- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1737-1738

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Spiritualiteetti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1737

ton, itsenäinen henkiolento, vaikkapa olettavat
sen rinnalla olevan aineellisiakin tosiolioita.
Tämän mukaisesti voidaan puhua »dualistisesta
s:sta", jommoista edustaa Descartesin filosofia.

— 3. Spiritistit nimittävät usein spiritismiä
s:ksi; englannin kielessä tämä kielenkäytäntö
on melkein vallitsevana. A. Gr.

Spiritualiteetti (ks. Spiritualismi),
henkisyys, henkevyys.

Spirituelli (ransk. spirituel, < lat. spirituii’lis
= henkinen), henkevä, älykäs.

Spirituosa [-<?-] (lat. spiritus = henkäys ;
myöhemmässä merkityksessä myös: väki viina),
väkevät juomat, juovutus juomat.

Spiritus [spi-J (lat.), henki, helposti haihtuva
neste, sprii. S. sanctus, Pyhä henki. —
S. v i n i, tavallinen alkoholi; s. æ t h e r e u s,
alkoholin ja eetterin seos, Hofmannin rohdot;
s. c a m p h o r a t u s, kamferttisprii; s. n i t r i,
salpietarihappo; s. salis ammoniaci
caus-t i c u s, ammoniakki; s. f u m a n L i b a v i i,
tinakloridi. Edv. Ej.

Spiritus rector (lat.), johtava henki,
määräävä henkilö.

Spirochæta (kreik. speira = käyrä, ja khaite

- karva), todennäköisesti protozooeiliin kuuluva,
usein myös bakteereihin (ks. t.) luettu, spirillin
näköinen, käärmeen tai korkkiruuvin tavoin
käyristynyt mikrobi. Sangen monta eri lajia, monet
tauteja synnyttäviä, kuten S. obermeieri (keksitty
1873) palaavan kuumeen (typhus recurrens), S.
pallida syfiliksen, S. Vincenti, Vincent in anginan
synnyttäjä. (J. J. K.)

Spirochæte = S p i r o c h æ t a (ks. t.).

Spirogyra ks. Viherlevät.

Spirometri (lat. splrä’re = hengittää, ja kreik.
metron = mitta), hengityksenmittaaja, koje, jolla
mitataan hengityksen laajuutta, esim. kuinka
paljon ilmaa jokin henkilö kykenee kerrallaan
keuhkoihinsa vetämään ja niistä puhaltamaan.

Spirometria, hengityksenmittaus, ks.
Spirometri.

Spitaalisairaala ks. L e p r a.

Spitaalitauti ks. L e p r a.

Spithead [-lied], lahti Englannin
etelärannikolla ks. Portsmouth.

Spitsyn, Aleksandr Andre jevits (s.
1858), ven. muinaistutkija, v:sta 1891 Venäjän
keis. muinaistieteellisen toimikunnan jäsen ja
nyk. myös luennoitsija Pietarin yliopistossa ja
arkeologisessa instituutissa. — S. on tavattoman
tuottelias tutkija, jolla on mitä laajin Venäjän
muinaistieteellisen ainehiston tuntemus, mutta
joka vertailuainehiston puutteellisen tuntemisen
takia on julkaissut pääasiassa aineskokoelmia.
Hänen julkaisunsa käsittävät etenkin Itä-,
Keski-ja Polijois-Venäjää, ja ne ovat kaikkien niiden
seutujen muinaistutkimuksen perusteoksia. Niistä
mainittakoon — paitsi muinaistieteellisen
toimikunnan vuosikertomuksia, joita S. toimittaa,
seuraavat: »Ljutsinskij mogiljnik" (1893),
»Kur-gany St.-Peterburgskoj gubernij v raskopkah L.
K. Ivanovskago" (1896), »Drevnosti ba-ssejnov rek
Oki i Kami" (1901), »Drevnosti Kamskoj tsudi"

(1902), »Samanskija izobrazenija" (1906),
»Glja-denovskoe kostistse" (1901), »Galitsskij klad"

(1903), »Arheologitseski ja razvedki" ’ (1908),
»Arheologitseskija raskopki" (1910) sekä
»Oboz-renie nekotoryli gubernii i oblastej Rossii v ar-

1738

heologitseskom otnosenii", joka viimemain. on
jatkuva sarja ja sisältää kuvernementeittäin
tiedot kunkin alueen muinaisjäännöksistä. A. M. T.

