- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1757-1758

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Stafetti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1757

Stafetti— Stagnelius

1758

ajatusmaailmaan. Tämän teoksen johdosta
Napoleon ajoi hänet maanpakolaisuuteen. Jo
aikaisemmin S. oli julkaissut kaksi romaania,
»Del-pliine" (1802) ja „Corinne" (1807), joista
edellinen perustuu hänen omiin elämänkokemuksiinsa
ja puolustaa tunteen vapautta, jälkimäinen taas
kuvaa hänen Italian-matkansa vaikutelmia. —
Ranskasta karkoitettuna S. oleskeli jonkun aikaa
Coppefssa, mutta kun häntä sielläkin pidettiin
valvonnan alaisena, matkusti hän Pietariin ja
sieltä Ruotsiin ja Englantiin. Vasta Napoleonin
kukistumisen jälkeen S. palasi kotimaahansa.
Kokemuksiaan maanpakolaisuutensa ajalta hän on
kuvannut teoksessaan »Dix années d’exil", joka
samoinkuin teos ,,Considérations sur les
princi-paux évènements de la révolution fran^aise"
ilmestyi painosta vasta hänen kuolemansa
jälkeen. Hänen kootut teoksensa ,,(Euvres
complè-tes" ilmestyivät 1820-21 (17 nid.). S. oli aikansa
merkillisimpiä naisia ja hänen teoksillaan on
ollut suuri merkitys Ranskan valtiollisessa ja
kirjallisessa elämässä. Chateaubriandin rinnalla hän
oli huomattavin ranskalaisen romantiikan
edeltäjä. [Georg Brandes, „Emigrantlitteraturen";
Maria Norris, »Life of Mme de Stael" (1853) ;
Albert Sorel, »Mme de Stael" (1893) ; H. Schück,
»M. och M:e de S." (1905).] H. Kr-n.

Stafetti (ransk. estafette, < it. siaffctta),
pikaviesti. — S.-j u o k s u, viestijuoksu, kilpajuoksu,
jossa juoksija vie viestimerkin toiselle, joka
sitten vuorostaan kuljettaa sen seuraavalle.

Staffa [stäfa], saari Skotlannin
länsirannikolla, sisempiä Hebridejä, 13 km Mull-saaresta
länteen, 3,6 km2, kuuluisa basalttipylväiköistään
ja -luolistaan, joista mainioin F i n g a 1 i
n-luola (ks. t.).

Staffaasi (ransk. slaffage < estoffer, étoffer =
käyttää runsaasti tarveainetta, hyvin varustaa)
tarkoittaa kuvaamataiteessa maisemien tai
rakennustaiteellisten kuvien yhteyteen liitettyjä
ihmis-tai eläinesityksiä, jotka oyat käsitettävät vain
täytekuviksi eikä pääasiaksi ja joiden tekijä
saattaa olla toinen taiteilija kuin itse
varsinaisen kuvan maalaaja. — Kaup. Arkku, tynnyri,
kuivien aineiden säilytysastia.

Staffage ks. Staffaasi.

Staffeliitti, rypälemäisinä ja munuaismaisina
massoina esiintyvä fosforiittimuunnos.

Stafford fstäfëdj, samannimisen kreivikunnan
pääkaupunki Keski-Englannissa, Penninien
etelä-juurella, Trentiin laskevan Sow-joen varrella,
ratojen risteyksessä, Birminghamista luoteiseen;
20.895 as. (1901). — Vanhoja kirkkoja St Mary
ja St Chad; kreivikunnantalo, kaupungintalo. Jo
Edvard VI :n aikana 1550 laajennettu Grammar
school-koulu; Wraggen museo (kivettymiä), Saltin
kirjasto. Harjoitetaan huomattavaa
jalkineteollisuutta. Lisäksi rautatehtaita, suolakeittämöitä.
— S :n kreivikunta (3,033 km2, 1,234,506 as.
1901), Penninien eteläpään ympärillä, on
Englannin kivihiilirikkaimpia (1913 sieltä louhittiin
14,4 milj. ton. kivihiiltä). Kreivikunnan
eteläosa, tienoo Birminghamin ja Wolverhamptonin
vaiheilla, on rautateollisuudestaan kuuluisa Black
country (= »musta maa"), pohjoisosa taas
Stoke-on-Trentin ympärillä mainio saviteollisuusalue,
Potteries (ks. t. ja S t o k e-o n-T r e n t).

