- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1739-1740

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Spiritualiteetti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1739

Spodumeni—Spontaaninen

1740

Spodumeni 1. t r i f a a n i, monokliininen ja
muodoiltaan pvrokseeneja muistuttava väritön
kivennäinen, jonka kokoomus on LiAlSi206. S:ia
käytetään litium-valmisteisiin ja sitä saadaan
Ruotsissa Utöstä, Massachusettsissa Norwichista
sekä Dakotassa Ettan kaivoksesta, mistä on
tavattu aina 30 jalan pituisia s.-kiteitä. Suomessa
s:ia on löydetty Tammelan pegmatiiteista.

P. E.

Spohr [spör], Ludwig (17S4-1859), saks.
säveltäjä ja viulutaituri. Esiinnyttyään
konsertti-soittajana monin paikoin ja toimittuaan aika
ajoin myös orkesterinjohtajana (Gothassa
1805-06, Wienissä 1812-16. Frankfurtissa 1817-20) hän
tuli Kasseliin hovikapellimestariksi (1822-57).
S:n sävellykset kuuluvat n. s. romanttiseen
tyyliin, mutta niiden erikoisuutena on liiallisesta
muunnossävelten käytöstä johtuva
hempeäsävyi-syys. Vapaimmat tästä puutteesta ovat hänen
viuluteoksensa. S. sävelsi 10 oopperaa (,,Faust"
1816, ..Jessonda" 1823 y. m.), 5 oratoria
^Viimeiset tapaukset" 1826 y. m.), 9 sinfoniaa. 12
viulukonserttoa, 34 jousikvartettia, 4
klarinettikonserttoa y. m. S:n oppilaita oli Pacius. I. K.

Spokane fspoukein], kauntin pääkaupunki
Yhdysvaltain koillisosassa. Washingtonin valtion
itäosassa, monen radan (m. m. Northern ja Great
northern pacific-radat) risteyksessä S.-j o e n
(Columbia-joen lisäjoki) molemmin puolin;
104.402 as. (1910; 1900: 36.848 as., joista 7,833
ulkomailla syntynyttä, joukossa suomalaisia). -—
Komea liittorakennus, kaupungintalo,
oikeus-palatsi, pari teatteria y. m. Roomal.-katolinen
Gonzaga college ja luterilainen S. college,
Car-negie-kirjasto; protestanttis-episkopaalisen
piispan istuin. — S.-joen koskista (2 koskea
kaupungin rajain sisäpuolella, yht. 35,000 hevosv.
matalalla vedellä) saadaan käyttövoimaa nopeasti
kasvavan teollisuuden palvelukseen. Sahoja,
myllyjä. olutpanimoita, valimoita y. m., joiden
valmistusarvo 1909 oli 98 milj. mk. (126 %
suurempi kuin 1905). S. on Pohjois- ja
Keski-Idahon, Itä-Washingtonin ja Itä-Oregonin kulta-,
hopea- ja lyijyalueiden sekä ympäröivän rikkaan
maatalousseudun päämarkkinapaikka. -
Ensimäinen asutus S:n paikalle syntyi 1874. Kaupunki
v :sta 1881. Pääosa paloi 1889. E. E. K.

Spole [spü-J, Anders (1630-99), ruots.
matemaatikko ja tähtientutkija, tuli, tehtyänsä
laajoja opintomatkoja ulkomailla, 1667
matematiikan professoriksi uuteen Lundin yliopistoon ja
1679 samaan virkaan Upsalaan. Teki 1695
tähtitieteellisessä tarkoituksessa matkan Tornioon.
S:ea pidettiin sangen etevänä opettajana ja hän
on julkaissut suuren joukon väitöskirjoja sekä
almanakkoja. K. G.

Spoleto [-lé’-], kaupunki Keski-Italiassa,
Umbriassa, Perugian provinssissa, Roomasta
pohjois-koilliseen, korkealla kukkulalla ja sen
rinteellä (303-453 m yi. merenp.) Tiberiin
laskevan Topinon laaksossa, rautatien varrella;
24,642 as. (1901; kuntana). — Harvassa Italian
kaupungissa on niin paljo roomal.- ja
keskiaikaisia rakennuksia ja rakennusten jätteitä kuin
S:ssa: roomal. teatteri, amfiteatteri, silta,
riemu-portti (Drusuksen ja Germanicuksen kunniaksi
pystytetty), temppeli, forum (nyt Piazza del
Mer-cato), yksityispalatsi (ehkä Vespasianuksen äidin
omistama), 10-kaarinen vesijohto (vielä käytän-

