- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1727-1728

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Speratus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1727

Speyer—Spinaalimeningitis

1728

Speyer [späiar] (Speier), kaupunki
Länsi-Saksassa, Baierin Pfalzin liallitusalueen
pääkaupunki, Beinin vas. rannalla S.-puron suussa,
usean radan risteyksessä; 23,045 as. (1910; 1905:
21,856 as., joista protestantteja 9.438.
juutalaisia 476). -— Vanhoja rakennuksia suhteellisen
vähän. Huomattava katolinen tuomiokirkko (rom.
tyyliä, rak. 1030-61, 147 m pitkä. 60 m leveä,
useita keisarien ja ruhtinasten hautoja;
ranskalaiset polttivat sen 1689, häväisten keisariliaudat,
uudestaan rak. 1772-84. toistamiseen
ranskalaiset hävittivät sitä 1794, muuttaen sen
heinä-vajaksi. sittemmin uudistettu); vanhoja ovat vielä
Alta porta niminen torni ja kauppatalo (nyk.
kaupunginvirastojen asuntona). Uusia:
Protesta-tionskirche-kirkko (valmis 1904), suurenmoinen
museorakennus. Lukio, reaalikoulu, katolinen
opettajaseminaari, pari piispallista oppilaitosta
y. m. Piispanistuin. Harjoitetaan melkoista
puuvilla-, kone-, tupakka-, jalkine-,
huonekalu-y. m. m. teollisuutta, tupakka-, nahka-,
karja-v. m. kauppaa. Jokisatama. — S. (roomalaisten
Noviomagus, 600-luvulta alkaen Spira) on
ikivanha kaupunki. Roomalaiset valloittivat ja
linnoittivat sen n. 30 e. Kr. Alemannit, vandaalit
ja hunnit sitä sittemmin hävittelivät, 843 se
joutui itäfrankkien valtakunnalle. Seur. vuosis.
sinne per. piispanistuin (hiippakuntaan kuului
1700-luvulla 1,542 km2, 55,000 as.).
Valtakunnan-kaupungiksi S. korotettiin 1200-luvulla. Useista
siellä pidetyistä valtiopäivistä ovat
mainittavim-mat uskonpuhdistuksen historiassa huomattavat
1526 ja 1529. Kolmikymmenvuotisessa sodassa
1632-35 vuoroin ruotsalaiset, keisarilliset ja
ranskalaiset valtasivat S :n. Viimein, niinikään
1688 ja 1792 saivat sen joksikin aikaa haltuunsa.
V. 1815 S. joutui Baierille.

E. E. K.

Spezia
tsiaj, lujasti linnoitettu kaupunki
Pohjois-Italiassa, Genovan provinssissa, [-Genovasta kaakkoon, mainiosatamaisen, luoteiseen
pistävän S:n-lahden luoteisperukassa; 76,571 as.
(arv. 1913; kuntana). — S. on v:sta 1861
Italian pääsotasatama; suuret valtion sotavarikot,
sotalaivaveistämöt, vetotelakat, 6 kuivaa telakkaa
(kaikissa yhteensä n. 4.300 työmiestä),
torpedoja miinatehtaat. Lisäksi yksityisiä:
Vickers-Terni’n tykkitehdas (2,000 työmiestä), Fiat San
Giorgion ja Cantieri Rinuti’n
sukellusalusveistä-möt. Myös muita teollisuuslaitoksia. Hyvän
liikenneyhteyden vaikutuksesta Po-joen tasangon
kanssa S :sta 011 kehittynyt huomattava
kauppakaupunki; ulkomaille viedään öljyä, lyijyä,
hopeaa, viljaa, marmoria. Tuodaan kivihiiltä,
rautaa, viljaa, puutavaroita v. m. Liikenteessä
selvitetään vuosittain paljo yli 1 milj. rek.-ton. —
Merikylpylät, suopea ilmasto ja kaunis
ympäristö ovat tehneet S:sta suositun
talvenvietto-paikan. — Lyseo, lukio, tekn. opisto, teatteri
y. m. — S. myötiin Genovalle 1276; kaupungiksi
se tuli 1500-luvulla. E. E. K.

Spezzia ks. S p e t s a i.

Sphacelia segetum ks. IT ä r k ä j y v ä.

Sphærella nivalis ks. Punainen 1 u m i.

Sphærotheca ks. E r y s i p h a e e æ.

Sphagnum ks. Rahkasammal.