E. E. K.

Staflia (ruots. staf f li, saks. Staffelei), maa-

lausteline, tav. puusta tehty jalusta, jolla
maalari työskennellessään pitää tauluansa. Ylös ja
alas liikkuvan poikkipuun avulla voidaan s:ssa
taulua nostaa tai laskea sekä sen selkäpuolella
olevan siirrettävän tuen avulla asettaa
pystympään t, vinompaan asentoon.

Stafylokokki, rypälekokki (Stapliylococcus
pyo-gencs aurcus ja albus), tavallisin
märkääsynnyt-tävä bakteeri, vrt. Bakteerit.

Stafylomi (kreik. staphylë’ = rypäle), lääket.,
eräs taudillinen ilmiö silmän seinämässä.
Stafyloma cornece on pullistuma sarveiskalvossa,
useimmiten arpikudosta, johon silmäterän kehä
on kiinnikasvettunut. Stafyloma scleræ syntyy
kovankalvon taipuessa ja ohetessa, jolloin, jos
tämä tapahtuu silmän etuosassa, muodostuu n. s.
buphthalmus; jos taas etupäässä silmän takaosa
pullistuu, kuten liyvin likinäköisissä silmissä
usein käy, sanotaan tätä stafyloma■ posticum iksi.
Jos s. on seurauksena iriksen t. chorioidean
tulehduksesta, syntyy säännöttömiä pullistumia
kovaankalvoon milloin mihinkin. Pienemmät s:t
voi joskus poistaa leikkaamalla tahi polttamalla,

A. W:ra.

Stageiros, S t a g e i r a, muinaiskreik.
kaupunki Khalkidiken niemimaan koillisrannalla
Strymonin (Orfanin) lahdelmassa, Andros-saarelta
lähteneitten siirtolaisten perustama (luultavasti
7:nnen vuosis. alussa); tunnettu etupäässä
Aristoteleen syntymäkaupunkina. O. E. T.

Stagnatsioni (lat, stagnä’re = patoutua, paisua
yli äyräiden), seisahdus, pysähdystila, keskeytys.
— Stagneerata, joutua pysähdystilaan,
keskeytyä.

Stagnelius /star]në’-], Erik Johan
(1793-1S23), ruots. runoilija. S., joka oli
lapsuudestaan saakka ruumiillisesti kivulloinen, mutta
henkisesti varhain kehittynyt, eli melkein
täydellisesti erakkona opiskellessaan pari vuotta Lundin
ja Upsalan yliopistoissa ja jouduttuaan sitten
Tukholmaan pieneen kanslistin virkaan. Hän
kuoli nuorena, hivuttavan taudin ja elämän
ristiriitojen murtamana. Loppuvuosina hänen
luontainen synkkämielisyytensä kehittyi sairaloisiksi
puuskapäiksi, ja hän turvautui välistä
huumaaviin nautintoaineisiin tuskiensa
lievittämiseksi. Laulu oli kuitenkin hänen paras
lohtunsa. S: u monipuolinen tuotanto kuvastaa
hänen runoilijalaatunsa erikoisuutta ja hänen
henkensä levotonta etsintää. Siinä ilmenee toiselta
puolen kiihkeätä elämänjanoa ja väkevää
aistillisuutta, toiselta taas synnintuntoa, kaiken
maallisen halveksimista ja mitä haaveellisinta
ikävöimistä ylimaallista ihannetta kohti. S. 011 pukenut
nämä tuntonsa kuvarikkaiksi runonäyiksi, joiden
lauseparsissa tuntuu usein vaikutusta itämaiden
mystillisestä filosofiasta (gnostilaisuudesta), mutta
joiden yli muuten kaareutuu puolittain
antiikkinen rauha. S. on antiikin koulussa käynyt
uusromantikko. Hän herätti ensin huomiota
eepillisellä runoelmallaan »Vladimir den Store"
(1S17; suom.), jossa hän ylistää kristinuskon
voimaa, ja sai Ruotsin akatemian palkinnon
opetus-runollaan »Qvinnan i Norden" (1818), mutta
selvimmin ilmenee hänen elämänkäsityksensä
runokokoelmassa »Liljor i Saron" (1821-22). S:n
runo-tuotteet, hänen hehkuvat .rakkauslaulunsa, hänen
virtensä, romanssinsa, elegiansa, idvllinsä y. m.,
ovat ehyen rakenteensa, sanonnan täyteläisyyden

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:38 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0913.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free