- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1743-1744

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Spontini ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1743

Sporozooit—Sprengtporten

1744

(S.H.) Malariaplasmodin kehitys; 1 loinen ihraisen punaisen
verisolun sisään tunkeutuneena, ’2-3 loisen lisääntyminen
suvuttomasti (3:ta astetta seuraa verisolun hajoaminen), 4-5
makrogameetin, 6 mikrogameettien syntyminen, 7
siitosta-pahtuma, 8 o’okineetti, 9 alhaalla sääsken keskisuoli, jonka
seinämässä koteloituneita o’okineettejä, ylhäällä sääsken
sylkirauhanen, 10-12 kotelon osia, 10 sporoblastien synty,
11-12 sporozoiittien synty sporoblastissa, 13 kappale sääsken
sylkirauhasta täynnä sporozoiitteja.

sääski). Täällä hedelmöitetty makrogameetti
(zygootti, o’okineetti) vaeltaa sääsken suolen
seinään, kasvaa suureksi ja koteloituu. Kotelossa
valmistuu jakautumalla ketottomia itiöitä
(sporo-blasteja) ja jokaisessa näistä hyvin runsaasti
sirppimäisiä sporozoiitteja, jotka sitten
kokoontuvat sääsken sylkirauhasiin ja ovat valmiit
sääsken pistäessä joutumaan ihmisen vereen (ks.
myös Horkka). — 4. Myxosporidit
elävät kaloissa, tav. kudosloisina, esiintyen usein
isoina rakkoina, täynnä kuorellisia itiöitä (n. s.
p s o r o s p e r m e j ä). Näillä on
kaksipuoliskoi-sen kuoren sisässä 2-tumainen pikku-itu 1.
sporo-zoiitti ja tav. kaksi napakoteloa, joiden sisässä
on ulosponnahtava kiinnityslanka. Yleinen meillä
on m. m. Henneguya zschokkei (siian
lihaksistossa). — 3. Mikrosporidit muistuttavat
edellisiä, mutta itiöillä on vain yksi napakotelo
ja siinä kiinnityslanka. Kuuluisin laji on
Nosema bombycis, joka aiheuttaa n. s.
pebriini-taudin silkkiperhosen toukissa, ja N. apis,
vat-surin synnyttäjä mehiläisissä. — 6. S a r e
o-sporidit esiintyvät pussimaisina joukkioina
(„Rainey-Miescherin pussit") luurankoisten,
etenkin nisäkästen poikki viivaisessa lihaksistossa,
esim. Sarcocystis miesclicriana (erittäin yleinen
sianlihassa). K. M. L.

Sporozooit ks. Sporozoa.

Sportata (ks. Sportti), urheilla.

Sportteli (lat. sportilla = vasu; lahja
klienteille), sivutulo, sivusaatava, virkasivutulot
(ks. t.).

Sportti (engl. sport) ks. U r h e i 1 u.

Sposalizio /-zalVtsio] (it., „häät"),
kuvaamataiteissa Marian ja Joosefin kihlauksen esitys.

Spotsylvania-Court-House
silve’inia [-köt-hausj, paikkakunta Yhdysvalloissa, Virginiassa,
Richmondista 70 km pohjoiseen. Siinä toukok.
8-12 p. 1864 Grantin johtamat unionin joukot
(100,000) voittivat Leen komentamat
Etelävalto-jen joukot (50,000). Voittajain mieshukka 18,5%,
voitettujen 18 %. Taktill. arvo 0,5. -Iskm-.

S. P. Q. R. = Senatus Populusque Romanus
(lat.), senaatti ja Rooman kansa.

Spree [sp-], Elbeen laskevan Havelin lisäjoki
vas., suurimmaksi osaksi Brandenburgissa,
lähtee Saksin kuningaskunnan itäosasta, läheltä
Itävallan rajaa, virtaa aluksi etupäässä luoteista
pääsuuntaa, muodostaen Spreevvaldin (ks. t.),
sitten etupäässä läntistä suuntaa, virraten Ber-

liinin halki, yhtyy Spandaun kohdalla Haveliin;
365 km, josta kuljettavaa 176 km. Lisäjokia:
Riidersdorfer Kalkflies (kuljettava) ja Panke oik.,
Berste, Dahme (kuljettava) vas. Vesialue
9.470 km2. Kanavia: Oder-S.,
Friedrich-Wilhelm-1. Miillroser- ja Berliinin-Oderin-kanava.

