- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1725-1726

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Speratus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1725

Speratus

—Speyer

1726

(S.H.)

Speratus /-«’-/, Paul (1484-1551), saks.
hengellinen laulurunoilija. Opiskeltuaan Pariisissa
ja Italian yliopistoissa S. vaikutti
uskonpuhdistuksen hyväksi eri paikoissa Saksaa, m. m. auttaen
Lutheria hengellisten laulujen kokoilemisessa.
V :sta 1529 S. toimi Pomesanian piispana.
[Tschackert „Paul S. von Rötlen" (1891).]

A. J. P-n.

Spergula, h a t i k k a,
Ca-ryophyllaceæ-he\mooix kuuluvia
1-Vuotisia ruohoja, joilla on
näennäisesti säteittäiset, hyvin
kapeat lehdet ja valkeat kukat.
Meillä 2 lajia.
Peltohatik-ka (S. arvcnsis) on yleinen
peltorikka ruoho.
Keski-Euroopassa käytetään sitä
rehukasvina hiekkamaalla.
Kevät-liatikka (S. vernalis)
kasvaa kallioilla eteläosissa
maatamme. K. L.

Spergularia, s o 1 m u h e
i-n ä, pieniä, punakukkaisia,
pieni- ja kapealehtisiä
Caryo-phyllaceæ-heimon ruohoja.
Meillä 2 lajia, joista punainen solmu heinä
(S. campestris) on jotenkin yleinen kuivilla
teillä, pihoilla, törmillä j. n. e. K. L.

Sperkheios (IJellada, Alamana), joki
Keski-Ivreikassa, lähtee Tymphrestos-vuorelta, virtaa
itäistä pääsuuntaa leveän, hedelmällisen laakson
halki, laskee laajan suistomaan kautta
Thermo-pylai’n solan kohdalla Malilaiseen-lahteen.

Sperma ks. Siitinneste.

Spermaceti, spermaseetti, kaskelotin pään
onteloissa olevaa öljymäistä rasvaa, ks.
Käske-1 otti.

Spermatidi ks. Siitos.

Spermatiot ks. Siittosolut.

Spermatocyti ks. Siitos.

Spermatofoorit (kreik. sperma - siemen, ja
plicrein = kuljettaa), omituisia, usein
rakenteeltaan monimutkaisia ja erikoisten suojuksien
verhoamia „siittiöpaketteja", tavataan lukuisissa
eläinryhmissä, kuten useilla madoilla, nilviäisillä,
äyriäisillä y. m. Koiras kiinnittää tällöin s.
naaraan ruumiiseen t. johtaa ne sen
sukupuoli-tiehyisiin, missä siittiöt sitten vapautuvat.
Erikoisen merkillisellä tavalla, irtautuvan ja
itsenäisesti liikuntokykyisen suulonkeron mukana, s.
siirtyvät eräillä mustekaloilla naaraan
vaippa-onteloon (ks. Hectocotylus). vrt. myös
Siitos ja Siittiö. /. V-s.

Spermatogeneesi ks. S i i t o s.

Spermatogonio ks. Siitos.

Spermatorrea (kreik. sperma = siemen, ja rlxein
= vuotaa) ks. Siemenvuoto.

Spermatozoidit ks. Siittiö.

Spermatozooit ks. Siittiö.

Spermestinæ ks. Loistopeipposet.

Spermiini (kreik. sperma = siemen), miehen
siemennesteessä ynnä joissakin muissa elimissä,
niinkuin kilpirauhasessa ja kateenkorvassa sekä
mahasvlkirauhasessa, tavattava aine, jolla
arvellaan olevan elimistöä elvyttävä vaikutus.

Spermogonio ks. Siittosolu pesäke.

Spermophilus ks. S i i s e 1 i.

Speseriat (ransk. épicerie, < lat, species =
laji), mausteet, yleensä siirtomaantavarat,

Spergula arvensis.

Spesiaali 1. s p e s i e 1 1 i (lat. speciiYlis <
spc-cies = laji), erikoinen, vasituinen.

