1721 Spencer-

män varttuessa ja rikastuessa, inhimillisen
yhteiskunnan muodostuessa yhä
monimutkaisemmaksi y. m. Kehityksen äärimäinen perustus ja
olevaisen sisin olemus on tutkimaton, kaiken
pohjana on viimeinen, suuri mysteeri; tämän
perusaatteen pohjalla S. yrittää rakentaa
sovintoa uskonnon ja tieteen välille. Tietomme
suhteutuu siis ainoastaan ilmiöihin. Mutta nämä
ilmiöt, jotka muodostavat maailmantapahtuman,
ovat S:n mukaan kauttaaltaan käsitettävät ja
selitettävät aineen liikuntoina, jotka noudattavat
mekaanisia lakeja. Sentähden hänen
maailman-käsityksensä saa naturalistisen leiman. —
Siveys-opissaan S. m. m. esittää sen vakaumuksen, että
luonnollisen kehityksen johdosta
yksityisihmisen taipumukset ja mielihalut verkalleen yhä
täydellisemmin mukautuvat sellaisiksi, että ne
itsestään edistävät yhteishyvää ja koko
ihmiskunnan menestystä, ja samalla yhteiskunnan olot
paranevat siten, että yhä vähemmässä määrässä
tarvitaan mitään »uhrautumista" yksilön
puolelta yhteishyvän eduksi. Kun nämä
mukautumiset ovat ehtineet riittävän pitkälle, niin kukin
ihminen siis paljoa enemmän kuin nykyään
luontaisesta halusta edistää yhteishyvää;
uhrautuminen muiden puolesta »velvollisuuden" takia ei
silloin enää ole niin tarpeellinen kuin nyt eikä
sentähden tule olemaan niin tärkeänä kohtana
siveysopissa; yleinen hyvänsuonti vallitsee
ihmisten kesken, mutta sen ei tarvitse enää
ilmaantua etupäässä säälinä onnettomia kohtaan, vaan
paljoa enemmän myötäilona muiden ihmisten
nauttiman onnen johdosta. — S. vaatii jyrkästi,
että yhteiskunta on järjestettävä
liberaalisten periaatteiden mukaan, suomalla
kullekin yksilölle niin täydellinen toimintavapaus
kuin mahdollista, ja vastustaa kaikenlaista
valtion holhoojatointa. Sentähden hän suurella
mielipahalla näki sosialististen aatesuuntien ja
valtiososialismin vahvistumista ja kirjoitti niitä
vastustaakseen m. m. teoksensa »Man versus the
state" (1884).

Koska S:n oppi vaikuttavasti ja
suurenmoi-sesti ilmaisee aatekannan, joka hänen aikanaan
voimakkaana ajanvirtauksena pyrki vallalle
tieteellisesti ajattelevien piirissä, niin sitä
omaksuttiin monella taholla suurella ihastuksella.
Erityistieteet. joiden tuloksia ja johtavia aatteita S.
teoksessaan kovin monessa kohden käsittelee ja
sulattaa oppirakennukseensa, ovat kuitenkin ehtineet
sen jälkeen suuresti edistyä ja muuntua, joten
hänen lausumansa mielipiteet monissa tieteellisissä
kysymyksissä jo ovat vanhentuneet. Hänen
oppijärjestelmänsä merkitys on etenkin siinä, että se
edustavasti kuvastaa maailmankäsitystä, joka
19:nnen vuosisadan loppupuolella vallitsi hyvin
suuressa tieteiden harjoittajain ryhmässä. —
Yhteenvedon, jossa S:n suuren pääteoksen sisällys
011 supistettu yhteen nidokseen, julkaisi F. H.
Collins, »An epitome of the Synthetic Philosophy"
(myöskin saksaksi). [Fiske, »Outlines of cosmic
philosophy" (1874); Hudson (S :n yksityissihteeri),
»An introduction to the philosophy of H. S."
(1894); Maephersou, »H. S» the mau and his
work" (1900); Gaupp, »H. S." (saks., 1897;
suom. »H. S., kehitysopin filosofi", 1911);
Duncan, »Life and letters of H. S." (1908);
ITäber-lin, .,11. S:s Grundlagen der Philosophie" (1908,
kritiseeraa ankarasti S:n oppia).] A. Gr.