Spreewald [sprcvalt], rämemäinen alankoseutu
Preussissa, Brandenburgissa, Berliinistä
kaakkoon. Sen rämeluonteen aiheuttaa moneen
haaraan ja kanavaan jakaantunut Spree. S:n
pääosa Oberer S. on n. 30 km pitkä, 10 km
leveä, lisäksi on Unterer S.. 15 km pitkä, 6 km
leveä. Oberer S:n itäosissa asuvat vendit
puhuvat vielä vendin kieltä. Harjoittavat
karjanhoidon ja kalastuksen ohella huomattavaa
vihannesten viljelyä.

Sprengel [sprct]alj, Christian Konrad
(1750-1816), saks. kasvitieteilijä, toimi
opettajana Berliinissä, sitten koulun rehtorina
Span-daussa. S. on n. s. kukkabiologian (vrt. P ö 1 y
y-t y s) varsinainen perustaja, hän nim. sai
selville hyönteisten merkityksen pölyytyksen
välittämisessä ja osoitti lukuisissa tapauksissa miten
kukan rakenne yksityiskohtia myöten on
sopusoinnussa eri pölyytystapojen kanssa. S:n
havainnot eivät kuitenkaan saavuttaneet mitään
huomiota aikalaisten kesken; vasta Darwin
saattoi ne oikeaan arvoonsa. Pääteos „Das entdeckte
Geheimnis der Natur im Bau und in der
Befruch-tung der Blumen" (1793, uusia painoksia 1893 ja
1894). (I. V-s.)

Sprenger [sprerjor], Aloys (1813-93), saks.
orientalisti, toimi 1843-58 Itä-Intiassa, 1858-81
professorina Bernissä, julkaisi arab. ja pers.
tekstejä ja kirjoitti ,,Leben und Lelire des Mohammed"
(1861-65), „Die alte Geograpliie Arabiens" (1875)
y. m. K. T-t.

Sprengtporten (Sprengtport),
ruots.-suom. aatelissuku, joka polveutuu everstiluutnantti
Volmar Jakob Roiandtista (k. 1689). Tämä
lienee ollut syntyisin Liivinmaalta, ja aateloitaessa
1651 hän otti nimen Sprengtport. Hänen
poikansa oli

1. Magnus Wilhelm Sprengtport
(1685-1744), soturi, meni suuren pohjan sodan
alkaessa vapaaehtoisena sotapalvelukseen, joutui
vangiksi Narvassa 1704, mutta pakeni seur. v.
Moskovasta Puolassa olevaan Ruotsin armeiaan;
korotettiin 1708 luutnantiksi, oli mukana
Holovtsinin ja Smolenskin taisteluissa, joutui
vangiksi Pultavan tappelussa ja. vietiin Kasaanin
lähellä olevaan Svjaskiin. Täällä hän otti osaa
vangittujen upseerien kesken suunniteltuun
suurenmoiseen kapinayritykseen (1710); kun se oli
kukistettu, pantiin S. rautoihin ja oli 17
kuukautta eräässä pimeässä tornissa Kasaanissa, josta
hänet vietiin Toboljskiin. Päästyään 1722 vapaaksi
hän palveli Uudenmaan rakuunarykmentissä, oli
mukana 1741-42 vuoden sodassa ja tuli
viimemainittuna vuonna Porvoon komppaniaan päälliköksi;
valtiopäivillä hattupuolueen kannattajia.

2. Carl Henrik Sprengtport
(1687-1776), edellisen veli, soturi, meni 12-vuotiaana
sotapalvelukseen, oli mukana m. m. Narvan
tappelussa, tuli 1711 Turun jalkaväen luutnantiksi,
nimitettiin 1713 kapteeniksi ja otti osaa m. m.
Pälkäneen tappeluun; 1718 hän Uudenmaan
rakuunain majurina oli Armfeltin
Norjan-ret-kellä. S. esiintyi kiivaana hattupuolueen mie-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0906.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free