Spesialisatsioni (ks. Spesiaali),
erikoistuminen (ks. t.), erikoisaloihin jaoittelu.

Spesialiseerata (ks. Spesiaali), merkitä,
määrätä, esittää yksityiskohtaisesti,
erikoistut-taa.

Spesialisti (ks. Spesiaali), henkilö, joka
on antautunut jollekin erikoisalalle, erikoisalan
edustaja, erikoistuntija, -tutkija (tieteessä,
tekniikassa).

Spesialiteetti (ks. Spesiaali), erikoislaatu,
erikoisuus, erikoisala.

Spesielli ks. Spesiaali.

Spesifiikki 1. spesifiikkinen (ransk.
spé-cifique), erityinen, omituinen, ominainen (esim.
s.-paino, ominaispaino; s.-lämpö, ominaislämpö).

Spesifiikkilämpö (ransk. spécifique =
ominainen) ks. Ominaislämpö.

Spesifiikkinen energia (ks. Spesifiikki ja
Energia), aistinhermojen ominaisuus vastata
jokaiseen kiihotukseen, olipa se mitä laatua
hyvänsä (koneellista, kemiallista, sähköllistä j. n. e.),
aina niihin kuuluvan aistimen ominaisella
aistimuksella; niinpä näköhermo kiihottuessaan eri
syistä aina vastaa jollakin näköaistimuksella,
kuulohermo aina jonkinlaisella
kuuloaistimuksella, j. n. e.

Spesifiikkinen lääke (ks. Spesifiikki),
lääke, jolla 011 erikoinen vaikutus jossakin
määrätyssä suhteessa, niinkuin esim. kiniinillä
horkkaan, elohopealla kuppatautiin ja
salisylivalmis-teilla leinitauteihin.

Spesifiikkipaino (ks. Spesifiikki) ks.
Ominaispaino.

Spessart [spesart], metsärikas vuoristo
Länsi-Saksassa, Mainin itä- ja pohjoispuolella,
suurimmaksi osaksi Baierin Unterfrankenin
hallitus-alueessa; korkein huippu Geiersberg vain 605 m
yi. merenp. Pääaineksena kirjava hiekkakivi.

Spessartiini, mangaanialuminiumgranaatti
(Mn3Al2Si30i2). ks. Granaatti.

Spetsai (it. Spezzia, vanhan ajan Pityussa).
saari Kreikassa, Peloponnesoksen itärannikolla,
Argoliin- 1. Nauplian-lalulen suussa; 17 km2,
4.432 as. (1896), albaanialaisia, S. on trakyyttia,
kallioista, hedelmätöntä (korkein huippu 244 m
yi. merenp.). Melkein koko asutus on keskittynyt
saaren pohjoisrannikolla olevaan S:ii kaupunkiin.
Pääelinkeinona merenkulku. Kreikan
vapautussodassa erikoisesti S:n ja naapurisaaren Hydrai’n
asukkaat urhoudellaan ja uhrautuvaisuudellaan
saavuttivat suuren maineen.

Speusippos (395- n. 340 e. Kr.), kreik.
filosofi, Platonin vävy ja seuraaja Akateemian
johtajana, kehitti Platonin ideafilosofiaa
pythagora-laiseen suuntaan, asettaen luvut ideojen sijaan,
mutta piti, huolimatta tästä taipumuksestaan
mystiikkaan, empiiristä tietoa aistimaailmasta
suuremmassa arvossa kuin Platon. R. L.

Speyer [spiiior], ent. välittömästi valtakuntaan
kuuluva hiippakunta Ylä-Reinin piirissä
Saksassa, finta-ala 18 :nnella vuosis. 1,542 km2,
asukasluku n. 55,000. S. sanotaan frankkien kuninkaan
Uagobertin perustamaksi 7:nnen vuosis. alussa.
Vallankumoussotien aikana joutui Rein-joen
vasemmalla rannalla oleva osa S:iä Ranskalle,
sittemmin Baierille; muu osa 1803 Badenille. V. 1817
järjestettiin hiippakunta uudestaan. O. R.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0897.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free