Spitta [sp-]. 1. Karl Johann P h i 1 i p p S.
(1801-59), saks. hengellinen runoilija. S., joka oli
syntynyt Hannoverissa, opiskeli jumaluusoppia
Göttingenissä ja toimi sitten papillisella alalla.
Hänen virsikokoelmistaan on arvokkain »Psalter
und Harfe" (1833), johon sisältyvät virret ovat
yhtä eteviä sisällyksen kuin muodon puolesta.
Myöhemmin on julkaistu ..Nachgelassene geistliche
Lieder" (1861). [Münkel, „Spittas Leben" (1861).]

E. K-a.

2. Philipp S. (1841-94), edellisen poika, saks.
musiikintutkimuksen uranuurtajia. Toimi
opettajana Tallinnassa (1864-66), Sondershausenissa
sekä Leipzigissä (1874-75), jossa otti osaa
Bach-ylidistyksen perustamiseen (1874). Siirtyi sieltä
Berliinin taideakatemiaan musiikinhistorian
professoriksi sekä sikäläisen musiikkikorkeakoulun
opettajaksi ja hallinnonjohtajaksi. Julkaisi
kuuluisan ja perusteellisen Bach-biografiansa
(1873-80), Buxteliuden urkuteokset 1875-76, Schützin
kootut teokset (1-16), valikoiman Fredrik Suuren
sävellyksiä y. m. S:n oppilaita ovat olleet useat
Saksan nykyisistä etevimmistä musikologeista.

I. K.

Spittler [spitlar], Ludwig Timotheus
von (1752-1810), vapaaherra, saks. historioitsija;
oli professorina Göttingenin yliopistossa 1779-97,
kutsuttiin sitten syntymämaansa
Württem-bergin opetuslaitoksen johtajaksi; kohosi
lopulta ministeriksi; julkaissut m. m.
henkeviä sekä maailman- että kirkkohistorian
katsauksia: »Grundriss der Geschichte der
clirist-lichen Kirclie" (1782), „Entwurf der Geschichte
der europäischen Staaten" (1793), »Vorlesungen
iiber die Geschichte des Papsttums" (1824-28),
»Geschichte der Kreuzzüge", »Geschichte der
Hie-rarcliie von Gregor VII bis auf die Zeiten der
Reformation" (1827-28), »Geschichte der
dä-nischen Revolution" (1796). J. F.

Spitzweg [spitsvëh], Karl (1808-85), saks.
taidemaalari; opiskellut taidetta enimmäkseen
ominpäin, työskennellyt Münchenissä. Paitsi
romanttisen haavemaisia maisemia S. maalasi
Bieder-maier-ajan elämästä pienikokoisia ja
tarkkapiir-teisiä humoristisen idvllimäisiä laatukuvia, joissa
hän tavallisesti esittää määrättyjä tyyppejä
(yksinäisiä runoilijoita, oppineita, yövartioita,
era-koita y. m. s.). V:sta 1844 hän oli »Fliegende
Blätter"in innokkaana ja ansiokkaana
avustajana. S:n teoksista on julkaistu „S.-Mappe"
(1887-88) ja »S.-Album" (1896). E. R-r.

Splanknologia (kreik. splarjknon =
sisälmykset, ja logos = sana, puhe, tiede), sisälmysoppi.

Spleen [splln] (engl.), raskasmielisyys,
hypokondria (ks. t.).

Splen [-ë-] (kreik.), perna.

Splenalgia (kreik. splën = perna, ja algos =
kipu), pernassa esiintyvä kipu.

Splendidi (lat. splendidus), loistava, upea.

Splintti ks. Sokkana n la.

Spliigen [splygan] (retoromaanin kielellä
Spe-luga), alppisola Kaakkois-Sveitsissä, Graubiindenin
kanttonissa, Italian rajalla, 2.117 m yi. merenp.
Yhdistää Hinterrheinin ja Addan laaksot.
Itäv.-lombardialainen hallitus rakensi 1812-22 solan
kautta 38 km pitkän ajotien.

Spiritualiteetti—Splügen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:44 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0903.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free