Sphegidæ, hietapistiäiset 1. -ampiaiset, ks. P
e-t o a m p i a i s e t.

Sphenisciformes ks. Pingviinit.

Spliincter 1. s p li i n k t e r [-C-] (kreik.),
sulku- 1. kurojalihas, ks. Lihakset.

Sphinx ks. M äntykiitäj ä.

Spiauter. 1. Sinkki. — 2. Britanniametalli
(ks. t.).

Spichern [spiharn], kylä Lotliringenissa, 5 km.
etelään Saarbrückenistä. Sen lähellä olevilla
kukkuloilla voittivat Steinmetzin johtamat
saksalaiset Frossardin johtaman ransk. joukon 6 p. elok.
1870; saksalaisten mieshukka lähes 5,000,
ranskalaisten n. 4,000. Taktillinen arvo 0,8.

Spiegel [spigal], Friedrich (1820-1905),
saks. orientalisti, prof. Erlangenissa 1849-90,
iraa-nilaisen kielentutkimuksen tienraivaajia.
Julkaisuja: ,,Zendavesta" (1851-58; käännös 1852-63;
selitys 1865-69), ,.Die altpersischen
Keilinschrif-ten" (2:iien pain. 1881), „Eranische
Altertums-kunde" (1871-78), ,,Vergleichende Grammatik der
alteranischen Sprachen" (1882) y. m. K. T-t.

Spieker
ik-J, Johan (1685-1775), liikemies,
lahjoittaja; muutti 1712 Turusta Lontooseen,
missä kokosi suuren omaisuuden; lahjoitti [-testamentissaan m. m. Turun sairashuoneelle 1,000
puntaa, Turun kaupungille 1.500 puntaa, jonka
summan koroilla oli ostettava viljaa jaeltavaksi
köyhille katovuosina.

Spielhagen [spllhägan], Friedrich
(1829-1911), saks. kirjailija. Harjoitettuaan aluksi
lakitieteellisiä opinnoita S. antautui kirjalliselle
alalle. Julkaistuaan laajan yhteiskunnallisen
romaaninsa ,,Problema†ische Naturen" (1860) sekä
sen jatkon ,,Durch Nacht zum Licht" (1861)
hänestä tuli Saksan suosituin romaaninkirjoittaja
ja hän säilytti 20 v. tämän asemansa. Hänen
teoksistansa, joissa hän käsittelee enimmäkseen
pääkaupungin elämää sirotellen niihin
erinomaisia huomioitaan yksilöistä sekä yhteiskunnasta,
joskus valokuvaten todellisuutta liiankin
tarkasti. mainittakoon romaanit: ..Die von
Hohen-stein" (4 nid. 1863), „ln Reili’ und Glied" (5 nid.
1866), jonka päähenkilön esikuvana 011 ollut
Las-salle, ..Hammer und Amboss" (5 nid. 1868), ,,Was
die Schwalbe sang" (2 nid. 1872), „Sturmflut"
(3 nid. 1877) sekä novellit .,Ultimo" (1873) ja
„Quisisana" (1879). Myöskin draaman alalla S.
on yritellyt, joskin menestyksettä, sekä
julkaissut kokoelman runoja. S:n kootut teokset
,,Sämt-liche Romane" (26 nid.) ilmestyivät 1896.

//. Kr-n.

Spiess [spis], Adolf (1810-58), saks.
voi-mistelumies, joka järjesti saks. voimistelun,
erittäinkin sen vapaaharjoitukset, metodisessa
suhteessa yhtenäiseksi, johdonmukaiseksi
järjestelmäksi. Teokset: ..Die Lehre der Turnkunst"
(1840-46) ja „Turnbuch fiir die Scliulen."

Kl. U. S.

Spina /-»-/ (lat.), oka; pylväillä ja
kuvapatsailla koristettu poikkimuuri roomal.
sirkuksessa; anat., selkäranka (s. dorsalis). — S. b
i-f i d a. selkärangan halkeama, kehityksen
pysähdyksestä johtuva epämuodostuma, huomattu myös
ihmisellä.

Spinaalihermot ks. S e 1 k ä y d i n.

Spinaali-irritatsioni (lat. spina = selkäranka,
ja irritäre = kiihottaa), kiihotus
selkäydinher-moissa (vrt. S p i n a a 1 i n e u r a 1 g i a).

Spinaalimeningitis (ks. Spina ja Meni
n-g i t i s), selkäydinkalvojen tulehdus (vrt.
Selkä-ydintaudit).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0898.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free