-Spenser 1722

Spencer [spensaj. 1. John Charles S.
(1782-1845), engl. valtiomies; hänen isänsä
George John S. (1758-1834), oli m. m.
amiraliteetin ensimäisenä lordina 1794-1801 ja hankki
itselleen suuren, paljon harvinaisuuksia sisältä
vän kirjaston, joka nyt on sijoitettuna
Manchesteriin. S., isänsä eläessä tunnettu nimellä lörd
Althorp, valittiin aliliuoneeseen 1804, mutta
vasta v:sta 1819 hän alkoi säännöllisesti ottaa
osaa valtiolliseen elämään whig-puolueen
jäsenenä; tuli 1830 puolueen johtajaksi
aliliuoneeseen ja marrask. sam. v. raha-asiainministeriksi
ottaen tehokasta osaa parlamentinuudistuksen ja
muiden Greyn ministeristön reformien
perille-ajamiseen; siirtyessään isänsä kuoltua 1834
ylähuoneeseen S. luopui ministerinvirastaan.

2. John Poyntz S. (1835-1910), valtiomies,
edellisen veljenpoika; oli 1868-74 ja 1882-85
Irlannin varakuninkaana, 1880-82 ja 1886
neuvoston presidenttinä Gladstonen ministeristössä;
1892-95 ensimäisenä amiraliteettilordina, 1902-05
vapaamielisten johtajana ylähuoneessa.

Spencerin-lahti [spensarin] (engl. Spencer’s
gulf), iso, syvä lahti Austraalian etelärannikolla,
Yorkin- ja Eyren-niemimaan välissä. Satamia:
Port Augusta, Wallaroo (molemmista rautatiet
sisämaahan), Port Pirie, Port Lincoln.

Spendeerata (saks. spendieren), tarjota, olla
antelias.

Spener [spënor], Philipp Jakob
(1635-1705), saksalaisen pietismin (ks. t.) perustaja.
S. kasvoi hiljaisessa ja hurskaassa luterilaisessa
piirissä; jo lapsuudestaan saakka häntä elähdytti
voimakas uskonnollisuus. Opiskeltuaan useissa
yliopistoissa ja viivyttyään pitemmän aikaa
Genèvessä hän vihittiin papiksi Strassburgissa.
Saatuaan siirron Mainin Frankfurtiin hän
ryhtyi siellä uudistamaan kirkollista elämää saaden
aikaan hengellistä herätystä varsinkin
saarnoillaan ja katekisatsioniopetuksella. S. vaati
persoonallista kääntymystä ja uudestisyntymistä.
Heränneitä hän kokosi yhteisiin
hartaudenharjoi-tuksiin (collegia pietatis), jotka vastustuksesta
huolimatta voimakkaasti edistivät pietismin asiaa.
S :ii 1675 julkaisema »Pia desideria" sisäliää
pietismin ohjelman. S. pysyi kuitenkin kaikessa
luterilaisella pohjalla ja niinpä hänen
esiintymisensä ei estänyt häntä saamasta kutsua
Dresdenin yli hovisaarnaajaksi (1686). Olot
Dresde-nissä eivät kuitenkaan olleet S:lie ja hänen
edustamalleen kannalle otolliset ja niinpä hän
mielihalusta siirtyi Berliiniin P. Nikolain
kirkon kirkkoherraksi ja konsistorin asessoriksi.
Berliinissä hän kokosi ympärilleen suuren
kannattajajoukon ja kuulijakunnan. Pietismin
vastustajat kävivät hänenkin kimppuunsa mitä
ankarimmin; Wittenbergin teologinen tiedekunta
julisti hänet 1695 vääräoppiseksi 264:stä väärää
oppia edustavasta lauseesta. Hänen elämänsä
loppukautta synkensivät alituinen kirjallinen taistelu
ja kotoiset murheet. S:n kirjallinen tuotantoon
pääasiallisesti jumaluusopillista, mutta hänen
harrastuspiirinsä käsitti myös useita muita aloja
(eritoten genealogiaa ja heraldiikkaa).
[IIoss-bach, »Ph. J. S. und seiue Zeit" (2 os.,
Schwe-derin toimittama 3:s pain. 1861); Grönberg,
»Ph. J. S." (1 nid., 1893).]

Spenser /spcnso/, E d m u n d (n. 1553-99), engl.
runoilija. S. opiskeli Cambridgessä, tuli sittem-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0895.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free