nössä). Nuorempia: tuomiokirkko S. Maria
Assunta (uusittu jo 1158; Filippo Lippi’n
freskoja ja hänen hautansa), Sant’ Agostino (1. San
Salvatore, 400-800-luvuilta), San Pietro (per. 419;
kaupungin ulkopuolella), San Michelo Arcangelo
(osaksi 400-luvulta) v. m. kirkkoja, kastelli
(1356; nyk. vankilana), Palazzo della Signoria
(1300-luvulta; nyk. siihen on sijoitettu
arkeologinen museo) y. m. Lyseo, lukio, seminaari,
tekn. opisto, kirjasto, tiet. akatemia;
arkkipiispan istuin. — Harjoitetaan öljy-, silkki-,
säilyke-(tryffeleitä) y. m. teollisuutta, kauppaa. —•
S., vanhan ajan Spoletium, oli Umbrian
tärkeimpiä kaupunkeja, tuli roomal. siirtokunnaksi
241 e. Kr., torjui 217 Hannibalin hyökkäyksen.
Totilas hävitti sen. Tuli 570 itsenäisen
lango-bardilaisen ruhtinaskunnan (käsitti melkoisen
osan Keski-Italiaa) pääkaupungiksi. V. 1155 sen
hävitti Fredrik Barbarossa, sitten se oli vuoroin
welfien ja ghibelliinien hallussa, kunnes 1354
joutui paavinistuimelle. V. 1860 sen valloittivat
Sardinian joukot. (E. E. K.)

Spolia (lat., mon. < spolium - eläintalja),
tapetulta viholliselta riistetty sotisopa aseineen;
myöh. keskiajalla kirkkoihin asetetut sotapuvut
ja asevarukset, toisinaan kirkolle joutuneet
hengellisten miesten omistamat jäämistöt. K. J. II.

Spondee 1. spondaio (kreik. sponde’ios),
kaksipitkä, on runojalka, joka muodostuu
kahdesta pitkästä tavusta (— —).

Spondyliitti (kreik. spondylos = selkänikama,
ja lithos = kivi) ; nikamatulehdus, luonteeltaan
enimmäkseen tuberkuloottinen, vrt. P o 11 i n
tauti.

Spongia ks. Sienieläimet.

Spongiini ks. Sienieläimet.

Spongiittikalkki, fossiilisia sienieläimiä
(Scy-phia) runsaasti sisältävää Jura-muodostuman
kalkkikiveä.

Spongilla ks. Sienieläimet.

Sponneck, Wilhelm Carl E p p i n g e n
(1815-88), kreivi, tansk. valtiomies; tuli 1838
virkamieheksi ylitullikamariin, niissä yleni
nopeasti; julkaisi 1840 kirjan ..Om toldvæsen",
jossa kannatti näihin aikoihin valtaan pääsevää
vapaakauppateoriaa, ja vaikutti suuresti siihen,
että tullimaksut 1846 muutettiin sen mukaisesti.
Oltuaan alkuansa valtiollisissa kysymyksissä
vanhoillinen hän v:n 1848 murroskautena muutti
kantaa; oli komissaarina molemmissa
säätyko-kouksissa 1848 ja kuninkaan valitsemana
jäsenenä perustuslakia säätävässä kokouksessa, tuli
marrask. 1848 raha-asiainministeriksi; järjesti
tässä toimessa ollessaan verolaitoksen. teki
aloitteen ensimäisten sähkölennätinlinjain
perustamiseen ja postimerkki jär jestelmän
toimeenpanemiseen, y. m. Kannatettuaan ensin n. s.
Eider-po-litiikkaa hän pian siirtyi n. s.
kokovaltio-poli-tiikan puolelle ja rupesi 1852
raha-asiainministeriksi Bluhmen konservatiiviseen ministeristöön;
tämän ministeristön kukistuttua 1854 S. tuli
ylitullitirehtööriksi, ja v:n 1863 tullilaki on
pääasiassa hänen aikaansaamansa. V. 1863 S. lähti
Yrjö kuninkaan mukana Kreikkaan, mutta
kreikkalaiset olivat tyytymättömiä hänen
saavuttamaansa vaikutusvaltaan, ja 1865 hän palasi
Tanskaan. Vv. 1866-69 hän oli folketingin jäsenenä,
v:sta 1868 pankinjohtajana. J. F.

Spontaaninen (lat. spontä’neus), vapaaehtoi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0904.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free