- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1729-1730

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Spinaalinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1729

Spinaalinen (lat. spina = selkäranka),
selkärankaa koskeva, selkärangan puoleinen, läheinen
j. n. e.

Spinaalineuralgia (ks. Spina ja
Neuralgia), hermokipu selkäytimeen kuuluvissa
tuntohermoissa, mikä aiheutuu joko selkänikamien ja
selkäydinkalvojen tai itse selkäytimen
sairauksista. E. Th-n.

Spinaalipunktsioni (ks. Spina ja
Punk-t s i o n i), selkäydinkanavassa olevan nesteen
tyhjentäminen punktsionilla (ks. t.).

Spinaalitaudit (ks. Spina) ks. S e 1 k
ä-ydintaudit.

Spinacia ks. Pinaatti.

Spinelli, miner., regulaarisesti kiteytyvä
kivennäinen, kemialliselta kokoomukseltaan
magne-siumaluminaatti (MgAl204). S. on erittäin kova
(kovuus = 8), ja siitä syystä käytetään
kaunisvä-risiä muunnoksia jalokivillä. N. s. j a 1 o s. on
punainen, hyvin rubiinia muistuttava ja käy
kaupassa usein tästä. Sitä saadaan etupäässä
Ceylonista. Ceylaniittion tummanvihreä jalokivi-s.
Epäjaloa vihreätä s:iä nimitetään p 1 e o n a
s-t i k s i. Tämä on yleistä m. m. kalkkikiven
kon-taktimuodostuksissa, esim. Korpoossa ja Lohjalla.
Sellaista s :iä, joka sisältää runsaasti vastaavaa
iso-morfista ferroylidistystä (FeAl204), nimitetään
herkyniitiksi. Vihreänvärinen on myös
s i n k k i-s. 1. g a h n i i 11 i, joka sisältää
pääasiassa vastaavaa sinkkialuminaattia (ZnALC^) ja |
on sinkkimalmiesiintymisissä yleinen, esim.
Fa-lussa ja Orijärvellä. Tätä lähellä on f r a n k 1
i-niitti (ks. t.). K r o m i-s. 1. pikotiitti
sisältää aluminiumin asemasta osittain kromia. Se
on yleistä peridotiiteissä. -— S:n kanssa
isomor-fisia ovat sekä kemiallisesti analogisia vielä
kromiitti ja magnetiitti. P. E.

Spinetti (it. spinetta, < lat. spina- oka),
mus., vanhanaikainen pieni piano (ks. t.), jossa
kutakin kosketinta vastasi vain 1 kieli. I. K.

Spinifex, etupäässä austr. heiniä, joilla on
kankeat pistävät lehdet; kasvavat m. m. Austraalian
rannikkojen hiekkadyyneillä (sitovat hiekkaa).

Spinola, Ambrosio (1571-1630), de los
Bal-bazesin markiisi, esp. sotapäällikkö, synt.
Genovassa, taisteli v:sta 1599 Espanjan armeiassa,
auttoi itse-pestaamallaan sotajoukolla tehokkaasti
arkkiherttua Albrektia Ostenden piirityksessä
(1602-04). Espanjan sotajoukon ylipäälliköksi
nimitettynä S. senjälkeen soti taitavasti Morits
Oranialaista vastaan. Valloitti 1620 Ferdinand
II :n hyväksi Pfalzin, sekä 1625 lujan Bredan.
Otti vielä osaa Mantovan perimyssotaan.

G. R.

Spinoza [-ö’za], alk. d’E s p i n o z a, B
a-r u c h (1. Benedictus de S., kuten
myöhemmin nimitti itseään, kääntämällä nimensä
latinaksi; 1032-77), juut.-alankom. filosofi; syntyi
24 p. marrask. 1632 Amsterdamissa juutalaisesta
perheestä, joka oli Portugalista sinne muuttanut.
Sai ensi opetuksensa juut. rabbiinikoulussa
Amsterdamissa, mutta tutustui sen ohessa jo
nuorena muinaisklassilliseen ja kristilliseen
filosofiaan, Erotettiin 1656 vääräuskoisena juut.
seurakunnasta. Eli v:sta 1660 alk. llijnsburgissa
Leidenin tienoilla, sitten Voorburgissa Haagin
luona ja lopulta Haagissa. Ansaitsi elatustaan
osaksi hiomalla optillisia laseja. S:n elämä kului
yksinäisesti ja hiljaisuudessa, mutta hänen
ympä-55. VIII. Painettu s/ö 16.

