Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sprengtporten ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1747
Sprii—Sprinkleri
1748
menettämään, henkensä, aatelisarvonsa ja
omaisuutensa (1790). — Sodan jälkeen S. oleskeli
etupäässä ulkomailla, palasi Pietariin 1798, ja
Paavali keisari käytti häntä valtiollisissa toimissa;
niinpä hän 1800 oli lähettiläänä Napoleon [-Bonaparte]*-] {+Bona-
parte]*+} luona sopimassa Maltasta. Paavalin
kuoltua hän taas joutui syrjään, kunnes 1808 vuoden
sodan aikana jälleen sukeltautui esille; hän laati
sotasuunnitelmaehdotuksen, valmisteli Suomeen
levitettäviä julistuskirjoja, oli Buxhoevdenin
mukana valtiollisissa asioissa neuvoja
antaakseen; maaliskuusta 1808 alkaen jonkun aikaa
syrjäytettynä hän taas pääsi vaikuttamaan, kun
suomalainen lähetyskunta, jonka aikaansaamiseen
hän oli myötävaikuttanut, saapui Pietariin; hän
laati ehdotuksen Suomen vastaista hallintoa
varten. joka pääasiassa hyväksyttiin, ja hänet itse
määrättiin jouluk. 1 p. Suonien
kenraalikuvernööriksi tullen Hämeenlinnaan helmikuun alussa
1809. Täällä hän ärtyisän luonteensa vuoksi
joutui pian selkkauksiin keisarin luottamusmiesten
kanssa, ja kun hän eräästä vähäpätöisestä asiasta
oli riitaantunut ylipäällikön Knorringin kanssa
ja sen johdosta saanut nuhteita keisarilta, pyysi
hän eron, joka myönnettiinkin kesäk. 17 p. 1809.
Lopun ikäänsä S., joka v. 1809 oli korotettu
kreivin arvoon, vietti etupäässä Hietala nimisellä
tilallaan lähellä Viipuria, ja osaksi myöskin
Pietarissa, jossa kuoli. [Yrjö Koskinen, „Yrjö Maunu
Sprengtportenista ja Suomen itsenäisyydestä",
sama, kirjoituksia Kirjallisessa kuukauslehdessä
1878, 1879 ja Valvojassa 1882; K. K.
Tigerstedt, „G. M. S.", Finsk tidskriftissä 1877-88;
K. W. Rauhala, ,,Y. M. S:n perustuslakiehdotus
v:lta 1786" (Hist. arkisto 21).] Ä. O. L.
Sprii (ruots. sprit < lat. spiritus, ks. t.) ks.
V ä k i v i i n a.
Spriinkontrolleerauskone ks. V ä k i v i i n a.
Spriipurjeet ks. P r i i.
Spinger [sprirjar], Anton Heinrich
(1825-91), saks. taidehistorioitsija, synt.
Praa-gissa, oli taidehistorian professorina Bonnissa,
Strassburgissa ja Leipzigissä. S., jolla aikanaan
oli huomattu sija Saksan taidetutkimuksessa, on
julkaissut filosofisia, valtiollisia ja useita
taidehistoriallisia teoksia, joista tunnetuimpia ovat
„Iiaffael und Michelangelo" (2 os., 3 :s pain. 1895)
ja „Handbuch der Ivunstgeschielite" (5 os., 8:s
pain. 1907). (E. R-r.)
Springer, Kristofer (1704-76), ruots.
kauppias ja puoluemies. Myssypuolueeseen
liittynyt S. tuli tunnetuksi varsinkin siitä, että hän
1743 kiivaasti ajoi n. s. prinsipalaattikysymystä
(ks. t.) ; vangittiin ja tuomittiin kuolemaan, mutta
pakeni 1752 Venäjälle, missä hänet nimitettiin
kauppakollegin asessoriksi; peläten ettei hän
täälläkään olisi turvassa, S. pakeni Venäjältäkin
ja asettui lopulta Lontooseen.
Springfield f-fildj. 1. Kaupunki
Yhdysvalloissa, Illinoisin valtion pääkaupunki, jokseenkin
keskellä valtiota Sangamon nimisen joen
varrella, monen radan risteyksessä; 51.678 as. (1910;
1900: 34,159, joista 4,654 ulkomailla syntynyttä
ja 2,227 neekeriä). — Valtion kapitoli (rak.
1868-88, kustannukset n. 25 milj. mk.), pari
oikeuspalatsia, kaupungintalo, arsenaali,
Lincolnin (jonka kotikaupunki S. oli) haudalle
pystytetty mahtava muistomerkki, Lincolnin kotitalo.
Goncordiaseminaari (evankelinen), Ursuline ja
Sacred Heart akatemiat .(roomal.-katolisia),
useita kirjastoja. Harjoitetaan melkoista
taskukello-, saha-, mylly-, automobiili-, kone- y. m.
teollisuutta (1905 valmistusarvoltaan n. 30 milj.
mk.). — Ensimäinen asutus S:n nyk. paikalle
syntyi 1818, kaupungiksi S. tuli 1832,
pääkaupungiksi 1837. — 2. Kauntin pääkaupunki
Yhdysvalloissa, Massachusettsin valtiossa, lähellä
Connecticutin rajaa, Connecticut-joen vas.
rannalla, monen radan risteyksessä; 100,375 as.
(1914; 1900: 62,059, joista 14,381 ulkomailla
syntynyttä). — Monta huomattavaa rakennusta:
raatihuone, oikeuspalatsi, kaupunginkirjasto (liki
200,000 nid.), Church of the unity, Christ churcli,
Memorial churcli y. m. kirkkoja, asematalo,
kaksi sotilasmuistomerkkiä y. m. American
international college, French-american college,
useita kirjastoja, taide- ja luonnonhist. museo.
Komea hallituksen arsenaali, asetehdas.
Harjoitetaan monenlaista teollisuutta: teurastimoita,
säilyke-, paperi-, kone-, automobiili-, ase-
(Smitli-Wessonin revolvereita) y. m. tehtaita, joiden
valmistusarvo 1909 oli 165 milj. mk. — Per. 1636.
Intiaanit hävittivät sen melkein kokonaan 1675.
Kukoistuskausi alkoi 1839 Bostonin-Albany’ii
radan valmistuttua. — 3. Kauntin pääkaupunki
Yhdysvalloissa, Missouri’n valtion lounaisosassa,
Wilson’s creekin varrella, ratojen risteyksessä:
38,685 as. (1914). — Liittohallinnon palatsi.
Loretto akatemia ja Drury college. Harjoitetaan
melkoista mylly- ja vaunuteollisuutta (koko
teollisuus 1909 valmistusarvoltaan 28 milj. mk.) sekä
vilkasta kauppaa rikkaan (vuorityön tuotteita,
viljaa, puutavaroita, karjaa) maaseudun kanssa.
— Ensimäinen asutus S:n paikalle syntyi 1833.
Orjasodan aikana S. oli strateegisesti tärkeimpiä
paikkoja Missouri’n länsipuolella. V. 1861 16
km. S:stä etelään Wilson’s creekin varrella
Benjamin McCullochin ja Sterling Pricen johtamat
etelävaltioiden joukot (10,000 miestä) saivat
verisen voiton Nathaniel Lyonin johtamista
unionin joukoista (5,500 miestä). V. 1863
etelävaltioiden joukot turhaan koettivat saada S :iä
haltuunsa. — 4. Kauntin pääkaupunki
Yhdysvalloissa, Ohion valtiossa, Columbuksesta länteen
Mad riverin ja Lagonda creekin yhtymäkohdassa,
usean radan risteyksessä; 50,058 as. (1914). —
Liittorakennus, oikeuspalatsi, kaupungintalo,
kirjasto. Luterilainen Wittenberg college. Lagonda
creekin koskista saadaan käyttövoimaa
teollisuuslaitoksiin (maatalouskone- y. m. konepajoja,
vali-moita, myllyjä), joiden valmistusarvo 1909 oli
100 milj. mk. Vilkasta kauppaa rikkaan
maaseudun kanssa. — Per. 1801. E. E. K.
Sprinkleri (engl. sprinkler = sirottaja,
pirs-koittaja), itsetoimiva palosammutuslaite, jota
käytetään varsinkin tulenvaarallisissa tehtaissa
(ks. Pai o varma), on nykyajan tehokkain
palosammutuslaite. Sitä varten voimassa olevat
erittäin yksityiskohtaiset määräykset ovat mel
kein kansainväliset. — Laitokseen kuuluu eri
tvisessä turvallisessa (kivisessä) tornissa oleva
suuri vesisäiliö, sammutuksen ensi tarvetta
varten, voimakas, suojellussa paikassa sijaitseva,
aina höyryn paineen alaisena oleva
vesipumppu ja suojattavien rakennuksenosien
katossa oleva putki järjestelmä. Putket ovat
yhteydessä sekä säiliön että pumpun kanssa ja
asetetut kattoon n. 3 m:n päähän toisistaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