1730

rilleen oli kuitenkin kerääntynyt vähäinen piiri
oppilaita ja hengenheimolaisia. Kuoli
keuhkotautiin 21 p. helmik. 1677.
V. 1663 julkaistiin erään
ystävän toimesta S:n teos
„Renati Des Cartes
Prin-cipia Philosophiæ, möre
geometrico demonstrata",
jossa hän ei esitä omia
mielipiteitään, vaan
Descartesin oppia, puettuna
,,geometrisen"
todistusme-netelmän muotoon. V. 1670
ilmestyi merkillinen teos
„Tractatus
theologico-poli-ticus" (nimilehden mukaan
„Uskonopillis-va.ltiollinen
tutkimus, sisältävä
kirjoitelmia, joissa osoitetaan,
että filosofoimisen vapautta voidaan myöntää
haittaamatta uskontoa ja valtion rauhaa, vieläpä että
juuri sen kieltäminen hävittää valtion rauhan ja
uskonnon"). Siinä hän etevällä tavalla puolustaa
ajatuksen vapautta ja esittää samalla
historiallisen raamatunkritiikin periaatteita,
osoittamalla teräväjärkisesti ja selvästi, kuinka
Raamatun kirjoja on selitettävä; nim.
huomioonottamalla, että kussakin kirjassa kuvastuvat sen
ajan historialliset olot, jona se on syntynyt,
I sekä kir joittajan henkilökohtainen ajatustapa.
Filosofista kokonaisjärjestelmäänsä S. ensiksi
esitti (jo 1650-luvulla tai 1660 :n paik.)
kirjoituksessa ,.Lyhyt traktaatti Jumalasta, ihmisestä
ja hänen onnellisuudestaan", jonka hän oli
antanut oppilailleen luettavaksi, mutta joka tuli
jälkimaailmalle tunnetuksi vasta 200 vuoden
kuluttua, kun löydettiin ja 1862 julkaistiin
hollanninkielinen, jonkun oppilaan tekemä
käännös S:n hävinneestä latinaisesta alkuteoksesta.
Sittemmin hän valmisti uuden esityksen
filosofiastaan, muodostaen sen ,,euklideen-tapaiseen"
muotoon. Tämä hänen filosofinen pääteoksensa,
,.Etliica ordine geometrico demonstrata",
julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen 1677 ystävien
toimittamassa jälkeenjääneiden teosten
kokoelmassa, joka ilmestyi nimellä „Opera posthuma"
ja sisältää paitsi sitä kaksi vähempää,
keskeneräiseksi jäänyttä teosta, ,,De intellectus
emen-datione" ja ,,Tractatus politicus", S:n
kirjeenvaihtoa y. m.

S:n filosofia on jyrkkää panteismia ja
rat-sionalismia. Hän luulee voivansa näyttää toteen
kaikki väitteensä ,,geometrian tavoin". Hänen
„Etiikkansa" alkaa sentähden ,, määrityksillä".
,,selviöillä" ja ,,postulaateilla"; esitettävät opit
lausutaan lyhyiden „väittämien" muodossa, jotka
todistetaan nojautumalla edelläkäyneisiin, jo
selvitettyihin väitteisiin. — Koska
„Jumala"-käsit-teellä ymmärretään kaikissa katsannoissa
ääretöntä ja itsenäistä olentoa, niin Jumala eli
ehdoton olevainen ei voi olla millään tavoin supistettu.
Sentähden ei voi olla mitään muuta olevaista 1.
substanssia ulkopuolella Jumalaa, — sillä
silloinhan Jumalaa rajoittaisi se, mikä on hänen
ulkopuolellaan. Siis ei voi olla muuta kuin yksi
tosi-olio 1. substanssi, joka on kaikki kaikessa.
Jumala e 1 i yleissubstanssi e 1 i luonto. Kaikki
äärelliset olennot ovat vain absoluuttisen
substanssin „moodeja", ,,affektsioneja", vaihtuvia olo-

Spinaalinen—Spinoza

(S.H.) B. Spinoza.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0899.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free